Oma kirjoitukseni "Kansan tahto vs markkinoiden tahto" 5.5.06:
"Teollisuus täytyy vapauttaa markkinoista, itsenäistää ja tehdä niistä riippumattomaksi. Teollisuus täytyy siirtää kansan ja työläisten omistukseen, joka kustantaa, ylläpitää, hallitsee, ajaa ja jakaa teollisuuden tuotannon demokraattisesti keskenään. Sosialismi ei koskaan olisi tarvinnutkaan riippuvuussuhdetta markkinoihin, joka globalisaation takia osoittautuu tuhoisaksi valtion kannalta."
Fonzie1:den vastine kirjoitukseeni 5.5.2006
"Jos putoamme teollisuuden kilpailusta laskee meidän kaikkien elintaso huomattavasti, ja kaikkein pahiten käy köyhimmille. Pankit vielä pahentavat asiaa alkamalla perkaamaan velkaista keskiluokkaa ja pienyrittäjiä rahattomaksi heti kun laskukaudesta on saatu varmat merkit varmistaakseen oman toimeentulonsa. Tämä johtaa suurtyöttömyyteen ja vuosikymmenten katkeruuteen ja kaaokseen. Vientikauppa ja ulkomaiset alihankintasopimukset ovat elintärkeitä suomelle, eikä minkäänlaiseen omavaraistalouteen voi siirtyä laskematta KAIKKIEN elintasoa bushmannien tasolle. Siitä syntyisi sekasorto ja anarkia. Etelä-afrikka vaikuttaisi tämän jälkeen oikein sopuisalta tasa-arvoiselta ja mukavalta seudulta Suomeen verrattuna. Raha pitäisi saada vientikaupasta, vaikka teollisuus olisi kenenkä tahansa nimissä. Pelkkiä palveluammatteja ei pystytä luomaan. Tuotto ja elintaso syntyy teollisuudessa.
Tämän takia kilpailukyky pitää pystyä pitämään maksimissa, ettei länsimainen hyvinvointimme painuisi kiinalaisen maaseutuköyhälistön tasolle. Kilpailukyvyn maksimoimiseksi mahdollisimman suuri määrä kyvykkäitä nuoria ihmisiä täytyy saada koulutettua. Ikävä kyllä tämänhetkinen sosiaalipolitiikka suosii enemmän lähikapakkajuopottelua työttömänä kuin opiskelua.
Eikö palkkaa työtä tekemättömälle vaativa vaadi täällä perusteettomammin taloudellista etua, kuin työtä tekevä joka haluaa pitää työnsä ja itse saavuttamansa elintason?
Suomen päättäjät ovat pääosin yrittäneet pitää tämän valtion kilpailukyvyn kunnossa, jotta sosiaaliturva olisi mahdollinen, eikä suomen tarvitse kilpailla kehitysmaan kanssa hinnoista, jos se pystyy kilpailemaan tuotannon laadulla. Jos ei ole vahvaa teollisuutta, niin ei myöskään ole sosiaaliturvaa.
Pol pot osoitti aikanaan maailmalle hyvinkin opiskelun ja kokemuksen tarkoituksen tapattamalla kaikki oppineet vihollisinaan. Hänen mielestään kuka tahansa oli pätevä mihin tahansa ilman kummempaa koulutusta. Ikävä kyllä hän ajoi koko kansan suureen nälänhätään rakennuttamalla kelvottomia kastelujärjestelmiä, jotka ammattitaidottomat ihmiset olivat suunnitelleet ja rakentaneet, kun kaikki insinöörit oli ammuttu tai pakosalla. Kannattaa muutenkin tutustua Punaisten Khmerien toimintaan. Joka näkökulmasta varoittava esimerkki vaihtoehtotaloudesta. Täysin tasa-arvoisen agraariyhteiskunnan esimerkkimaa.
Ja siitä ei pidä missään nimessä valittaa, että työnteko olisi rankkaa tai alentavaa Suomessa. Suomesta ei löydy yhtään laillista ammattia, joka alentaisi ihmisarvoamme. Ne laittomatkin ammatit ovat vahvasti venäläis- ja virolaisvaltaisia. Korkeintaan hienohelmaiset ennakkoluulomme jostain työstä tai ammatista estävät normaalia ihmistä tekemästä töitä vaikka McDonaldsin kassalla. Laki suojelee jokaista meistä väärinkäytöksiltä ja AY-liikkeet ajavat etujamme. Tämä liittyy lähinnä muihin keskusteluihin, mutta tulkoon mainituksi nyt tässäkin.
Ikävä kyllä asia on niin, että vain koulutetut ihmiset saavat 'hyviä' työpaikkoja, kuten suunnittelija, tekninen tukihenkilö, tai mikälie manager, mutta näinhän asia on aina ollutkin. Koulutushan tähtää juuri pätevyyteen ja onnistumiseen tälläisissä toimissa. Täysin kouluttautumattomat ovat silti hyvässä asemassa, sillä heillä on lukutaito, kielitaito ja mahdollisuus kouluttautua vielä vaikka eläkeiässä. Lisäksi työpaikan varmuutta lisää aina ammattitaito. Pieni piipahtaminen loistavan kirjastojärjestelmämme tiloissa antaa hyvän mahdollisuuden tutustua omaan työtehtäväänsä liittyvään kirjallisuuteen. Ammattitaidon hommaaminen on kätevä tapa tehdä itsensä korvaamattomaksi. Esimerkiksi metalliteollisuudessa käytettävän ison työstökeskuksen käytön perusteet oppii vuodessa-parissa, jonka jälkeen laitteistoa voi käyttää itsenäisesti. Laitteiston lähes täydelliseen hallitsemiseen tarvitaan vajaan 10 vuoden käyttökokemus. Jos vain teollisuuden vienti vetää, ei yrityksellä ole varaa menettää yhtään työnsä osaavaa koneenkäyttäjää. Koulutukselle voi tehdä itse paljon.
Sananen vielä näistä pätkätöitä tarjoavista vuokratyövoimaa välittävistä yrityksistä. On totta, että niiden työntekijät ovat alipalkattuja ja kiertävät hommasta toiseen sekunnin irtisanomisajalla. Suurin osa niistä vain työllistetään vuokrafirman ohi töihin yrityksiin jossa he ovat aikaisemmin työskennelleet ja näyttäneet kykynsä. Tämä on yritysten uusi tapa rekrytoida ihmisiä ilman koeaikoja ja työnhakurumbaa. Ikävä kyllä vain motivoituneet ja kyvykkäät työntekijät saavat vakituisia paikkoja, mutta näinhän se on. Jos luontokappale ei ole motivoitunut selviytymään, se syödään armotta. Onneksi sosiaalitukijärjestelmämme pitää pinnalla pahiten pudonneet."
Tässä on uusi vastineeni:
No eikö teollisuuden vapauttaminen markkinoista, itsenäiseksi tekeminen ja markkinoista riippumattomaksi tekeminen voida tehdä juuri sellaisella sosiaalisella vastuuntunnolla, joka tunnustaa jokaisen ihmisen tarpeet?
Sosialismin perustava idea on juuri kaikkien mahdollisuuksien turvaaminen eriarvoistavilta luokkajaoilta.
Lisäksi kun irtaudumme vahingollisilta globaaleilta markkinoilta, meidän täytyy tehdä se tietoisena juuri tuollaisista pankkien pääomaan liittyvistä uhista. Hyvä että toit tuon esiin. Se on järjestettävä lakia kunnioittaen siten, että teollisuus todellakin vapautuu globaaleista markkinoista, joihin pankitkin kuuluvat. Teollisuus täytyy sosialisoida siten, että se kykenee tuottamaan kansalle riittävän elintason. Meitä ei siis välttämättä odota suurtyöttömyys, köyhien nälänhätä ja vuosikymmenten kaaos.
On olemassa toisenlainen kansainvälisen kaupan malli kuin suuryritysten ja sijoittajien uusliberalistinen malli. Olemme joutuneet harmillisesti mukaan uusliberalistiseen kilpailuun, jossa valtio joutuu kilpailemaan työnantajista työntekijöiden kustannuksella. Tämä ei tarkoita omavaraistaloutta vaan kannattavia kauppasuhteita sellaisten kanssa, jotka haluavat toimia Suomen kumppaneina kumpienkin etuja kunnioittaen. Kauppasuhteiden puuttuessa voimme kuitenkin aina toimia taloudellisesti ja inhimillisesti riittävällä pätevyydellä, täyttäen jokaisen tarpeet ja tuottamalla kriittiset palvelut. Liberaalina valtiona me kuitenkin aina saamme vientikauppasuhteita eikä omavaraisuuteen täydy turvautua.
Suomen kilpailukyky on uusliberalismissa suurten yritysten kilpailukykyä, eivätkä työläiset halua sellaista. Kysymys on vahingollisen kilpailun korjaamisesta eikä sitä pidä alkuunkaan pyrkiä tehostamaan. Lisäksi koulutusjärjestelmän tehtävä ei ole kouluttaa työvoimaa markkinoiden tarpeisiin vaan antaa kykyjä niitä haluaville, joita yksilöiden tulee voida valita ja käyttää oman henkilökohtaisen onnellisuutensa tavoittamiseksi. Uusliberalistinen koulutusjärjestelmä on pakonomaisuutensa lisäksi saatavilla vain osalle, ja se jakaa näin ihmiset kilpailukykyisiin ja syrjäytyviin.
Tämänhetkinen sosiaalipolitiikka on vanhaa sosiaalipolitiikkaa, joka ennen uusliberalismia mahdollisti suomalaisen teollisuuden kasvun turvaamalla ihmisten toimeentulon markkinoiden epävakaalta suhdanteiden mukaan heittelevältä luonteelta. Ihmiset voivat käydä sosiaaliturvan takia kapakoissa, mutta eivät käy missään muualla markkinoiden takia. Tämä sosiaalipolitiikka ei kuitenkaan enää toimi, koska globaali markkinatalous mahdollistaa työnantajien toiminnan ilman valtion tarjoamaa työvoimaa. Siksi se kilpailuttaa valtiot veronalennuksissa, joilla valtio ennen rahoitti sosiaaliturvan. Sosiaaliturva on vanhentunut ja tarpeeton järjestelmä, joka täytyy korvata sekä rahoitettavissa olevalla että inhimillisen hyvinvoinnin turvaavalla järjestelmällä.
Ehdotukseni teollisuuden irroittamisesta markkinataloudesta pitää sisällään tällaisen järjestelmän, mutta sen lisäksi se on ehdotus kansalaisten toimeentulon kannalta välttämättömän teollisuuden järjestämisestä kansalaisten etujen mukaan, toisin kuin yksityisten omaa etuaan tavoittelevien kilpailijoiden mukaan. Koska teollisuus on nyt heidän käsissään, ja he vahingoittavat kaikkia omalla voitontavoittelullaan, ja lisäksi kieltävät valtion osan voitoista, valtion on vapauduttava tällaisesta turvattomasta riippuvuussuhteesta ja luotava oma toimeentulonlähteensä.
Tämä on sosialistista protektionismia, antiuusliberalistisen talouspolitiikan parempi ja tehokkaampi vasta-argumentti, kuin perinteinen nationalistinen protektionismi.
"Teollisuus täytyy vapauttaa markkinoista, itsenäistää ja tehdä niistä riippumattomaksi. Teollisuus täytyy siirtää kansan ja työläisten omistukseen, joka kustantaa, ylläpitää, hallitsee, ajaa ja jakaa teollisuuden tuotannon demokraattisesti keskenään. Sosialismi ei koskaan olisi tarvinnutkaan riippuvuussuhdetta markkinoihin, joka globalisaation takia osoittautuu tuhoisaksi valtion kannalta."
Fonzie1:den vastine kirjoitukseeni 5.5.2006
"Jos putoamme teollisuuden kilpailusta laskee meidän kaikkien elintaso huomattavasti, ja kaikkein pahiten käy köyhimmille. Pankit vielä pahentavat asiaa alkamalla perkaamaan velkaista keskiluokkaa ja pienyrittäjiä rahattomaksi heti kun laskukaudesta on saatu varmat merkit varmistaakseen oman toimeentulonsa. Tämä johtaa suurtyöttömyyteen ja vuosikymmenten katkeruuteen ja kaaokseen. Vientikauppa ja ulkomaiset alihankintasopimukset ovat elintärkeitä suomelle, eikä minkäänlaiseen omavaraistalouteen voi siirtyä laskematta KAIKKIEN elintasoa bushmannien tasolle. Siitä syntyisi sekasorto ja anarkia. Etelä-afrikka vaikuttaisi tämän jälkeen oikein sopuisalta tasa-arvoiselta ja mukavalta seudulta Suomeen verrattuna. Raha pitäisi saada vientikaupasta, vaikka teollisuus olisi kenenkä tahansa nimissä. Pelkkiä palveluammatteja ei pystytä luomaan. Tuotto ja elintaso syntyy teollisuudessa.
Tämän takia kilpailukyky pitää pystyä pitämään maksimissa, ettei länsimainen hyvinvointimme painuisi kiinalaisen maaseutuköyhälistön tasolle. Kilpailukyvyn maksimoimiseksi mahdollisimman suuri määrä kyvykkäitä nuoria ihmisiä täytyy saada koulutettua. Ikävä kyllä tämänhetkinen sosiaalipolitiikka suosii enemmän lähikapakkajuopottelua työttömänä kuin opiskelua.
Eikö palkkaa työtä tekemättömälle vaativa vaadi täällä perusteettomammin taloudellista etua, kuin työtä tekevä joka haluaa pitää työnsä ja itse saavuttamansa elintason?
Suomen päättäjät ovat pääosin yrittäneet pitää tämän valtion kilpailukyvyn kunnossa, jotta sosiaaliturva olisi mahdollinen, eikä suomen tarvitse kilpailla kehitysmaan kanssa hinnoista, jos se pystyy kilpailemaan tuotannon laadulla. Jos ei ole vahvaa teollisuutta, niin ei myöskään ole sosiaaliturvaa.
Pol pot osoitti aikanaan maailmalle hyvinkin opiskelun ja kokemuksen tarkoituksen tapattamalla kaikki oppineet vihollisinaan. Hänen mielestään kuka tahansa oli pätevä mihin tahansa ilman kummempaa koulutusta. Ikävä kyllä hän ajoi koko kansan suureen nälänhätään rakennuttamalla kelvottomia kastelujärjestelmiä, jotka ammattitaidottomat ihmiset olivat suunnitelleet ja rakentaneet, kun kaikki insinöörit oli ammuttu tai pakosalla. Kannattaa muutenkin tutustua Punaisten Khmerien toimintaan. Joka näkökulmasta varoittava esimerkki vaihtoehtotaloudesta. Täysin tasa-arvoisen agraariyhteiskunnan esimerkkimaa.
Ja siitä ei pidä missään nimessä valittaa, että työnteko olisi rankkaa tai alentavaa Suomessa. Suomesta ei löydy yhtään laillista ammattia, joka alentaisi ihmisarvoamme. Ne laittomatkin ammatit ovat vahvasti venäläis- ja virolaisvaltaisia. Korkeintaan hienohelmaiset ennakkoluulomme jostain työstä tai ammatista estävät normaalia ihmistä tekemästä töitä vaikka McDonaldsin kassalla. Laki suojelee jokaista meistä väärinkäytöksiltä ja AY-liikkeet ajavat etujamme. Tämä liittyy lähinnä muihin keskusteluihin, mutta tulkoon mainituksi nyt tässäkin.
Ikävä kyllä asia on niin, että vain koulutetut ihmiset saavat 'hyviä' työpaikkoja, kuten suunnittelija, tekninen tukihenkilö, tai mikälie manager, mutta näinhän asia on aina ollutkin. Koulutushan tähtää juuri pätevyyteen ja onnistumiseen tälläisissä toimissa. Täysin kouluttautumattomat ovat silti hyvässä asemassa, sillä heillä on lukutaito, kielitaito ja mahdollisuus kouluttautua vielä vaikka eläkeiässä. Lisäksi työpaikan varmuutta lisää aina ammattitaito. Pieni piipahtaminen loistavan kirjastojärjestelmämme tiloissa antaa hyvän mahdollisuuden tutustua omaan työtehtäväänsä liittyvään kirjallisuuteen. Ammattitaidon hommaaminen on kätevä tapa tehdä itsensä korvaamattomaksi. Esimerkiksi metalliteollisuudessa käytettävän ison työstökeskuksen käytön perusteet oppii vuodessa-parissa, jonka jälkeen laitteistoa voi käyttää itsenäisesti. Laitteiston lähes täydelliseen hallitsemiseen tarvitaan vajaan 10 vuoden käyttökokemus. Jos vain teollisuuden vienti vetää, ei yrityksellä ole varaa menettää yhtään työnsä osaavaa koneenkäyttäjää. Koulutukselle voi tehdä itse paljon.
Sananen vielä näistä pätkätöitä tarjoavista vuokratyövoimaa välittävistä yrityksistä. On totta, että niiden työntekijät ovat alipalkattuja ja kiertävät hommasta toiseen sekunnin irtisanomisajalla. Suurin osa niistä vain työllistetään vuokrafirman ohi töihin yrityksiin jossa he ovat aikaisemmin työskennelleet ja näyttäneet kykynsä. Tämä on yritysten uusi tapa rekrytoida ihmisiä ilman koeaikoja ja työnhakurumbaa. Ikävä kyllä vain motivoituneet ja kyvykkäät työntekijät saavat vakituisia paikkoja, mutta näinhän se on. Jos luontokappale ei ole motivoitunut selviytymään, se syödään armotta. Onneksi sosiaalitukijärjestelmämme pitää pinnalla pahiten pudonneet."
Tässä on uusi vastineeni:
No eikö teollisuuden vapauttaminen markkinoista, itsenäiseksi tekeminen ja markkinoista riippumattomaksi tekeminen voida tehdä juuri sellaisella sosiaalisella vastuuntunnolla, joka tunnustaa jokaisen ihmisen tarpeet?
Sosialismin perustava idea on juuri kaikkien mahdollisuuksien turvaaminen eriarvoistavilta luokkajaoilta.
Lisäksi kun irtaudumme vahingollisilta globaaleilta markkinoilta, meidän täytyy tehdä se tietoisena juuri tuollaisista pankkien pääomaan liittyvistä uhista. Hyvä että toit tuon esiin. Se on järjestettävä lakia kunnioittaen siten, että teollisuus todellakin vapautuu globaaleista markkinoista, joihin pankitkin kuuluvat. Teollisuus täytyy sosialisoida siten, että se kykenee tuottamaan kansalle riittävän elintason. Meitä ei siis välttämättä odota suurtyöttömyys, köyhien nälänhätä ja vuosikymmenten kaaos.
On olemassa toisenlainen kansainvälisen kaupan malli kuin suuryritysten ja sijoittajien uusliberalistinen malli. Olemme joutuneet harmillisesti mukaan uusliberalistiseen kilpailuun, jossa valtio joutuu kilpailemaan työnantajista työntekijöiden kustannuksella. Tämä ei tarkoita omavaraistaloutta vaan kannattavia kauppasuhteita sellaisten kanssa, jotka haluavat toimia Suomen kumppaneina kumpienkin etuja kunnioittaen. Kauppasuhteiden puuttuessa voimme kuitenkin aina toimia taloudellisesti ja inhimillisesti riittävällä pätevyydellä, täyttäen jokaisen tarpeet ja tuottamalla kriittiset palvelut. Liberaalina valtiona me kuitenkin aina saamme vientikauppasuhteita eikä omavaraisuuteen täydy turvautua.
Suomen kilpailukyky on uusliberalismissa suurten yritysten kilpailukykyä, eivätkä työläiset halua sellaista. Kysymys on vahingollisen kilpailun korjaamisesta eikä sitä pidä alkuunkaan pyrkiä tehostamaan. Lisäksi koulutusjärjestelmän tehtävä ei ole kouluttaa työvoimaa markkinoiden tarpeisiin vaan antaa kykyjä niitä haluaville, joita yksilöiden tulee voida valita ja käyttää oman henkilökohtaisen onnellisuutensa tavoittamiseksi. Uusliberalistinen koulutusjärjestelmä on pakonomaisuutensa lisäksi saatavilla vain osalle, ja se jakaa näin ihmiset kilpailukykyisiin ja syrjäytyviin.
Tämänhetkinen sosiaalipolitiikka on vanhaa sosiaalipolitiikkaa, joka ennen uusliberalismia mahdollisti suomalaisen teollisuuden kasvun turvaamalla ihmisten toimeentulon markkinoiden epävakaalta suhdanteiden mukaan heittelevältä luonteelta. Ihmiset voivat käydä sosiaaliturvan takia kapakoissa, mutta eivät käy missään muualla markkinoiden takia. Tämä sosiaalipolitiikka ei kuitenkaan enää toimi, koska globaali markkinatalous mahdollistaa työnantajien toiminnan ilman valtion tarjoamaa työvoimaa. Siksi se kilpailuttaa valtiot veronalennuksissa, joilla valtio ennen rahoitti sosiaaliturvan. Sosiaaliturva on vanhentunut ja tarpeeton järjestelmä, joka täytyy korvata sekä rahoitettavissa olevalla että inhimillisen hyvinvoinnin turvaavalla järjestelmällä.
Ehdotukseni teollisuuden irroittamisesta markkinataloudesta pitää sisällään tällaisen järjestelmän, mutta sen lisäksi se on ehdotus kansalaisten toimeentulon kannalta välttämättömän teollisuuden järjestämisestä kansalaisten etujen mukaan, toisin kuin yksityisten omaa etuaan tavoittelevien kilpailijoiden mukaan. Koska teollisuus on nyt heidän käsissään, ja he vahingoittavat kaikkia omalla voitontavoittelullaan, ja lisäksi kieltävät valtion osan voitoista, valtion on vapauduttava tällaisesta turvattomasta riippuvuussuhteesta ja luotava oma toimeentulonlähteensä.
Tämä on sosialistista protektionismia, antiuusliberalistisen talouspolitiikan parempi ja tehokkaampi vasta-argumentti, kuin perinteinen nationalistinen protektionismi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000016164137
Klikkaa "kansan tahto vs markkinoiden tahto" minun nimimerkilläni ja "Pol Pot" nimimerkillä Fonzie1.
Fonzie puhui asiaa ja ruskeepää sosialistista potaskaa... sossuilulla ei pitkälle pötkitä.
Sosialismin seuraus on perikato.