Olen aikapaljon lueskellut Raamattua MUTTA! ei vaan löydy tuota KIRKON yllä pitämää SYLIKUMMI käytäntöä!?!? MISSÄHÄN se voisi olla???
"KUMMI"
TERVE
16480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Se on tullut joskus käytännön pakottamana.
Siihen aikaan kun kuolleisuus aikuistenkin joukossa oli suuri, saattoi suurikin osa perhettä kerralla mennä manan majoille, ja katsottiin hyväksi että sellainen luotettu ystävä antoi lupauksen hoitaa lasta tai lapset, mikäli vanhemmille tulee lähtö ajasta.
Nykyäänm sillä ei ole käytännön merkitystä.
Kirkko kun rakastaa kaikenlaista näyttävää Jumalanpalvelusta , siksi tuo on jäänteenä vanhoilta ajoilta jäänyt.
Siis Kristillisenä toimituksena KIRKOSSA toimitettava tapa EI PERUSTU RAAMATTUUN!???
"Vauvakasteen" yhteyteen sijoittuva SYLIKUMMI "toimenpide" onkin siis jotain muuta kuin Raamattuun perustuva.???MIHIN???
Käytännöllisistä syistä se on aikanaan olut TOSI HYVÄ asia, nykyään sitä ei tarvita..
Aika yllättävä tämä VanhoillisLestan käsitys.
Kummin tehtäviin kuuluu nykyisellään ennen kaikkea kummilapsen hengellisen elämän tukeminen ja hänen tukemisensa muutenkin elämässä ja kaikenlaisten kriisien keskellä. Esimerkiksi vanhemman psyykkinen sairaus saattaa olla sellainen kriisi lapselle, että kummiuden merkitys korostuu.
Ennen, kun sosiaaliturva oli heikko, saattoi eräs tärkeä kummin tehtävä tosiaan olla myös hänen elättämisensä ja kasvattamisensa aikuiseksi, jos lapsi oli jäänyt orvoksi.
Hengellisen elämän tukeminen,, ja kun ei etes omaakan voi niin sitten menee pienen lapsen hengellistä elämää sohimaan, kuulepa kaveri, pikkuinen lapsi ei tartte sun opasteitasi.
Ota ystävä hyvä, ja syö omat oksennuksesi itte.
Joskaan raamatusta ei löydy sanaa "kummi", ei kummikäytäntöä voi kyllä raamatun vastaiseksikaan sanoa.
Jeesushan sanoi: "Tehkää kaikki lapset opetuslapsikseni, kastamalla ja OPETTAMALLA heitä pitämään kaikki, mitä minä olen sanonut."
Lapselle tulisi opettaa sekin, että "JOKA USKOO JA KASTETAAN, SE PELASTUU; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen (Mark.16:16)", ja muistuttaa lasta siitä, että KASTE ON KRISTUKSESSA JOKA PÄIVÄ, koko ajallisen elämän ajan.
Kaste on Jumalan teko ihmiselle, Herra Jeesus itse on kasteessa läsnä Sanansa kautta. Kun kastetaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, on kasteen sisältö Vapahtaja itse, siis Hänen kärsimisensä, kuolemansa ja ylösnousemisensa, Hänen tekonsa kastettavan puolesta. Tästä kasteen sisällöstä tulee lasta opettaa.
Ensisijaisesti tietysti on vanhempien tehtävä opettaa. Opettaa sekin mitä tarkoittaa "olla kastettuna Kristuksessa". Mutta kummi tulee toisena. Tukena ja "varavanhempana". Siinäpä onkin arvokas tehtävä, jota ei pitäisi väheksyä lainkaan!
Jos vanhemmat eivät pysty opettamaan (esim. kuolevat), on kummi ihan hyvä olla olemassa. Eri asia sitten on, kuinka usein käytännössä tämä opetustehtävä toimii. Eikä tietenkään pitäisi valita sellaisia kummeja, jotka eivät itse edes usko. Kummien velvollisuus on muistuttaa lasta tämän varttuessa kasteen armoliitosta, sekä kehottaa tuo liitto pitämään. Jumalan puoleltahan kasteen armoliitto on voimassa, me ihmiset siitä saatamme luopua. Jos kummi joutuu toteamaan, että lapsi, itsenäistyttyään nuoreksi, on lähtenyt tuhlaajapojan retkille, hänenkin velvollisuutensa olisi muistuttaa tätä nuorta kasteen armoliitosta: tuo liitto on Jumalan puolelta edelleen voimassa, Kotiin paluu on vielä mahdollista, Isä rakastaa sinua ja odottaa paluutasi.
Kovin rumasti vastaa VanhoillisLesta minulle.
Minulla on ollut elämässäni muutamia kummilapsia, ja toisille heistä olen ollut kummina tärkeämpi kasvatuksen tukija kuin toisille, vaikka kaikkia olen yrittänyt muistaa ja tukea samalla tavalla.
Eräs kummilapsistani on opiskellut hyvin pitkälle, jopa aikuistuttuaan väitellyt tohtoriksi ja toimii tutkijana maailmalla.
Englanninkielisessä väitöskirjassaan hän esittää minulle erityiskiitokset "tuesta ja huolenpidosta" ja nimenomaan kummin ominaisuudessa.
Lue kasteesta kirjoitukseni!Erään toisen kirjoituksen yhteydestä!!!http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000061&posting=20500000000142638
Siis niinkuin sanoin ! olen lukenut Raamattua mutta en ole "törmännyt" tuohon "sylikummi" termiin ,en sitten missään ja SITÄ minä olen ihmettelemässä.Se " luotettava hyvä ihminen" on sinäänsä hyvä ajatus,MUTTA että se liitetään tuohon juuri alkavan ihmisen Kristillisyyteen ja "vauva kastelun" kautta Kristillisiin asioihim!
Täällä jo sanottiinkin ettei tuo kummi asia olekaan Raamatullinen asia!MUTTA MUTTA kuitenkin vaan se edelleen on keskeinen KIRKON -SAKRAMENTTI!
=(salaisuus!) Laitoin linkin toisesta kasteasiaa käsittelevästä kirjoituksestani -kohtaan luepPA!
Käsi sydämelle ja lukemaan!!!
Kaste on sakramentti. Mutta ei kai sentään kummius? En ole kyllä ennen moista kuullut! Taitaa olla pelkkää luuloa tai tahallista (?) virhetietoa, kun joku haluaa mahdollisesti pohjustaa täällä (taas kerran) aikuiskastekeskustelun aloittamista, otaksun.
!!!Eerika!!!Sellainen kuin "aikuiskaste" sitä EI OLE OLEMASSAKAAN!!! Tai "vauvakaste" tai "lapsikaste"!
Vaan sellainen joka suoritetaan VAIN ja AINOASTAAN -JEESUKSEEN USKOVILLE! Niin, -luit oikein!-USKOVILLE!
Ihmettelin tuota SYLIKUMMI asiaa ja sainkin heti vastauksen!!! Elikä se ei mitenkään liity Raamatun sanomaan/Raamatussa olevaan sanomaan!!!
Sen on "kirkkolaitos" vain "lisännyt" toimintoihinsa joka ajaa kirkon asiaa!!!
Se On "humaani" ajatukseltaan mutta EI Raamatullinen.!HUMAANI on inhimillinen ="omavanhurskas" teko joilla oi ole VANHURSKAUDEN kanssa mitään tekoa keskenään ja niitä ei voi sekoitta yhteen! Kuten sanoin !Käsi sydämelle ja tutkimaan asiaa! (Eerika!!!sävystäsi olin huomaavinani jonkinlaista "kuohuntaa" -MIKSI?)
Tiedätkö kuka hoiti orvot ennen kummitusjuttua.
ja vieläkin hän sen tekee, ei siinä tarvii ihmisten viisastelua eikä itsensä korottelua.
Kun Jumala hoitaa orvot niin ennen kuin kuummituksen ajalla että sen jälkeenkin.
Se oli ajallaan hyvä, mutta nyt se on turha.
Siinä olet oikeassa, että on vain yksi kaste, eikä iällä ole merkitystä. Niin minäkin ajattelen.
Olen vain joskus keskustellut jollakin palstalla aivan kyllästyksiin saakka kasteesta, nimenomaan ikään sidottuna.
Ja kun aloimme keskutella täällä kasteesta, tuli kohta mieleeni, että siinäpä taas varmaan se entinen ylen fanaattinen aikuiskasteen puoltaja etsi itselleen aasinsiltaa, miten päästä jälleen kerran kuin lempiluutansa kaluamaan.
Mutta se olikin virhearvio, joten anteeksi vain väärät oletukset ja luulot. Ei ollut pienintäkään tarkoitusta närkästyttää sinua.
"Errare humanum est".
Niin,, kunnianhimo, se on kummeillakin.
Ja mikä eniten minua tuosas asiassa näyttää olevan olennaisena.'
että Jumala joka on orpoin huoltaja, ei olisikaan enään mitään,kun orvoista tulee kyse.
Ei ole luottamusta Jumalaan niin paljoa että luotunsa hoitaisi.
Silloin kun kmmiutta tarvittiin se myös toimi. Nyt se on vain omanarvonkorostajana, meille.
Olen itsekin kummina 3 tytölle.
En isommin heitä ole häirinnyt, mutta joskus olen hengessä toivonut heille menestystä.
Vain kerran olen sekaantunut kummilapseni elämään.
Meillä on tavallinen kansakäyminen, en odota että kummilapseni tarvitsisi minua nostaa jollekin korokkeelle, jotta tässä on sankarini "kummi".
Kiitos kirjoituksestasi!/viestistäsi!
Kaikki OK! Mukavaa jatkoa!
Ruma kielenkäyttö on vastenmielistä kenellä hyvänsä, mutta etenkään kristitylle se ei ole vähimmässäkään määrin kunniaksi. Hän on - kuten Raamatussa sanotaan - "Kristuksen kirje".
Jos VanhoillisLesta ei arvosta kummiutta, niin se on hänen asiansa.
Jumala on orpoin huoltaja, mutta käyttää välikappaleinaan meitä ihmisiä.
Jos on paljon lapsia tai vanhemmat eivät muuten jaksa huomioida heitä kaikkia samalla tavalla, on hyvä, että on rakastavia ihmisiä ympärillä, vaikkapa kummeja, jotka muistavat merkkipäiviä ja tuovat iloa pienen ja suuremmankin ihmisen elämään.
Toisinaan kummit joutuvat tukemaan kummilasta kriisienkin keskellä.
Väitöskirjan tekeminen on monelle hyvin lahjakkaallekin ihmiselle suuri henkinen koitos, jossa tarvitaan myös läheisten ihmisten tukea. Minä olin tällaisena henkisen tuen antajana kummin ominaisuudessa. Sen enempää mistään "sankarikummiudesta" vouhkaamatta.
Toki olen iloinen, jos kummilapseni menestyvät myös maallisissa asioissa ja pääsevät sellaisiin ammatteihin, jotka heitä kiinnostavat.