Prekariaatit, jotka kapinoitte yhteiskuntaa vastaan, LUKEKAA TÄMÄ TARKASTI!
Vastustatte globalisaatiota ja haluatte kansalaispalkkaa hengittämisestä. Hmm, mitäs jos kaikki olisivat prekariaatteja, kaikki haluaisivat peruspalkan ilman että tarvitsee tehdä työtä. Kukas sen peruspalkan sitten maksaisi. Koko yhteiskunta eläisi kuin neandertalin ihminen keräillen ja metsästäen. Sitten tosiprekariaatit alkaisivat varmasti valittamaan, että heitä ei huvita keräillä ruokaansa, vaan muiden pitää kantaa se heidän eteensä, että he voivat elää elämäänsä.
Mietitäänpä vaikkapa näitä tosi-tv:stä tuttuja Survivor seikkailijoita, jotka ovat yhteisössä saarella. Saarella toimeentullakseen heidän pitää nähdä yhteisesti aikaa ja vaivaa, ruoan yms mukavuustarpeiden saamiseksi. Jos tässä porukassa olisi muutama prekariaatti, he istuisivat puun juurella aurinkoa ottaen, pössytellen kannabisröyhyjä, jutellen ja hengaillen. He eivät haluaisi olla kenenkään määräyksessä, eikä he haluaisi tehdä mitään ruoan yms eteen. Sitten prekariaatit vieläpä vaatisivat, että muiden olisi tuotava heille ainakin osa keräilemästä ja metsästämästä ruoasta, jotta heille jäisi enemmän aikaa "elämiseen" ja jouten olemiseen. He kun eivät mitään paskatöitä halua tehdä. Miten muut saarelaiset reagoisivat tähän, varmaan äänestäisivät heidät pois saarelta.
Pointti oli se, että ilman globalisaatiota, koko maailma joutuisi tekemään niitä "paskatöitä" ruoan ja muun toimeentulon hankkimiseen. Globalisaatio tuo monille mahdollisuuden saada perunaa ja pihviä lautaselleen, ilman että täytyy olla perunanviljelijä tai metsästäjä-keräilijä.
Prekariaattien pitäisi vain tajuta, että me kaikki asutaan "samalla saarella". Miksi jonkun ryhmän pitäisi saada elää muiden kustannuksella ja saada siitä vielä rahaa. Tiedän myös, että melkein kaikilla murrosikäisillä tulee jossain vaiheesa kapinavaihe omiin vanhempiinsa. Murrosikäinen haluaa tehdä kaikki asiat eri tavalla kuin vanhempansa, sen suurempia miettimättä. Vanhemmat ovat kalkkiksia, joita vain pitää yrittää piilotella kavereilta. Kuitenkin joskus lukion päätyttyä alkaa käsitys yhteiskunnasta muodostua, eikä vanhempien ajatukset enää tunnukaan niin tyhmiltä. Joillain ihmisillä vain tämä murrosikävaihe kestää ja kestää myöhäisempään ikävaiheeseen, eikä aikuistuta koskaan. Tämä murrosiän venyminen tapahtuu monesti niillä, jotka ovat eläneet koko nuoruutensa kaveriporukassa sekoillen ja häröillen. He eivät ole koskaan olleet kiinnostuneet työn tekemisestä, vaan enemmänkin notkumisesta ja hengailusta pellemiljoonamyssy päässä.
Normaalit nuoret aikuiset löytävät yleensä siinä 25-vuotiaana tai ennemin sen pitkäaikaisemman kumppanin, jonka kanssa eletään ja hankitaan asunto sekä työ. Kaveriporukassa ei enää eletä 24h, vaan eletään sen kumppanin kanssa yhteen hiileen puhaltaen.
Miettikää siis muitakin kuin itseänne....
Vastustatte globalisaatiota ja haluatte kansalaispalkkaa hengittämisestä. Hmm, mitäs jos kaikki olisivat prekariaatteja, kaikki haluaisivat peruspalkan ilman että tarvitsee tehdä työtä. Kukas sen peruspalkan sitten maksaisi. Koko yhteiskunta eläisi kuin neandertalin ihminen keräillen ja metsästäen. Sitten tosiprekariaatit alkaisivat varmasti valittamaan, että heitä ei huvita keräillä ruokaansa, vaan muiden pitää kantaa se heidän eteensä, että he voivat elää elämäänsä.
Mietitäänpä vaikkapa näitä tosi-tv:stä tuttuja Survivor seikkailijoita, jotka ovat yhteisössä saarella. Saarella toimeentullakseen heidän pitää nähdä yhteisesti aikaa ja vaivaa, ruoan yms mukavuustarpeiden saamiseksi. Jos tässä porukassa olisi muutama prekariaatti, he istuisivat puun juurella aurinkoa ottaen, pössytellen kannabisröyhyjä, jutellen ja hengaillen. He eivät haluaisi olla kenenkään määräyksessä, eikä he haluaisi tehdä mitään ruoan yms eteen. Sitten prekariaatit vieläpä vaatisivat, että muiden olisi tuotava heille ainakin osa keräilemästä ja metsästämästä ruoasta, jotta heille jäisi enemmän aikaa "elämiseen" ja jouten olemiseen. He kun eivät mitään paskatöitä halua tehdä. Miten muut saarelaiset reagoisivat tähän, varmaan äänestäisivät heidät pois saarelta.
Pointti oli se, että ilman globalisaatiota, koko maailma joutuisi tekemään niitä "paskatöitä" ruoan ja muun toimeentulon hankkimiseen. Globalisaatio tuo monille mahdollisuuden saada perunaa ja pihviä lautaselleen, ilman että täytyy olla perunanviljelijä tai metsästäjä-keräilijä.
Prekariaattien pitäisi vain tajuta, että me kaikki asutaan "samalla saarella". Miksi jonkun ryhmän pitäisi saada elää muiden kustannuksella ja saada siitä vielä rahaa. Tiedän myös, että melkein kaikilla murrosikäisillä tulee jossain vaiheesa kapinavaihe omiin vanhempiinsa. Murrosikäinen haluaa tehdä kaikki asiat eri tavalla kuin vanhempansa, sen suurempia miettimättä. Vanhemmat ovat kalkkiksia, joita vain pitää yrittää piilotella kavereilta. Kuitenkin joskus lukion päätyttyä alkaa käsitys yhteiskunnasta muodostua, eikä vanhempien ajatukset enää tunnukaan niin tyhmiltä. Joillain ihmisillä vain tämä murrosikävaihe kestää ja kestää myöhäisempään ikävaiheeseen, eikä aikuistuta koskaan. Tämä murrosiän venyminen tapahtuu monesti niillä, jotka ovat eläneet koko nuoruutensa kaveriporukassa sekoillen ja häröillen. He eivät ole koskaan olleet kiinnostuneet työn tekemisestä, vaan enemmänkin notkumisesta ja hengailusta pellemiljoonamyssy päässä.
Normaalit nuoret aikuiset löytävät yleensä siinä 25-vuotiaana tai ennemin sen pitkäaikaisemman kumppanin, jonka kanssa eletään ja hankitaan asunto sekä työ. Kaveriporukassa ei enää eletä 24h, vaan eletään sen kumppanin kanssa yhteen hiileen puhaltaen.
Miettikää siis muitakin kuin itseänne....
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niputat nyt yhteen vahvoja käsitteitä, jotka eivät välttämättä ole toisistaan riippuvaisia. Lisäksi sorrut aika vahvaan asioiden yksinkertaistamiseen.
Kaikki aktiivistit eivät ole pelkästään omaneduntavoittelijoita tai "sekoilevia" ja "häröileviä" nuoria, jotka kyllä aikuistuttuaan tajuaa missä mennään. Tukea "pointillesi" globalisaatiosta joudutkin hakemaan aina neandertalin ihmisestä asti. Perunapihvi-lautasta ei suikaan globalisaatio ole mahdollistanut, vaan vaihdantatalouden on ihminen keksinyt samoihin aikoihin ensimmäisten pysyvien asutusten myötä. Tuhansia vuosia sitten. Perunan löytäminenkin tapahtui kolonalisaation myötä, ei globalisaation.
Sitten nopea kertaus globalisaatio kriittisyydestä: Suurin osa kriitikoista ei vastusta vaan arvostelee globalisaatiota. Kriitikot haluavat puuttua nykyisen kehityksen epäkohtiin. Globalisaatio kriittisiin kuuluu myös monia politiikassa ja talouselämässä korkeissa-asemissa vaikuttavia. Ei pelkästään "pellemiljoonamyssy" päässä notkujia.
Globalisaatio tähtää siihen, että markkinoille annettaisiin ihmisten ja ympäristön suhteen vapaat kädet. Aivan kuten yksilöiden ja yritysten toimintaa säätelemään tarvitaan lait ja asetukset valtakunnallisella tasolla, tarvitaan niitä myös maailmanlaajuisesti. Yksityisillä voiton maksimointiin pyrkivillä yrityksillä ei ole mitään syytä puuttua globalisaation nurjiin puoliin tai kantaa vastuuta, jota niiltä ei säädöksin edellytetä.
Globaalit vapaudet tarvitsevat vastapainokseen myös globaalia vastuuta.
p.s. En ole prekaari, ainoastaan globalisaatio kriittinen.
Bushihan tota globalisointia varmaankin johtaa, tai on ainakin paremmin perillä asiasta kuin minä tai sinä, ja mua vittuttaa olla mukana tässä pelissä sen takia ku päättäjät käyttäytyy kuin tyhmät apinat ja eivät ole rehellisiä ja kerro mihin oikeasti ollaan menossa tai mitä täällä haetaan, jotan olen mielummin vaikka "laiska" ja laitan kapuloita rattaisiin. Globalisaatio ei ole mitenkään terveellistä toimintaa...
on yksikkömuotoinen sana. Ei siis voi sanoa "prekariaatit". Aivan kuten sanotaan proletariaatti, porvaristo, eikä proletariaatit, porvaristot.
Kunhan opettelet edes termit ensin oikein, niin ehkä sen jälkeen joku jaksaa jopa lukeakin kiihkeän vuodatuksesi.
"prekariaateille
Kirjoittanut: ristuuz 4.6.2006 klo 13.07
Kukas sen peruspalkan sitten maksaisi."
Koneet.
Ne koneet jotka ovat vienet meiltä sen työn.
"Sitten tosiprekariaatit alkaisivat varmasti valittamaan, että heitä ei huvita keräillä ruokaansa, vaan muiden pitää kantaa se heidän eteensä, että he voivat elää elämäänsä. "
Ei, näitä kutsutaan työnantajiksi.
" Jos tässä porukassa olisi muutama prekariaatti, he istuisivat puun juurella aurinkoa ottaen, pössytellen kannabisröyhyjä, jutellen ja hengaillen. He eivät haluaisi olla kenenkään määräyksessä, eikä he haluaisi tehdä mitään ruoan yms eteen."
Silloin heidät äänestettäisiin saarelta ulos. Saarelta pääsee ulos myös jos ei miellytä muita. Tämä jälkimmäinen tapa on yleinen työelämässä.
"He kun eivät mitään paskatöitä halua tehdä."
Paskatyöt ovat sellaisia jotka tehdään toisten määräysvallassa ja jotka tyydyttävät vain välttämättömimmät tarpeet, jos niitäkään kunnolla.
Sellainen joka Robinsoneissa yms. teettää työt muilla joutuu pian lähtemään pelistä pois.
"Miksi jonkun ryhmän pitäisi saada elää muiden kustannuksella ja saada siitä vielä rahaa."
Aivan niin.
"Normaalit nuoret aikuiset löytävät yleensä siinä 25-vuotiaana tai ennemin sen pitkäaikaisemman kumppanin, jonka kanssa eletään ja hankitaan asunto sekä työ."
Ehkä ongelma on se, ettei ole sitä työtä, eikä sitä asuntoa, eikä sitten se kumppanuuskaan pysy pitkäaikaisena. Kas kun tuollaiset pitempää suunnitelmaa vaativat asiat vaativat turvallista ympäristöä toimiakseen.
Puhun nyt kokemuksesta, avioero 27-vuotiaana.
Noin yleisesti suosittelisin prekariaatille pieniä kertolaskuharjoituksia.
Suomessa on 5,2 miljoonaa asukasta. Vuodessa on 12 kuukautta. Jos prekariaatin himoitsema perustulo olisi esimerkiksi 700 euroa kuukaudessa sen kokonaiskustannus olisi 43,68 miljardia euroa vuodessa
Tätä voi verrata vaikkapa seuraaviin lukuihin:
-KELAn kautta maksetut etuudet v 2005: 10,4 mrd €
-valtion tuloverokertymä 2005 12,7 mrd €
Nyt olisikin mielenkiintoista kuulla miten ne koneet tuottavat nelinkertaisesti sen mitä kaikki Suomen veronmaksajat tuottavat valtiolle tulo- ja varallisuusverona?
Vai onko tämä sellaista tylsää matematiikkaa joka ei kuulu hyvään ja ylevään aatteeseen?