maailman historia olisi muuttunut jos Austerlitzin sankari Davout olisi ollut mukana Waterloossa?Ranska olisi luultavasti voittanut Waterloon taistelun.Ainakin itse uskon niin.
Tänään on Brnon lähellä taisteltu uudelleen kahdensadan vuoden takainen Austerlitzin taistelu. Taistelu oli 2. joulukuuta, mutta vapaaehtoisottelijat ja katsojat on helpompi saada paikalle lauantaina.
Austerlitz on suosituin Napoleonin taisteluista - siitä on tehty tietokonepelikin - mutta Napoleon itse ei, kumma kyllä, koskaan arvostanut Austerlitzia. Hän piti kyllä taistelun jälkeen puheen, jossa mainitsi "jos kerrotte olleenne Austerlitzissa, teistä sanotaan: tuossa menee sankari", mutta hän ei St. Helenalla juurikaan puhunut taistelusta. Ehkä se oli hänestä liian kirjan mukainen, tai sitten hän tiesi, että suuri ansio oli marsalkka Davoutin joukoilla, jotka kahden päivän rankan marssin jälkeen saapuivat juuri oikeaan aikaan.
Louis Davout oli eräs lahjakkaimmista Napoleonin marsalkoista, joka piti hyvää huolta joukoistaan, mutta Napoleonin suosion hän menetti Venäjän kampanjan aikana. Joidenkin mukaan Waterloo olisi mennyt eri tavalla, jos Davout olisi ollut paikalla. Austerlitzissa hänen panoksensa oli elintärkeä. Harvat joukot pystyvät siirtymään pikamarssilta suoraan taisteluun. Davout pyysi Napoleonilta 20 minuuttia aikaa, Napoleon antoi vartin. Se riitti.
Venäläiset ja itävaltalaiset luulivat saaneensa ranskalaisten lukumääräisesti pienemmän armeijan loukkuun laaksoon, mutta he eivät sumun vuoksi nähneet Davoutin joukkoja. Kun Napoleonin joukot hyökkäsivät, he iskivät vastoin Kutuzovin odotuksia suoraan keskustaan ja löivät sen. Sitten ranskalaiset kääntyivät itävaltalaisten rintamaa päin ja hajoittivat sen. Venäläiset joutuivat vetäytymään yli jäätyneen suon. Liittoutuma jätti jälkeensä 25 000 kuollutta, haavoittunutta ja vankia ranskalaisten 9 000 vastaan. Taistelun jälkeen Itävalta pyysi rauhaa. Lähemmän taistelukuvauksen löytää Leo Tolstoin "Sodasta ja rauhasta" tai "Kolmen keisarin taistelusta" kertovalta sivustolta.
"Austerlitzin aurinko" nousi ajamaan sumun pois ja paljastamaan ranskalaisten todellisen vahvuuden juuri päähyökkäyksen alkaessa.
http://mettemamma.blogspot.com/2005_12_01_mettemamma_archive.html
Austerlitzin aurinko
16
1087
Vastaukset
- Vaka Vanha
Oleellinen tekijä johtamisessa on se, ettei päteviä alaisia syrjäytetä ja korvata joo-joo miehillä, joista ei sitten ole mihinkään tositilanteissa.
Samaan virheeseen syyllistyi myös Rommel aikanaan, sillä oli esikunnassaan erittäin pätevät johtajat jotka osasivat vielä aavistaa toistensa seuraavat liikut ja toimia yhteen.
Kun sitten Rommel itse syräytti ne ja korvasi joo-joo miehillä, niin sen jälkeen kukaan muu ei osannut toimia ilman Rommelia ja sen käskyjä.
Kaikki lähti liikkeelle siitä, että Rommelin muija oli riitaantunut esikuntapäällikön muijan kanssa ... - tie Waterloossa?
Victor Hugon Kurjat romaanin alussa on lennokas kuvaus Waterloosta. Hän selittelee tappion syyksi sen, että Ney ja ratsuväki eivät nähneet syvää tietä itsensä ja brittien välillä. Wellington kesti rynnäköt, koska tie hidasti ratsastajia.
Sitten oli muistaakseni joku linnoituksen tapainen yhdellä siivellä, jonka valloittaminen vei ranskalaisilta hirveästi verta. Veri lensi eikä ratkaisua näkynyt, joten Blücher ehti brittien avuksi ja heidän yhteinen tykistönsä jauhoi ranskalaiset tuusannuuskaksi. Pakoon lähtenyt armeija joutui saksalaisten verilöylyn kohteeksi. Muutamassa päivässä 60 000 ranskalaista oli menettänyt henkensä.- Vaka Vanha
Waterlossa oli Englantilaiset asettuneet mäen harjalle ja odottelivat siellä preussilaisten saapumista.
Oli satanut useita päiviä peräkkäin, Napoleon tiesi että hänen on tuhottava Englantilaiset ennenkuin vahvistukset ehtivät paikalle.
Epätoivoinen hyökkäyskäsky annettiin viimein, sateessa, liejussa marrsivat joukot rinnettä ylös.
Etu oli asemissa istuvilla puolustajilla, ratsuväki ja ranskalaisten tykistö olivat täysin tehottomia liejuisessa rinteessä.
Virhe oli Napoleonin, sen olisi pitänyt perääntyä tai tuhota ensin preussilaiset. - juu-ei
La Garde meurt,elle ne se rend pas eli kaarti kuolee muttei antaudu.
Keisarillinen kaarti hyökkäsi taistelun lopussa englantilaisten oikeaa sivustaa vastaan Hougomontin kohdalla.He joutuivat etenemään mutaista rinnettä Wellingtonin joukkoja ja ennenkaikkea heidän tykistöään kohti.Kartessituli oli niin tehokasta että ensimmäisen kerran kaartin joukot murtuivat ja kello kahdeksan illalla Napoleon oli lyöty
Wellington oli puolustustaistelun asiantuntia joka suunnitteli taistelun etukäteen kun taas Napoleon oli hyökkäyksessä parhaimmillaan.Hän teki taistelussa nopeita ratkaisuja ja uskoi omaan karismaansa.Waterloossa puolustus korjasi voiton hyökkäyksestä ja asiallinen valmistautuminen ja suunnittelu päihitti nopeat intitution ohjaamat päätökset. - vielätää
juu-ei kirjoitti:
La Garde meurt,elle ne se rend pas eli kaarti kuolee muttei antaudu.
Keisarillinen kaarti hyökkäsi taistelun lopussa englantilaisten oikeaa sivustaa vastaan Hougomontin kohdalla.He joutuivat etenemään mutaista rinnettä Wellingtonin joukkoja ja ennenkaikkea heidän tykistöään kohti.Kartessituli oli niin tehokasta että ensimmäisen kerran kaartin joukot murtuivat ja kello kahdeksan illalla Napoleon oli lyöty
Wellington oli puolustustaistelun asiantuntia joka suunnitteli taistelun etukäteen kun taas Napoleon oli hyökkäyksessä parhaimmillaan.Hän teki taistelussa nopeita ratkaisuja ja uskoi omaan karismaansa.Waterloossa puolustus korjasi voiton hyökkäyksestä ja asiallinen valmistautuminen ja suunnittelu päihitti nopeat intitution ohjaamat päätökset.Onks kaarti sama kuin ratsuväki vai yrittikö kaarti viimeiseksi?
- juu-ei
vielätää kirjoitti:
Onks kaarti sama kuin ratsuväki vai yrittikö kaarti viimeiseksi?
Keisarillinen kaarti oli Napoleonin perustama eliittijoukko vuonna 1804.Kaartiin hyväksyttiin vain hyviksi sotilaiksi tiedetyt ja heillä piti olla takanaan vähintään 10 vuotta palvelusta.Lisäksi heidän oli täytynyt osallistua vähintään kahteen sotaretkeen.Myöhemmin sodan jatkuessa kaartin pääsyvaatimuksia alennettiin ja muodostui kolme erilaista osastoa eli vanha kaari,keski kaarti ja nuori kaarti.Varsinkin vanhan kaartin pääsyvaatimukset pidettiin todella tiukkoina ja osasto pysyikin varsin pienenenä.
Perustettaessaan kaartiin kuului noin 3000 miestä,mutta laajimmillaan se oli Venäjän sotaretken aikana jolloin siihen kuului noin 110 000 miestä.Sotaretken jälkeen käytännöllisesti koko kaarti oli tuhoutunut.
Kaartiin kuului kaikkia joukkoja eli jalkaväki,ratsuväki ja tykistö.Kaarti toimi Napoleonin iskujoukkona jonka tehtävänä oli ratkaista taistelu.
Myöskin muilla sotaa käyvillä mailla oli omat keisarilliset tai kuninkaalliset kaartinsa,mutta ne eivät yltäneet lähellekkään Napoleonin kaartin saavutuksia - lurps
juu-ei kirjoitti:
Keisarillinen kaarti oli Napoleonin perustama eliittijoukko vuonna 1804.Kaartiin hyväksyttiin vain hyviksi sotilaiksi tiedetyt ja heillä piti olla takanaan vähintään 10 vuotta palvelusta.Lisäksi heidän oli täytynyt osallistua vähintään kahteen sotaretkeen.Myöhemmin sodan jatkuessa kaartin pääsyvaatimuksia alennettiin ja muodostui kolme erilaista osastoa eli vanha kaari,keski kaarti ja nuori kaarti.Varsinkin vanhan kaartin pääsyvaatimukset pidettiin todella tiukkoina ja osasto pysyikin varsin pienenenä.
Perustettaessaan kaartiin kuului noin 3000 miestä,mutta laajimmillaan se oli Venäjän sotaretken aikana jolloin siihen kuului noin 110 000 miestä.Sotaretken jälkeen käytännöllisesti koko kaarti oli tuhoutunut.
Kaartiin kuului kaikkia joukkoja eli jalkaväki,ratsuväki ja tykistö.Kaarti toimi Napoleonin iskujoukkona jonka tehtävänä oli ratkaista taistelu.
Myöskin muilla sotaa käyvillä mailla oli omat keisarilliset tai kuninkaalliset kaartinsa,mutta ne eivät yltäneet lähellekkään Napoleonin kaartin saavutuksiaBrittiläinen historiankirjoitus yrittää väittää Wellingtonin joukkojen pysäyttäneen vanhan kaartin rynnäkön.
Todellisuudessa kuuluisan viimeisen hyökkäyksen Waterloon taistelun loppupuolella suoritti keskikaarti.
Vanhan ja nuoren kaartin pataljoonat taistelivat preussilaisia vastaan.
Vanha kaarti oli loppuun asti todellinen eliittijoukko, tehden tehokkaita vastahyökkäyksia, jotka löivät huomattavasti suurempia preussilaisjoukkoja pakosalle. - ei selvinnyt
lurps kirjoitti:
Brittiläinen historiankirjoitus yrittää väittää Wellingtonin joukkojen pysäyttäneen vanhan kaartin rynnäkön.
Todellisuudessa kuuluisan viimeisen hyökkäyksen Waterloon taistelun loppupuolella suoritti keskikaarti.
Vanhan ja nuoren kaartin pataljoonat taistelivat preussilaisia vastaan.
Vanha kaarti oli loppuun asti todellinen eliittijoukko, tehden tehokkaita vastahyökkäyksia, jotka löivät huomattavasti suurempia preussilaisjoukkoja pakosalle.Eli kaarti taisteli vasta viimeiseksi, kun ranskalaiset ja britit olivat yhtyneet? Eli Neyn olisi pitänyt voittaa Wellington niillä 3000 ratsumiehellään?
- noin eikös
juu-ei kirjoitti:
La Garde meurt,elle ne se rend pas eli kaarti kuolee muttei antaudu.
Keisarillinen kaarti hyökkäsi taistelun lopussa englantilaisten oikeaa sivustaa vastaan Hougomontin kohdalla.He joutuivat etenemään mutaista rinnettä Wellingtonin joukkoja ja ennenkaikkea heidän tykistöään kohti.Kartessituli oli niin tehokasta että ensimmäisen kerran kaartin joukot murtuivat ja kello kahdeksan illalla Napoleon oli lyöty
Wellington oli puolustustaistelun asiantuntia joka suunnitteli taistelun etukäteen kun taas Napoleon oli hyökkäyksessä parhaimmillaan.Hän teki taistelussa nopeita ratkaisuja ja uskoi omaan karismaansa.Waterloossa puolustus korjasi voiton hyökkäyksestä ja asiallinen valmistautuminen ja suunnittelu päihitti nopeat intitution ohjaamat päätökset.sen Kaartin jota napoleon oli säästänyt Waterloossa ollut nimeltään Vanha Kaarti.Vanhan Kaartin sotilaat olivat hyvin koulutettuja veteraanisotilaita.He olivat euroopan pelätyimät sotilaat.Kun Napoleon ilmoitti komennon:"la Garde recule"(kaartin sotilaat perääntykää).Kun Napoleon ilmoitti tuon käskyn, hetkessä tuhannet ranskalaiset sotilaat menettivät taisteluhalunsa.
- Legion Etrangere
Victor Hugo on kirjailijan vapaudella liioitellut kuvaamasi tapahtuman eli Ohain uurtotien vaikutusta taisteluun, tosiasiassa kyseisellä episodilla ei ollut vaikutusta siihen onnistuivatko ranskalaiset ratsumiehet hajottamaan brittien neliöitä....uurtotiehen menetettiin ehka 100-400 miestä...tosiasiallinen syy oli se ettei ratsuväen mukana edennyt ratsatavaa tykistöä jonka avulla neliöt olisi voitu rikkoa kartessin avulla
- Legion Etrangere
ei selvinnyt kirjoitti:
Eli kaarti taisteli vasta viimeiseksi, kun ranskalaiset ja britit olivat yhtyneet? Eli Neyn olisi pitänyt voittaa Wellington niillä 3000 ratsumiehellään?
Keisarillinen kaarti muodosti yhden armeijaryhmän Waterloossa sen taistelujärjestys oli seuraava:
valítettavasti vain englanniksi
Imperial Guard (Strength 20,775 men, 96 guns)
Commanded by Général de Division Comte Druout Aide-Major-General
Marins de la Garde (147) (Captain de Frígate Tailhede)
DIVISION OF GRENADIERS: Général de Division Count Louis Friant (4,490)
1st Infantry Brigade: Général de Division Count Louis Friant (2,371)
1st (Old Guard) Rgmt de Grenadiers (1,500) (Marechal de Camp Petit)
1st Bataillon (Major Loubers)
2nd Bataillon (Major Combes)
2nd (Old Guard) Rgmt de Grenadiers (1,100) (Marechal de Camp Christiani)
1st Bataillon (Major Martenot - Chadelais de Courdoux )
2nd Bataillon (Commandant Colzio)
Artillery:
5th (Old Guard) Company of Foot Artillery: 6 x 6pdrs, 2 x 5" howitzer (212) (CO n/k)
2nd Infantry Brigade: Général de Division Count Roguet (1,623/18th)
3rd (Middle Guard) Rgmt de Grenadiers (Marechal de Camp Baron Poret de Morvan)
1st Bataillon (Commandant Guillemin)
2nd Bataillon (Commandant Belcourt)
4th (Middle Guard) Rgmt de Grenadiers (Marechal de Camp Baron d'Harlet)
1st and 2nd Bataillons combined on 18th (500) (Major Lafargue)
Artillery:
Auxiliary Line Foot Artillery Rgmt: 6 x 6pdrs, 2 x 5" howitzer (223) (CO n/k)
DIVISION OF CHASSEURS: Général de Division Count Charles-Antoine Morand (5,019)
1st Infantry Brigade: Général de Division Count Charles-Antoine Morand
1st (Old Guard) Rgmt de Chasseurs (1,306) (Marechal de Camp Count Cambronne)
1st Bataillon (Major Duuring)
2nd Bataillon (Major Lamouret)
2nd (Old Guard) Rgmt de Chasseurs (1,239) (Marechal de Camp Pelet-Clozeau)
1st Bataillon (1) (550) (Major Colomban)
2nd Bataillon (1) (550) (Major Mompez)
Artillery:
6th (Old Guard) Company of Foot Artillery: 6 x 6pdrs, 2 x 5" howitzer (193) (CO n/k)
2nd Infantry Brigade: Général de Division Count Michel (d.18th)
3rd (Middle Guard) Rgmt de Chasseurs (1,128) (Marechal de Camp Malet, d.18th)
1st Bataillon (Major Cardinal)
2nd Bataillon (Major Angelet)
4th (Middle Guard) Rgmt de Chasseurs (941 on 18th) (Marechal de Camp Baron Henrion)
1st and 2nd Bataillons combined on 18th (Major Agnés)
Artillery:
Auxiliary Line Foot Artillery Rgmt: 6 x 6pdrs, 2 x 5" howitzer (223) (CO n/k)
YOUNG GUARD DIVISION: G de D Count Philbert-Guillaume Duhesme (d.18th) (4,283 men, 16 guns)
1st Infantry Division: Général Count Barrois
Chief of Staff: Adjutant-Commandant Mellinet
1st Brigade: Marechal de Camp Chevalier Chartrand
1st Rgmt de Tirailleurs (2) (26/1,083) (Colonel Trappier de Malcolm)
1st Rgmt de Voltigeurs (2) (31/1,188) (Colonel Sécrétan)
Brigade Artillery
12/7th Rgmt Artillerie á Pied: 6 x 6-pdrs, 2 x 5.5" howitzer (4/107)
10/6th Train Escadron (3/171)
2nd Brigade: Marechal de Camp Guye
3rd Rgmt de Tirailleurs (2) (28/960) (Colonel Pailhès)
3rd Rgmt de Voltigeurs (2) (32/935) (Colonel en Seconde Hurel)
Brigade Artillery
13/7th Rgmt Artillerie á Pied: 6 x 6pdrs, 2 x 5.5" howitzer (3/102) (Commander n/k)
Line Auxiliary Train Company (1/107)
2nd Infantry Division: Detached in the Vendée
Cavalry of the Guard: Marechal Mortier
Guard Heavy Cavalry Division: Général de Division Comte Claude-Etienne Guyot (2,068)
1st Brigade: Général de Brigade Jamin, Marquis of Bermuy (d.18th)
Rgmt de Grenadiers á Cheval (1,042) (Général de Brigade Jamin)
2nd Brigade: Général de Brigade Baron Letort (d.15th)
Rgmt de Dragons L'Imperatrice (935) (Général de Brigade Letort, d.15th)
Division Artillery
3rd (Old Guard) Company of Horse Artillery: 4 x 6pdrs, 2 x 5" howitzer (178) (CO n/k)
4th (Old Guard) Company of Horse Artillery: 4 x 6pdrs, 2 x 5" howitzer (172) (CO n/k)
Guard Light Cavalry Division: Général de Division Comte Charles Lefebvre-Desnoëttes (2,439)
1st Brigade: Général de Division Baron Francois-Antoine Lallemand
Rgmt de Chasseurs á Cheval (12) (1,197) (Général de Division Lallemand)
2nd Brigade: Général de Division Baron de Colbert-Chabanais
Rgmt de Chevau-Légers Lanciers (4 Polish, 1 Dutch) (964) (Col Edouard de Colbert)
Escadron de Garde d'Honneur (1) (87)
Division Artillery
1st (Old Guard) Company of Horse Artillery: 4 x 6pdrs, 2 x 5" howitzer (185) (CO n/k)
2nd (Old Guard) Company of Horse Artillery: 4 x 6pdrs, 2 x 5" howitzer (177) (CO n/k)
Young Guard Division Artillery: Général de Division Jacques-Louis St Maurice (1,087)
No reserve. Batteries distributed between divisions.
Horse artillery detached to IV Corps
Reserve Artillery Park: Neigre (4,900)
1st (Old Guard) Company of Foot Artillery: 6 x 12pdrs, 2 x 6" howitzer (234) (n/k)
2nd (Old Guard) Company of Foot Artillery: 6 x 12pdrs, 2 x 6" howitzer (228) (n/k)
3rd (Old Guard) Company of Foot Artillery: 6 x 12pdrs, 2 x 6" howitzer (234) (n/k)
4th (Old Guard) Company of Foot Artillery: 6 x 12pdrs, 2 x 6" howitzer (220) (n/k)
1st (Old Guard) Company of Horse Artillery: 6 x 12pdrs, 2 x 6" howitzer (234) (n/k)
2nd (Old Guard) Company of Horse Artillery: 6 x 12pdrs, 2 x 6" howitzer (228) (n/k)
3rd (Old Guard) Company of Horse Artillery: 6 x 12pdrs, 2 x 6" howitzer (234) (n/k)
4th (Old Guard) Company of Horse Artillery: 6 x 12pdrs, 2 x 6" howitzer (220) (n/k)
3/? Horse Artillery: 4 x 6pdrs, 2 x 5.5" howitzer (171) (n/k.)
Engineers: Lieutenant Général Haxo (125)
Old Guard Sapeurs-Mineurs: Colonel Boissonnet
Old Guard Équipage des Marins: Capitaine de Frégate Tailhade (147)
Gendarmerie d'Élite: Maréchal de Camp d'Autancourt (absent)
1st Company (106) (Capitaine Dyonnet)
Train des Équipages Militaires: Chef d'Escadron Gubert (300)
muutama selvennys sanastoon
Grenadier = krenatööri¨
Chasseur = Jääkäri
Grenadiers á Cheval = ratsukrenatööri
Dragons L'Imperatrice = Keisarinnan rakuunat
Chasseurs á Cheval = ratsujääkäri
Chevau-Légers Lanciers = ulaani, pitkällä keihäällä aseistettu ratsumies.
Old Guard Sapeurs-Mineurs = pioneerit
Équipage des Marins = merijalkaväki
Gendarmerie d'Élite = sotapoliisit, santarmit - Legion Etrangere
juu-ei kirjoitti:
La Garde meurt,elle ne se rend pas eli kaarti kuolee muttei antaudu.
Keisarillinen kaarti hyökkäsi taistelun lopussa englantilaisten oikeaa sivustaa vastaan Hougomontin kohdalla.He joutuivat etenemään mutaista rinnettä Wellingtonin joukkoja ja ennenkaikkea heidän tykistöään kohti.Kartessituli oli niin tehokasta että ensimmäisen kerran kaartin joukot murtuivat ja kello kahdeksan illalla Napoleon oli lyöty
Wellington oli puolustustaistelun asiantuntia joka suunnitteli taistelun etukäteen kun taas Napoleon oli hyökkäyksessä parhaimmillaan.Hän teki taistelussa nopeita ratkaisuja ja uskoi omaan karismaansa.Waterloossa puolustus korjasi voiton hyökkäyksestä ja asiallinen valmistautuminen ja suunnittelu päihitti nopeat intitution ohjaamat päätökset.tosiasiassa Waterloo tappio on monen eri virheen yhteenlaskettuna tuottama katastrofi....
lähdetään liikkelle Napoleonin henkilövalinnoissa tapahtuneista suurista virheistä.
1. Keisarin loistava esikuntapäälikkö Marsalkka Aleksander Berthier kuoli satapäiväisen keisarikunnan alkupäivinä epäilyttävissä olosuhteissa pudottuaan linnansa tornista...onnettomuus? itsemurha? murha?..kuka tietää, mutta Keisari nimitti tilalle Marsalkka Soultin, joka oli vielä viikoa aikaisemmin ollut Kuninkaan sataministeri!..lisäksi Soultilla ei ollut riittävää kokemusta esikuntapäälikön toimesta..tilanne olisi pitäny nimittää kenraali Flahaut, Berthier´n apulainen joka oli toiminut esikuntapäälikkömä 1814...mutta napoleon halusi marsalkan tuohon virkaan....
2. Davoult´n jättäminen sotaministeriksi Pariisiin...emämunaus
3. Murat´n jättäminen pois armeijasta..olihan toki Keisarin vävy juonitellut häntä vastaan, mutta silti hän oli ja on kaikkien aikojen suurin ratsuväen komentaja ja olisi murskannut brittien vastarinnan ratsuväellään...eli ei olisi rynnäköinyt ilman tykistöä
4. Ney....Marsalkka ne oli osoittanu venäjän sotaretken sankarillisen vetäytymisen henkistä väsymystä ja epätasapainoa..hän oli toki sotilaiden palvoma sankari mutta hänen asettamisensa tärkeään roolin oli virhe...
5.kun Ranskalaiset kesäkuun 16 päivänä löivät preussilaiset lignyssä (asia joka Waterloota käsitelessä usein unohdetaan) Napoleon lähetti heitä takaa ajamaan armeija-osaston jota komensi Marsalkka Emmanuelle Grouchy..hän ei onnistunut tehtävässään pitää preussilaiset ja britit erillään ja ei myöskään kuulessaan tykkien äänen tarttunut alipääikkönsä kenraali Gerardin ohjeeseen marssia kohti tykkien ääntä..jos näin oilisi tapahtunut olisi taistelu voinut kääntyä...
6. samana päivän 16 kesäkuuta Ney´n joukot iskivät brittejä vastaan Quatre Bra´ssa, mutta Ney viivytteli eikä miehittänyt tärkeää risteystä aamupäivällä ennenkuin Wellington sai riittävästi joukkojaan paikalle
7.Sade joka hidasti tykistön saamista asemiin
tässä vain muutama aluksi - Vandaali
Legion Etrangere kirjoitti:
Victor Hugo on kirjailijan vapaudella liioitellut kuvaamasi tapahtuman eli Ohain uurtotien vaikutusta taisteluun, tosiasiassa kyseisellä episodilla ei ollut vaikutusta siihen onnistuivatko ranskalaiset ratsumiehet hajottamaan brittien neliöitä....uurtotiehen menetettiin ehka 100-400 miestä...tosiasiallinen syy oli se ettei ratsuväen mukana edennyt ratsatavaa tykistöä jonka avulla neliöt olisi voitu rikkoa kartessin avulla
400 on jo paljon 3000 ratsumiehestä. Miten muuten tie vaikutti rynnäkön iskuvoimaan? Eivätkö Ney ja Napo todellakaan tajunneet kartessia tai luuliko Napo Neyn osaavan hoitaa asian oikein??
Käytätkö muuten suomenkielisiä lähteitä noiden tietojesi ammentamiseen? Vai tavaatko ulkomaankieltä? Itse olen katsellut netistä ja löytänyt vain ulkomaankielisiä kirjoja näistä taisteluista. En ole viitsinyt tilata, kun se luku on niin hidastavieraalla kielellä. - Legion etrangere
Vandaali kirjoitti:
400 on jo paljon 3000 ratsumiehestä. Miten muuten tie vaikutti rynnäkön iskuvoimaan? Eivätkö Ney ja Napo todellakaan tajunneet kartessia tai luuliko Napo Neyn osaavan hoitaa asian oikein??
Käytätkö muuten suomenkielisiä lähteitä noiden tietojesi ammentamiseen? Vai tavaatko ulkomaankieltä? Itse olen katsellut netistä ja löytänyt vain ulkomaankielisiä kirjoja näistä taisteluista. En ole viitsinyt tilata, kun se luku on niin hidastavieraalla kielellä.tuo kolme tuhatta on sen yksikön vahvuus joka osui uurtotien kohdalle..kyseinen tie ei ollut joka kohdasta niin syvä kuin esin Hugo kuvaa Kurjien cosette osassa...suureen ratsuväkirynnäkköön osallistuneiden lukumäärä oli joissain 10 000 paikkelilla..(kun pääsen kotiin, duunissa täytyy luottaa nettiin joka ei aina ole luotettava)..
varsinaisesta hyökkäyskäskystä on olemassa ristiriitaista tietoa...Ney saattoi toimia ilman Napoleonin määräysta ja tämä itseasiassa on hyvin todennäköista..kun Welligton määräsi joukkonsa vetäytymään 100 askelta...ney tulkitsi sen yleiseksi peräytymiseksi ja reagoi äkkipikaisuudessaan vääriin,,(kuten sanoin aikaisemmin Ney henkinen tila ei ollut enään waterloossa sitä mitä se oli ollut ennen,,,,ja hänellä oli tapana tehdä yltiöpäisiä ratkaisuja jo aikaisemminkin...hänen yli-inhimillistä rohkeuttaan ei kukaan voi kieltää)
Suomeksi ei oikeastaa löydy mitään lähteitä....napolenista on toki ihan lähiaikoina ilmestynyt Hermann Lindqvistin mainio elämäkerta mutta yksittäisistä sotaretkistä tai taisteluista on mahdotonta saada suomenkielistä kirjallisuutta..
Englanti ja Ranska on sujuvasti hallussa joten se auttaa asiaa mukavasti samoin se että asun osan vuodesta Ranskassa...Waterloo on käyty samoin Austerlitz ja Borodino..
mukavan yleiskuvan saat jos katselet Waterloo elokuvan filmattu 1970..se on monikansallinen elokuva mutta ehkä yksi parhaista sotaelokuvista...tosin siitä puuttuvat Lignyn ja Quatre bra´n taistelut,,(jossain on kuulemma leikkaamaton versio yli 4 tuntia jossa ne ovat)
pitäisi löytyä jostain netti myynnista discshopista tai vastaavasta - Legion Etrangere
juu-ei kirjoitti:
La Garde meurt,elle ne se rend pas eli kaarti kuolee muttei antaudu.
Keisarillinen kaarti hyökkäsi taistelun lopussa englantilaisten oikeaa sivustaa vastaan Hougomontin kohdalla.He joutuivat etenemään mutaista rinnettä Wellingtonin joukkoja ja ennenkaikkea heidän tykistöään kohti.Kartessituli oli niin tehokasta että ensimmäisen kerran kaartin joukot murtuivat ja kello kahdeksan illalla Napoleon oli lyöty
Wellington oli puolustustaistelun asiantuntia joka suunnitteli taistelun etukäteen kun taas Napoleon oli hyökkäyksessä parhaimmillaan.Hän teki taistelussa nopeita ratkaisuja ja uskoi omaan karismaansa.Waterloossa puolustus korjasi voiton hyökkäyksestä ja asiallinen valmistautuminen ja suunnittelu päihitti nopeat intitution ohjaamat päätökset.Tosiasiassa on väärin sanoa että Wellington voitti Waterloossa..ilman Blücheriä ja preussilaisia englantilaiset olisi potkaistu brysseliin ja rannikolle....noin kuuden kieppeissä Ney´n jalkaväen onnistui vallata la Haie Saint´n maatalo joka oli wellington puolustusaseimien kivijalka ja periaatteessa britit oli lyöty..ranskalaiset olisivat voineet siirtää tykistöään eteenpäin ja moukaroida wellingtonia..Jolleivat Preussilaiset olisi saapuneet ja Napoleon olisi joutunut käymään taistelua kahdella rintamalla ja näinollen heikentämään hyökkäystä brittejä vastaan....
Englanninkielinen historiankirjoistus nyt vaan on vähätellyt Preussilaisten ja muiden ei-brittien osuutta taistelussa..muutama vuosi sitten ilmestynyt Peter Hofschrerin kirja 1815, The Waterloo Campaign: The German Victory : From Waterloo to the Fall of Napoleon antaa hyvin erillaisen kuvan taistelusta
- Per rectum
Olisko kuitenkin ne Napoleonin peräpukamat se perimmäinen syy?
Ei voinut ratsastaa kunolla eikä tehdä paljon muutakaan... se vie ajatukset aika lailla sinne kivistävään peräpeiliin.
Kellä pukama on ollut, hän tietää kyllä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu755814Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti274927Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett193034- 1792437
Työkyvyttömienkin on jatkossa haettava työtä
Riikalla ja Petterillä on hyviä uutisia Suomen työttömille: ”Toimeentulotuen uudistus velvoittaa työttömäksi ilmoittaut1922127- 172076
- 1031511
Elokapinan mielenosoitussarja alkaa
Varma kesän merkki on, kun planeetastamme huolestuneet ihmiset alkavat pitää tilaisuuksia muistuttaakseen ihmisiä siitä,3191316- 721222
Harmi, se on
Mutta mä tulkitsen asian sitten niin. Olen yrittänyt, oman osani tehnyt, ja saa olla mun puolesta nyt loppuun käsitelty171176