Suurin osa keskustelusta tällä palstalla on hyvin hajanaista, ja vaikuttaa siltä, että keskustelijat eivät puhu toistensa kanssa aina edes samoista asioista.
Siksi kysyisin, ja samalla ehdottaisin, määritelmää sille, mitä kutsumme termillä "feminismi". Ja kuten aina ja tunnetusti, "feminismi"-termiä tuskin kukaan kykenee kattavasti määrittelemään, jotta kaikki käsitteen alle ympätyt näkemykset tulisivat edes likimain käsiteltyä.
Mitä siis feminismi on?
1) Halutaanko se assosioida suoraan naisten taisteluun miehisen vallan kumoamiseksi?
2) Onko kyseessä pyrkimys kummankin sukupuolen tosiasialliseen tasa-arvoon?
3) Katsotaanko feminismin pyrkivän eroon kaikesta tasa-arvopyrkimyksistä, ja toteuttaa itse asiassa positiivista eriarvoisuutta, jossa ylivalta ei ole itse asiassa kummallakaan sukupuolella, vaan kummankin sukupuolen erilaisuus käsitetään jo sinänsä myönteiseksi seikaksi?
Vai,
4) Puhutaanko feministisistä yhteiskuntaliikkeistä, jotka toteuttavat/pyrkivät toteuttamaan jotakin näistä yllä mainituista tavoitteista?
5) Puhutaanko akateemisesta ja teoreettisesta feminismistä, joka lähentelee filosofiaa jopa erillisenä oppiaineena, jossa näkökulma on sukupuolen korostamisella ihmisen olemisen fundamentaalisena ja perustavana kategoriana?
Joku on aiemmin palstalla väittänyt feminismin olevan kuollut. Mielestäni näkemys on typerä. Lähes yhtä typerää on väittää muun muassa sosialismin olevan kuollut.
Se perintö, mitä nuo kaksi erillistä aatetta, elää edelleenkin todella vahvana, ja yksi parhaimmista esimerkeistä on Suomen yhteiskuntajärjestelmä ja valtiollinen toiminta, joka edelleenkin vannoo erittäin vahvasti kummankin nimeen, sekoittaen siihen myös yhtä vahvoja markkinatalouden oppeja.
Feminismi ei ole kuollut, sen sijaan sen merkitys klassisena tasa-arvoliikkeenä saattaa ehkäpä olla vähentynyt, mutta sen eri muodot elävät edelleenkin erittäin vahvasti. Ja miehenä minulla ei ole mitään sitä vastaan, sillä on erittäin mielenkiintoista ottaa jo vihdoinkin puolet maapallomme väestöstä mukaan elämään sitä elämää, mikä meille jo miehinä on suotu.
Siksi kysyisin, ja samalla ehdottaisin, määritelmää sille, mitä kutsumme termillä "feminismi". Ja kuten aina ja tunnetusti, "feminismi"-termiä tuskin kukaan kykenee kattavasti määrittelemään, jotta kaikki käsitteen alle ympätyt näkemykset tulisivat edes likimain käsiteltyä.
Mitä siis feminismi on?
1) Halutaanko se assosioida suoraan naisten taisteluun miehisen vallan kumoamiseksi?
2) Onko kyseessä pyrkimys kummankin sukupuolen tosiasialliseen tasa-arvoon?
3) Katsotaanko feminismin pyrkivän eroon kaikesta tasa-arvopyrkimyksistä, ja toteuttaa itse asiassa positiivista eriarvoisuutta, jossa ylivalta ei ole itse asiassa kummallakaan sukupuolella, vaan kummankin sukupuolen erilaisuus käsitetään jo sinänsä myönteiseksi seikaksi?
Vai,
4) Puhutaanko feministisistä yhteiskuntaliikkeistä, jotka toteuttavat/pyrkivät toteuttamaan jotakin näistä yllä mainituista tavoitteista?
5) Puhutaanko akateemisesta ja teoreettisesta feminismistä, joka lähentelee filosofiaa jopa erillisenä oppiaineena, jossa näkökulma on sukupuolen korostamisella ihmisen olemisen fundamentaalisena ja perustavana kategoriana?
Joku on aiemmin palstalla väittänyt feminismin olevan kuollut. Mielestäni näkemys on typerä. Lähes yhtä typerää on väittää muun muassa sosialismin olevan kuollut.
Se perintö, mitä nuo kaksi erillistä aatetta, elää edelleenkin todella vahvana, ja yksi parhaimmista esimerkeistä on Suomen yhteiskuntajärjestelmä ja valtiollinen toiminta, joka edelleenkin vannoo erittäin vahvasti kummankin nimeen, sekoittaen siihen myös yhtä vahvoja markkinatalouden oppeja.
Feminismi ei ole kuollut, sen sijaan sen merkitys klassisena tasa-arvoliikkeenä saattaa ehkäpä olla vähentynyt, mutta sen eri muodot elävät edelleenkin erittäin vahvasti. Ja miehenä minulla ei ole mitään sitä vastaan, sillä on erittäin mielenkiintoista ottaa jo vihdoinkin puolet maapallomme väestöstä mukaan elämään sitä elämää, mikä meille jo miehinä on suotu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mielestäni Sohvi on aiemmin kiteyttänyt hyvin määritelmän feminismille; jos jaksat etsiä haulla, niin hyvä juttu.
Kärjistettynä voisi sanoa, että palstan antifeministit pitävät feminismiä naisellisena vastineena sovinismille eli ajattelevat naisen havittelevan valtaan pääsyä ja jyräävän miehet alas. Eivät pidä sitä esimerkiksi tasa-arvoon tähtäävänä, vaan haluavat tulkita asian niin, että feministit haluavat vain rusinat pullasta. Ainoana perusteluna on sitten ollut tämä pakkointti miehille ja kummat esimerkit, joiden avulla yritetään ohjailla käsityksee, että naiset eivät ota vastuuta, vain oikeudet. Ehkä taustalla on myös luulo, että feministit halveksivat miehiä samoin kuin sovinistit halveksivat ja vähättelevät naisia.
Suurin osa feministeistä näkee tuon käsityksen silkkana vääristelynä ja jopa pahantahtoisuutena. Ja sitähän se on.
Feminismi on aate, ei uskonto. Mielestäni se on eräänlainen muuttuja, sen arvosisältö elää erilaisena eri aikakausina, koska yhteiskunnat ja ihmiset ja mielipiteet ja käsitykset elävät myös ajan mukana; mutta ydin pysyy samana. Pyrkimys tasa-arvoon, asioiden näkeminen myös naisten näkökulmasta ja vanhentuneiden ja pakottavien sukupuoliroolien merkityksen neutralisointi. Silti niin, että naiset saavat olla naisia ja miehet miehiä. 70-luvun feminismi on aivan varmasti erilaista kuin nykyajan. Nykyajan feminismi on mielestäni ylläpitoa ja hiomista, jottei vaaka keikahda liikaa toiseen laitaan. Ehkä nykyajan haaste tai missio olisi saada aikaan miesten ja naisten yhteinen liittymä, jossa molemmat näkökulmat tulisivat edustetuiksi ja päätökset sitä kautta kompromisseina. Siinäkin piilee vaarana, että tulokset vesittyvät liikaa, kuten näissä seksikauppa- ja hedelmöityshoitojutuissa nyt näyttää tapahtuvan.