Vapaakirkon tilaisuudessa.
Käyn vrmaan vastaisuudessakin vaikka en vielä kauheesti siitä ymmärtänytkään.
Ystäviä ja ystävällisiä ihmisiä siellä ainakin tapasin.
Käyn vrmaan vastaisuudessakin vaikka en vielä kauheesti siitä ymmärtänytkään.
Ystäviä ja ystävällisiä ihmisiä siellä ainakin tapasin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
tahdon tietää lisää
minäkin vielä etsin paikkaani,en tiedä mihin seurakuntaan lähtisin.ev.lut. on kotini,mutta haluamaani toimintaa ei sieltä oikein löydy..ja hellarit ampuu ihan liian korkealta-haluan tavallisemman seurakunnan..haluan lepopaikan arjen pyörityksen keskellä
...en osaa muuta sanoa kuin ,että siellä rukoiltiin,laulettii,ehtoollinen oli,mutta puhuja oli mielestäni aika jyrkkä.
Lordi tuomittiin ja lopunajoista hän puhui.
Tosin siellä puhujat vaihtuu.
Mielestäni kuitenkin tavan ev.lut seurakunnasta puuttuu se henki mikä siellä oli.
Se mikä ero helluntai seurakuntaa on se,että siellä ollaan kai jyrkempiä.Siis helluntai seurakunnassa.Senkin kuulin, siis ei omakohtaista kokemusta.
Muista en osaa oikein sanoa.
En ole vielä oikein "asiantuntija"koska olen vasta kerran käynyt.
Varsinaista uskoontuloa ei tapahtunut mutta toivon,että ajanmittaan tulee.
Tai sitten se on niin,että kun tarpeeksi kauan toivoo,alkaa uskomaan oikeasti.Tai sitten?....mut en menettänytkään siellä mitään.
Ystävällisiä ihmisiä tapasin.
Lepopaikka arjen pyörityksen keskellä...minusta siellä voi ainakin kertoa asioistaan ystäville ja he kuuntelevat..tai sitte ei tarvitse kertoa mitään.
Kokeile.
valaiseva kertomus..
itse olen kyllä uskoon tullut joitakin vuosia sitten..vaikka mielestäni olen ollut uskossa koko ikäni..lapsuudessa imin uskon seurakunnan päiväkerhosta ja se usko on edelleen suhteellisen samanlainen eli hyvin lapsenomainen enkä osaa ajatella asioita ´aikuisemmin´ja tämä taas ilmeisesti aiheuttaa sen,että seurakunnissa tunnen olevani vähintäänkin hukassa!ymmärrykseni on näiden asioiden suhteen melkoisen vähäinen ja minut voi kyllä helposti saada vaikka minkälaiseen satimeen,siksi näillä palstoilla pyörin ja kyselen ja ihmettelen..miten Jeesus voi sanoa tien olevan yksinkertainen,niin että sinne tyhmempikin osaa..kun jo kerran seurakunnan löytäminen on näin hirveän vaikeaa .. vai voisiko olla niin,että me ihmiset olemme vähän liian tosikkoja näissä uskonasioissa
Vapaakirkkoon, mutta...
Siellä - samoin kuin helluntaisrk:ssa - on mentävä uudestaan kasteelle, ja se on mielestäni vastoin Raamatun opetusta, jos nimittäin on saanut kasteen jo lapsena. Raamattu sanoo efesolaiskirjeessä, että yksi kaste riittää.
"...yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;" Ef.4:5
kaste, mene ja kysy kaste palstalta..
Siis kirkko ei julista OIKEATA evankeliumia ja myös kasteoppi on sitä myöten väärä..
Ensinnäkin ensin pitää olla uskossa ja uudestisyntyä, sitten vasta kastetaan..
Ei raamattu tunne sakramentteja jne.. ne on porttokirkkooppeja..
lahko porttokirkko uskossa jne.. ei OIKEAAN seurakuntaan mennä isän tai äidin tms.. uskolla vaan OMALLA tunnustuksella.. synnit tunnustaen.. en tarkoitan rippikonfirmaatiota tämä kaikki on katolilaista epäuskoa.
"täyteen miehuuteen"!
"... tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,
kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,
ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;
vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus..."
(Ef.4:12-15)
Ette kai te vaan kuvittele olevanne ainoita uskossa olevia? Ette kai luulottele, ettei löydy yhtään uudestisyntynyttä ja elävässä uskossa olevaa luterilaista?
Uskonystäväni ovat kaikki uudestisyntyneitä uskovia, useimmat luterilaisia, muutama on Vapaakirkon jäsen. Jokainen meistä on tullut elävään uskoon jossakin elämänsä vaiheessa Jumalan vaikutuksesta.
Siitä kiitos ja ylistys Jeesukselle Kristukselle, meidän Vapahtajallemme.
Pelastuksen saamme yksin Jeesuksen lunastustyön tähden. Emme pelastu kasteen ansiosta (tapahtui se aikuisena tai lapsena) vaan Jeesuksen ansiosta.
ainakin itse suorastaan ahmin päiväkerhosta saamani opetuksen ja lisää koulussa (sattui ala-asteelle muutama uskovainen opettaja)-en olisi voinut kuvitella eläväni ilman sitä aarretta joka minulla oli
kun aikuisena menin erääseen tilaisuuteen jossa kerrottiin,että minun pitää tehdä ratkaisu, hätäännyin suunnattomasti ja sen jälkeen minusta on koko ajan tuntunut siltä etten riitä Jumalalle
todellakin kaipaan sitä lapsen uskoani joka ei epäillyt eikä kysellyt vaan uskoi ehdoitta KAIKEN
nyt kun taas on kyse näistä kasteista,olen taas ulalla - mitä tehdä !? enkö todellakaan taaskaan riitä!?
juuri sellaisena kuin olet, epäilyksinesi riittämättömyyden tuntoinesi, pelkoinesi...
Pääasia on, että haluat tulla Jeesuksen luo. Se halu on Jumalan vaikuttama, sillä ilman Jumalan kutsua ei kukaan halua lähestyä Jeesusta.
Jeesus sanoo:
"Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos."
Joh.6:37
Ja vielä: Kaste yksin ei pelasta, ainoastaan Jeesus pelastaa.
"Joka USKOO ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka EI USKO, se tuomitaan kadotukseen."
Mark.16:16
Paino sanalla usko. Usko on tärkein asia. Sana "kastetaan" voidaan kääntää suomeksi myös "on kastettu".
Täältä löydät käytännön apua. Ota se vastaan kuin lapsi. Kaikki, mitä siinä sanotaan, on totta ja juuri sinulle tarkoitettu.
http://www.greatcom.org/laws/finnish/
Sinä riität juuri tuollaisena Jumalalle. Tee ratkaisusi ajan kanssa. Lue Uutta Testamenttia jokapäivä ja pyydä rukouksessa Jeesusta avaamaan sinulle tien totuuteen. Älä roiku ihmisten mielipiteiden varassa, vaan rukoile ja lue Sanaa. Siellä on kaikki mitä tarvitset. Henkilökohtainen usko ja varmuus tulee Sanan lukemisesta ja yhteydestä Vapahtajaan rukouksessa.