Hei,
Onpa ollut kokemuksia tänä keväänä. Vapun tiennoilla alkoi melkoinen huimaus ja parin päivän päästä huomasin suupieleni roikkuvan eikä silmä sulkeutunut. Kasvojen koko oikea puoli oli valahtanut alas.
Tk:n päivystyksen kautta HYKS:n päivystykseen, josta sitten aamuyöstä neurologian osastolle.
Seurasi tutkimuksia ja kokeita toinen toisensa perään. Oli CT:tä ilman ja varjoaineen kera, MRI:tä, verikokeita, lumbaalipunktio jne.
Päästessäni kahden viikon päästä sairaalasta kotiin diagnoosi oli siinä vaiheessa Bellin pareesi. Seerumin vasta-ainetulokset tulivat vasta oltuani jonkin aikaa kotona. Nyt vaikuttaa todennäköiseltä, että lapsena sairastetun vesi- tai tuhkarokon seurauksena jonnekin elimistöön on jäänyt muhimaan piilevänä virus, joka on saattanut aktivoitua ja aiheuttaa kyseisen kasvohermohalvauksen. No, ehkä hyvä näin ja kasvotkin ovat jo ennallaan.
Vakavampi asia kuitenkin lienee se, että sattumalöydöksenä aivoistani paljastui aneurysma kooltaan 2.3x2.7 mm.
Juuri tänään sain Töölön sairaalasta kutsun neurokirurgin vastaanotolle elokuussa.
Nyt pelottaa. Koko asia tuli yllätyksenä enkä tiedä tästä aiheesta juuri mitään. Mitäköhän on edessä?
Kertokaa hyvät ystävät ja viisaammat, jotka olette enemmän asioista perillä.
Kiitän jo etukäteen.
Onpa ollut kokemuksia tänä keväänä. Vapun tiennoilla alkoi melkoinen huimaus ja parin päivän päästä huomasin suupieleni roikkuvan eikä silmä sulkeutunut. Kasvojen koko oikea puoli oli valahtanut alas.
Tk:n päivystyksen kautta HYKS:n päivystykseen, josta sitten aamuyöstä neurologian osastolle.
Seurasi tutkimuksia ja kokeita toinen toisensa perään. Oli CT:tä ilman ja varjoaineen kera, MRI:tä, verikokeita, lumbaalipunktio jne.
Päästessäni kahden viikon päästä sairaalasta kotiin diagnoosi oli siinä vaiheessa Bellin pareesi. Seerumin vasta-ainetulokset tulivat vasta oltuani jonkin aikaa kotona. Nyt vaikuttaa todennäköiseltä, että lapsena sairastetun vesi- tai tuhkarokon seurauksena jonnekin elimistöön on jäänyt muhimaan piilevänä virus, joka on saattanut aktivoitua ja aiheuttaa kyseisen kasvohermohalvauksen. No, ehkä hyvä näin ja kasvotkin ovat jo ennallaan.
Vakavampi asia kuitenkin lienee se, että sattumalöydöksenä aivoistani paljastui aneurysma kooltaan 2.3x2.7 mm.
Juuri tänään sain Töölön sairaalasta kutsun neurokirurgin vastaanotolle elokuussa.
Nyt pelottaa. Koko asia tuli yllätyksenä enkä tiedä tästä aiheesta juuri mitään. Mitäköhän on edessä?
Kertokaa hyvät ystävät ja viisaammat, jotka olette enemmän asioista perillä.
Kiitän jo etukäteen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
varmaankin neuvottelette voiko leikata ja leikataanko ylipäätään onko seurantalinja vai mikä. Kovasti riippuu sijainnista mitä tehdään. Mikä tutkimus aneurysman paljasti? Tehtiinkö sinulle aivoverisuonten varjoainekuvaus? Vai tuliko esiin ihan vain varjoaineella tehostetussa mri:ssä?
Kiitos vastauksesta ja tässä lisäselvitystä:
Näin sanotaan epikriisissä: Ensin tehtiin pään CT natiivina ja varjoaineella. CT-löydöksen jatkoselvittelynä tehtiin pään MRI-tutkimus ja lisäksi on tehty aivovaltimoiden TT-angiografia.
Tässä viimeksi mainitussa tutkimuksessa ymmärtääkseni varmistui/paljastui aneurysma.
MRI-tutkimusta ei tehty varjoaineella.
Onko jokin näistä tutkimuksista se, jota tarkoitit kysymykselläsi "aivoverisuonten varjoainekuvaus"?
Koko tämä aihepiiri on täysin vieras minulle, joten olen kiitollinen kaikesta mahdollisesta lisävalaistuksesta asiaan.
juuri angiografia se verisuonikuvaus, joka paljastaa luotettavasti verisuonten epämuodostumat, tukkeumat yms. Ilmeisesti nuo muut kuvantamiset antoivat olettaa tätä jo ja se sitten angiografialla varmistettiin. Monella suomalaisella voi olla piilevänä aneurysmia, jotka eivät koskaan tule edes eläessä esille. Eli eivät repeä. Riippuu todella paljon paikasta mitä tehdään. osalla sellaisessa paikassa että aiheuttaa rajujakin oireita, toisilla sellaisessa jossa ei seuraa mitään haittaa. Sinulla varmaan näin jos ei mitään oireita ole ollut. Neurokirurgin kanssa sitten voi hyvin kysellä ja hän kertoo mitä pitäisi tehdä. Jos helppo paikka leikata voi olla että leikataan varman päälle. Jos kovasti vaivaa voi Töölöön soittaa ja kysellä puhelinaikaa lääkärille. Eli jos kohtuuttomasti jännittää eikä pysty 2 kk odotella. Kysyy sieltä mistä kutsu tuli lisäneuvoa että onko mahdollista keskustella lääkärin kanssa ennen kuin vastaanotolle tulee. Kaikkea hyvää!
Tss:hän jo sinulle vastasikin. Jos haluat lukea muiden kokemuksia aneurysmista, niin etsi haulla "aneurysma". Sieltä löytyy montakin viestipolkua aiheeseen liittyen. Kaikkea hyvää!
Kiitos tiedoista ja vinkeistä. Menipä tunti jos toinenkin lukiessa Saksa originalin mainitsemia viestiketjuja ja paljon on vielä lukematta.
Aika moni asia selvisi viestikirjoitusten ansiosta ja nyt henkiset paineet ainakin vähän helpottavat.
pii kiittää vielä kerran.
Saman läpikäyneenä tiedän tarkalleen mitä tarkoitat. En tiedä mitä aikanaan olisin tehnyt ilman tätä palstaa ja "vanhoja konkareita". Harva meistä on mikään alan asiantuntija, mutta joihinkin yleisiin kysymyksiin varmasti saa vastauksen. Olisi kiva jos kirjoittelisit mitä lääkärit päättävät ja miten muuten menee.
niin kaikesta huolimatta. Minäkin kuulisin mielelläni sitten elokuussa, mihin neurokirurgin kanssa päädytte. Suomessa ja oikeastaan koko maailmassa Töölö on ihan huippupaikka neurokirurgisessa osaamisessa. Siellä on turvallisissa käsissä!
Hei,
Saksa original ja tss, kiitos henkisestä tuesta. Lupaan kertoa, mikä on tilanne tavattuani elokuussa neurokirurgin Töölössä. Toivottavasti ennen sitä ei mitään tapahdu. Jotenkin sitä tavallaan ajattelee, että ehkä olisi ollut parempi olla tietämättä koko aneurysman olemmaolosta!?
Kiitos myös Sinulle, joka annoit oivia vihjeitä, miten toimia Töölössä.
Kesätuulia!
pii
Töölö todellakin erinomainen paikka mitä osaamiseen tulee. Minut leikannut neurokirurgi oli todella empaattinen ja pätevä. Vaikka töitä tuntui riittävän aina kävi muutenkin kuin kierrolla vointia tarkkailemassa. Sairaalasta kotiuduttuakin olen voinut olla häneen yhteydessä mieltä askartavissa asioissa. Tietenkin sen kiireen siellä kyllä aistii. Mutta se kai lienee ongelmana kaikissa julkisen sairaanhoidon "laitoksissa". Ymmärrän pii täysin tuon tunteen että olisi parempi olla tietämättä. Mutta toisaalta nyt asia hoidetaan ja sen jälkeen voit jatkaa elämääsi turvallisin mielin. Kaikkea hyvää!
Hei pii.
Hienoa että olet jaksanut päästä yllättävän sairastumisen pahimman vaiheen yli.
Minulla on kokemuksena läheiseni - sulhaseni - yllättävä sairaus oikeassa ohimolohkossa ja leikkaus 7 kk sitten. On ollut varsinainen rumba, jossa tietämättömyys on ollut pahin peikko alusta alkaen. Töölö ei jakele tietoa ellei sitä tiukasti pyydä.
Tästä kokeneena ehdotan, että selvitä Töölön sairaalassa hyvin tarkasti edeltäkäsin kaikki leikkaukseen liittyvät asiat. Siellä ollaan kiireisiä, aikaa ei riitä...
Pyydä tarkka selvitys leikkauksen riskeistä ja hoidon vaihtoehdoista, tarkka informaatio toimista leikkauksen jälkeen.
Käy keskustelua etukäteen läheistesi kanssa, myös riskien mahdollisuudesta niin, että koet saavasi tukea.
Itse leikkaus suoritetaan varmasti erittäin asiantuntevasti Töölössä.