veneen käyttötunnit

olet itse kääntänyt?

kun kerroit tekstissäsi, että 10 vuoden jälkeen pakosarjat alkoi olla haperot; sisävesillä vai merellä ajelutit paattiasi ?
Itse olen sisävesiveneilijä ja olen jo pidempään, aina talvitelakoinnin yhteydessä avannut pakosarjat ja puhaltanut ne kuivaksi paineilmalla reipas kerros suojaöljyä sen jälkeen pakosarjan vesitilaan. Minun veneilyllä ( kesä-syyskuu ) jää talvitelakointiajaksi 8 kk / vuosi. vm. '89 OMC-koneen pakosarja ( rivinelonen ) vielä hyvässä kunnossa, vailla ihmeempiä syöpymiä. Tottakai, se tietty jonain päivänä on tuntiensa osalta finaalissa..
Samoin kone. Huollan sen pilkuntarkasti suojaöljyän kaikki tärkeät kohdat glygolit lohkoon talven ajaksi. Kone vieläkin kuin "uusi".
Ihmettelen näitä eksakteja totuuksia, että kone olisi pask.na kun jokn vuosimäärä täynnä.
Kerran haastattelin erästä veneilyalan yrittäjää, (hyvä)maineikasta paikkakunnallaan.
Hän kertoi, ettei koskaan availe pakosarjoja / termostaatinkoppia veneistä, kun tekee talvitelakointia asiakkaittensa veneisiin. ( Ihmettelin kovasti tätä ) . Mutta näihän se on, että kun huoltotyöt rajoittaa minimiin ja laskutuksen maksimiin niin pärjää, ainakin jonkin aikaa..
Jokainen hoitaa laitteitaan, niinkuin parhaaksi näkee. Kuka huonommin, kuka (mielestään) paremmin.

OMC:kka kirjoitti:

kun kerroit tekstissäsi, että 10 vuoden jälkeen pakosarjat alkoi olla haperot; sisävesillä vai merellä ajelutit paattiasi ?
Itse olen sisävesiveneilijä ja olen jo pidempään, aina talvitelakoinnin yhteydessä avannut pakosarjat ja puhaltanut ne kuivaksi paineilmalla reipas kerros suojaöljyä sen jälkeen pakosarjan vesitilaan. Minun veneilyllä ( kesä-syyskuu ) jää talvitelakointiajaksi 8 kk / vuosi. vm. '89 OMC-koneen pakosarja ( rivinelonen ) vielä hyvässä kunnossa, vailla ihmeempiä syöpymiä. Tottakai, se tietty jonain päivänä on tuntiensa osalta finaalissa..
Samoin kone. Huollan sen pilkuntarkasti suojaöljyän kaikki tärkeät kohdat glygolit lohkoon talven ajaksi. Kone vieläkin kuin "uusi".
Ihmettelen näitä eksakteja totuuksia, että kone olisi pask.na kun jokn vuosimäärä täynnä.
Kerran haastattelin erästä veneilyalan yrittäjää, (hyvä)maineikasta paikkakunnallaan.
Hän kertoi, ettei koskaan availe pakosarjoja / termostaatinkoppia veneistä, kun tekee talvitelakointia asiakkaittensa veneisiin. ( Ihmettelin kovasti tätä ) . Mutta näihän se on, että kun huoltotyöt rajoittaa minimiin ja laskutuksen maksimiin niin pärjää, ainakin jonkin aikaa..
Jokainen hoitaa laitteitaan, niinkuin parhaaksi näkee. Kuka huonommin, kuka (mielestään) paremmin.

Lue lisää

Merellä ajelin koneellani. Sisävesillä ilman muuta kestää pidempään. Pakosarjojen huoltoon kuuluu saostumien poisto huuhtelutulpat avaamalla, jolloin hiekka ym. sakka pääsee sisältä pois. Koneen klykoliajossa pakosarjat saavat tarvittavan korroosiosuojan.
Itse tein leipätyönä aikoinaan omc, merc, volvo valtuutuksin moottorihuoltoja, joten jonkinlainen käsitys on moottoreiden kestosta.

Joo, eli veneeni on vuodelta 2004 ja sillä on nyt ajettu 180h. Kone on nykyaikainen ruisku-V8, jota on huollettu viimeisen päälle kunnolla. Laitoin kysymyksen, koska aloin miettiä ikäisekseen veneeksi "paljoa" tuntimäärää. Kun on tuonkin verran jo pohjalla niin helposti sitä 4-5 vuoden kuluttua huomaa tuntien pyörivän 500h paremmalla puolella. Mutta eipä sekään sitten kärjistetysti ole kuin 50000km! On tässä joka tapauksessa vielä paljon (toivottavasti) huolettomia ajotunteja edessä.

Aika kevyttä ajoa jos vertaat autolla 100km/h ajamiseen. Veneellä ajetaan yleensä isommalla kuin moottorin 2/3 kuormalla, monta moottoria käytetään lähes täyskuormalla. Auton moottori toimii 100km/h vauhdilla korkeintaan 1/3 kourmalla jos sitäkään.

OMC;n koneet ? Ei OMC tehnyt moottoreita, se marinoi niitä, tai oikeammin teetti marinoinnit. Samoja perusmoottoreita käyttäen kuin muutkin venemoottorivalmistajat. OMC siis moottorina tasan yhtä hyvä tai huono kuin muutkin merimoottorit.

Venemoottoria kuluttaa myös merkittävästi pitkät talviseisokit varsinkin, jos syksyllä ei vaihdeta öljyjä ja huolehdita muutenkin säilöönpanosta. Esimerkkinä vaikkapa muutama vuosi sitten remontoimani VP TAMD30 vm. -84, joka pistettiin osiksi n. 2000-3000 käyttötunnin jälkeen (ei tuntimittaria). Sylinterit mitattiin ja ne olivat vielä valmistustoleransseissa, samoin mm. kampiakselin kaulat ja nokka-akselikin OK. Kiertokangen- ja runkolaakeriliuskoissa oli kuitenkin selvät syöpymät, jotka eivät olleet normaalia kulumaa vaan ilmiselvästi pitkien talviseisokkien aiheuttamat. Veikkaisin, että edelliset omistajat tai ainakin joku niistä oli pitänyt koneessa talven yli likaiset öljyt. Tämä siis ennen kaikkea dieseleiden kohdalla, koska niissä moottoriöljyssä on enemmän epäpuhtauksia kuin bensakoneissa.

Tuntimittarin tuntien muuttaminen kilometreiksi on käytännössä hankalaa, mutta varmaankin tuo 1h = 100 km on lähellä totuutta, koska ajossa veneen moottorista otetaan keskimäärin enemmän tehoa kuin autossa. Eli tuntien lisäksi myös ikä ja huoltohistoria on tärkeätä tietää moottorin jäljellä olevaa iää arvioitaessa.

AriT kirjoitti:

Venemoottoria kuluttaa myös merkittävästi pitkät talviseisokit varsinkin, jos syksyllä ei vaihdeta öljyjä ja huolehdita muutenkin säilöönpanosta. Esimerkkinä vaikkapa muutama vuosi sitten remontoimani VP TAMD30 vm. -84, joka pistettiin osiksi n. 2000-3000 käyttötunnin jälkeen (ei tuntimittaria). Sylinterit mitattiin ja ne olivat vielä valmistustoleransseissa, samoin mm. kampiakselin kaulat ja nokka-akselikin OK. Kiertokangen- ja runkolaakeriliuskoissa oli kuitenkin selvät syöpymät, jotka eivät olleet normaalia kulumaa vaan ilmiselvästi pitkien talviseisokkien aiheuttamat. Veikkaisin, että edelliset omistajat tai ainakin joku niistä oli pitänyt koneessa talven yli likaiset öljyt. Tämä siis ennen kaikkea dieseleiden kohdalla, koska niissä moottoriöljyssä on enemmän epäpuhtauksia kuin bensakoneissa.

Tuntimittarin tuntien muuttaminen kilometreiksi on käytännössä hankalaa, mutta varmaankin tuo 1h = 100 km on lähellä totuutta, koska ajossa veneen moottorista otetaan keskimäärin enemmän tehoa kuin autossa. Eli tuntien lisäksi myös ikä ja huoltohistoria on tärkeätä tietää moottorin jäljellä olevaa iää arvioitaessa.

Lue lisää

Useinhan dieselit ovat marinoituja teollisuuskoneita joita käytetään traktoreissa ja ties missä vempaimissa. 10000 h ilman avaamista tuntuvat kestävän pienellä huolenpidolla.

>Jos ajatellaan, että keskinopeudeksi autolla ajettaessa saataisiin 70 km/h, vastaa 200 000 km

Kävin vilkaisemassa oman auton keskinopeustulostusta autosta; 48km/h. Tässäkin ajossa on huomattavan paljon moottoritieajoa.

>200 000 km / 70km/h = 2 857 h,
>2857 h / 100 h/v = 28 v, eli aika paljon.

Laskelma uusiksi: 200 000 km / 48 = 4167 h,
4167 h / 100 h/v = 42 v, eli paljon enemmän.

>Sitten joku voi ajatella sitä, että venemoottori käy jatkuvasti suhteellisesti kovemmalla kuormituksella,
>joka alentaisi moottorin elinikää. Toisaalta venemoottori käy jatkuvasti "kunnolla", ilman auton
>kaupunkiajon kiihdytyksiä ja tyhjäkäyntiä, joka varmasti ainakin osittain kompensoi suuremman
>kuorman aiheuttamaa rasitusta.

Tuo kuormitusero. Riippuu aivan oleellisesti siitä kuinka tehokas on kone suhteessa kuormaan. Omalla autolla on keskikulutus 6,3 l/100km, keskiarvo on 65000 km laskettu. Moottoritehoksi ilmoitetaan 100 hv. Tämä merkitsee keskituntikulutuksena 100 km/h/48 km/h
= 2,08h; 6,3 l/100km / 2,08 l/100km = 3,03 l/h.
Muunnetaan käyttötehoksi; 0,35 l/hv/h, = 3,03 l/h / 0,35 l/hv/h = 8,6 hv. Eli auton keskimääräinen käyttöteho on ollut 8,6 hv. Se on siis 8,6 % huipputehosta. Tämä tekee aika ymmärrettäväksi sen, että kone kestää. Asiaa auttaa vielä makeavesijäähdytys ja huomattavan lähellä oikeampaa käyttölämpötilaa toimiva kone kuin raakavesijäähdytteisissä perä- tai merimoottoreissa.

Omassa ajossa on 40hv perämoottori, keskikulutus luokkaa 6l/h. Täyden kaasun kulutus on 18 l/h. Käytetty keskimääräinen teho on siis luokkaa 1/3 * 40 hv = 13,3 hv. Tehtaan suunnitteluiäksi on jossain yhteyksissä mainittu 1500 h. En tiedä saavuttaako mikään perämoottori, uistelussa käytettäviä myllyjä ehkä mukaan laskematta, tuollaista käyttötuntimäärää. Perämoottorin keskimääräiseksi käyttötuntimääräksi lasketaan 50 h / vuosi. 1500 h / 50 h = 30 v.

Kun koneen koko pienenee, muuttuu ajoprofiili ratkaisesvasti. Kun vanhemmillani oli vene ja konetehot vaihtelivat välillä 2,5 - 20 hv, oli koneen kaasussa pääosin kaksi asentoa, hiljaa ja täysillä. Vaikka harrastettiinkin kalastusta, uskoisin käyttöprofiilin olleen suunnillen se, että koneiden keskimääräinen kuormitus oli noin 75% huipputehosta, pienimmällä ehkä vieläkin korkeampi. Tulloin laskimme, että koneet kestävät noin 500 h. Ja niin ne OMC:n koneet kestivätkin. ScottAtwater kesti noin 250 h.


>Ennemminkin huvivenemoottorissa voisi ajatella tulevan vastaan sen ikä (ei käyttötunnit), kun kaikki
>alkaa pikkuhiljaa rapistua ajan hampaissa.

Tähän loppupäätelmään voi hyvinkin yhtyä, edellytyksellä, että koneen koko on riittävän iso jotta keskimääräinen käytettävän tehon osuus jää riittävän pieneksi. Korrosio ja polymeerien (muovit ja kumit = vaimentimet, eristeet, siipipyörät, tiivisteet, letkut, johtimet...) vanheneminen ne pääosin tappaa. Toisen ryhmän muodostaa kivilleajot, jäätymiset ja ja muu huolimattomuudesta johtuvat tuhot.

Ykä

Kannattaa muistaa meromoottoreiden yhteydessä myös se seikka että niitä ei pääsääntöisesti koskaan käynnistetä pakkasesta, vaan moottori on enemmän tai vähemmän lämmin

Tiedän ammattikäytössä 11-vuotta olleen ja hyvin hoidetun koneen jolla on ajettu n.14000 tuntia ilman mitään ongelmia.
Jos konetta huolletaan ja hoidetaan sekä käytetään kuten pitää niin kestäähän ne.
Käyttämättömyys on paljon pahempaa koneelle kun jatkuva käyttö sillä silloin tulee niitä ns.makuuhaavoja kun "kuiva" seisonut kone käynnistetään, samoin laitteiden hapettumiset etc.

Pena R kirjoitti:

Tiedän ammattikäytössä 11-vuotta olleen ja hyvin hoidetun koneen jolla on ajettu n.14000 tuntia ilman mitään ongelmia.
Jos konetta huolletaan ja hoidetaan sekä käytetään kuten pitää niin kestäähän ne.
Käyttämättömyys on paljon pahempaa koneelle kun jatkuva käyttö sillä silloin tulee niitä ns.makuuhaavoja kun "kuiva" seisonut kone käynnistetään, samoin laitteiden hapettumiset etc.

Lue lisää

kauanko heidän koneensa kestää koska yksikään ei ole hajonnut. Mitä olen noita isoja myllyjä nähnyt niin ei niitä säälitä ei juuri huolleta muuten kuin äärimmäisen pakon edessä. Jos myllyt laukeaa muutaman sadan tunnin jälkeen niin kannattaa vaihtaa toimittajaa.

ei tiedä kirjoitti:

kauanko heidän koneensa kestää koska yksikään ei ole hajonnut. Mitä olen noita isoja myllyjä nähnyt niin ei niitä säälitä ei juuri huolleta muuten kuin äärimmäisen pakon edessä. Jos myllyt laukeaa muutaman sadan tunnin jälkeen niin kannattaa vaihtaa toimittajaa.

Lue lisää

* Turbo pestään ajon aikana vedellä.
* pakokaasuventtiit laukeavat silloin tällöin, siitä hälytykset lämpötilamittauksilla.
* Männät ja sylinteriholkit vaihdetaan
* Kiertokankilaakerit vaihdetaan.
* ruiskusuuttimet vaihdetaan ja avautumispainetta säädetään.
* voiteluöljyn laatua tarkkaillaan ja öljyä lisätään.

Kaikki kuitenkin joudutaan tekemään suht harvoin. Mutta ilman huoltoa koneet eivät pelitä.

Eli melkein kaikku muu huolletaan ja vaihdetaan paitsi koneen runko... Se kestää jos ei tapahdu isompia onnettomuuksia joissa raskaat kampikanget tai muut pääsee irtomaan esim. pulttien väärän kiristyksen johdosta...

niitä huolletaan kirjoitti:

* Turbo pestään ajon aikana vedellä.
* pakokaasuventtiit laukeavat silloin tällöin, siitä hälytykset lämpötilamittauksilla.
* Männät ja sylinteriholkit vaihdetaan
* Kiertokankilaakerit vaihdetaan.
* ruiskusuuttimet vaihdetaan ja avautumispainetta säädetään.
* voiteluöljyn laatua tarkkaillaan ja öljyä lisätään.

Kaikki kuitenkin joudutaan tekemään suht harvoin. Mutta ilman huoltoa koneet eivät pelitä.

Eli melkein kaikku muu huolletaan ja vaihdetaan paitsi koneen runko... Se kestää jos ei tapahdu isompia onnettomuuksia joissa raskaat kampikanget tai muut pääsee irtomaan esim. pulttien väärän kiristyksen johdosta...

Lue lisää

88 mallisella 3litran mercruiserilla ajelin 15v ja ainoat asiat mitä tein oli, syksyllä uudet öljyt ja suodatin koneeseen ja vetariin, klykolit pesään talveksi, oljyä pyttyihin ja kaasariin. Paljekumin ja kardaanin laakerin jouduin vaihtaan kerran. Laakeriakaan ei olis tarvinnut vaihtaa, jos olis kumin vaihtanut aikaisemmin. Vaihdoin vasta kun rupes rohisemaan. Kerran sammu tyhjäkäynnilla ja ei lähtenyt käyntiin ennen kun pistin bensaa suoraan kaasariin. Oli joku tukos jossain. Mistään tunneista tai matkoista en tiedä, mut joku 1000 litraa kesässä ajelen.
Ei noi vehkeet mihinkään hajoa jos niitä vaan huoltaa. Ainut ongelma käytettyä ostettaessa on ettei tiedä mitä koneessa on ollut talvella inessä.

Pena R kirjoitti:

Tiedän ammattikäytössä 11-vuotta olleen ja hyvin hoidetun koneen jolla on ajettu n.14000 tuntia ilman mitään ongelmia.
Jos konetta huolletaan ja hoidetaan sekä käytetään kuten pitää niin kestäähän ne.
Käyttämättömyys on paljon pahempaa koneelle kun jatkuva käyttö sillä silloin tulee niitä ns.makuuhaavoja kun "kuiva" seisonut kone käynnistetään, samoin laitteiden hapettumiset etc.

Lue lisää

Esimerkiksi Sisu diesel 612. Generaattorikäytössä on peruskorjausväli 20000 (kaksikymmentä tuhatta) tuntia.Mutta huollettava on hyvin.
Vanha Valmet 815 malli oli joskus armeijakäytössä ja peruskorjausväli 40000 (neljäkymmentä tuhatta) tuntia.

Kestää kirjoitti:

Esimerkiksi Sisu diesel 612. Generaattorikäytössä on peruskorjausväli 20000 (kaksikymmentä tuhatta) tuntia.Mutta huollettava on hyvin.
Vanha Valmet 815 malli oli joskus armeijakäytössä ja peruskorjausväli 40000 (neljäkymmentä tuhatta) tuntia.

Lue lisää

Suurten tankkereiden koneet käyvät yhteen menoon kymmeniä vuosia. Ne ovat suunniteltu siihen. Venemoottoritkin olisi mahdollista suunnitella kestävimmiksi. Tosin silloin käyttäjilläkin voisi olla konemestarin paperit, jotta käyttöikä saataisiin maksimoitua. Venemoottoreita käytetään väärin ja huollot laiminlyödään varsin usein, joten jos tämä laskee käyttöisää muutaman vuoden.

konemestari. kirjoitti:

Suurten tankkereiden koneet käyvät yhteen menoon kymmeniä vuosia. Ne ovat suunniteltu siihen. Venemoottoritkin olisi mahdollista suunnitella kestävimmiksi. Tosin silloin käyttäjilläkin voisi olla konemestarin paperit, jotta käyttöikä saataisiin maksimoitua. Venemoottoreita käytetään väärin ja huollot laiminlyödään varsin usein, joten jos tämä laskee käyttöisää muutaman vuoden.

Lue lisää

(Oho, 10 vuotta vanha viesti).

Isojen merimoottorien kierrosluku on luokkaa 100 kierrosta minuutissa joten ei ihme että kestävät.

Make.xxxx kirjoitti:

(Oho, 10 vuotta vanha viesti).

Isojen merimoottorien kierrosluku on luokkaa 100 kierrosta minuutissa joten ei ihme että kestävät.

Vaikka vanha, niin varmasti ajankohtainen...

Koneen elinikään vaikuttaa.

1. Koneen mitoitus. Eli pitäisi olla mitoitettu ajatellen matkanopeutta, siten, että konetta kuormitetaan 70-85% max tehosta (varsinkin diesel)
2. Huollot, laadukkaat öljyt ja vielä paremmat suodattimet ja ajallaan vaihdot ja säädöt. Öljyjen vaihto ennen talvisäilöä, polttoaine suodattimet ennen kautta ja ilmansuodatin kesäkuussa, kun pahin siitepölykausi loppu (mänty suurin pölyttäjä saaristossa)
3. Vältä tyhjäkäyntiä, palamis prosessi huono ja karstoittaa ja kiilloittaa sylintereitä yms, eli konetta ei lämmitellä tyhjäkäynnillä, vaan lähdetään liikkeelle ja ajetaan kone lämpimäksi pienillä kierroksilla ennen kuormituksen nostoa matka nopeudelle. Esim. Suorat kuutos dieselit lämpenevät 15-20 minuutissa läpikotaisin sellaisille lämmöille jotta voi lähteä matkanopeus kuormituksiin.
4. Matka nopeuksilta koneen sammuttamiseen pitää ajaa lämmöt alas, eli min. 5min ajoa pienillä kierroksilla....
5. Jos ei venettä käytetä pitäisi koneet ajaa kuumiksi kahden viikon välein tai vaihtaa öljyt.
6. Glygolin/korrosioesto aineen vaihto ohjeiden mukaan, yleensä joka toinen vuosi, on aineita joissa vaihto joka 7 vuosi. Moni ei tiedä sitä, että vanhetessaan aineen Ph muuttuu happamaksi ja alkaa sisäinen korroosio koneen jäähdytys järjestelmässä eli ei pelkästään pakkas suoja. Lisäksi jos järjestelmässä sinkkejä, niiden vaihto riittävän ajoissa.
7. Oikea propulsio, eli valitulla potkurilla koneen pitää saavuttaa koneen valmistajan määrittelemä kierros alue, mieluiten kierrosten ylä päässä, näin vältytään koneen ylikuormittaminen matkanopeudella, esim kesäloma reissulla, kun vene lastattu ylimääräisellä painolla. Väärällä potkurilla voi hajoittaa koneen 1/3 osalla tunneista joita se kestäisi muuten.

Koneiden käyttämättömyys on pahempi, kuin kertyvät tunnit jos koneet mitoitettu oikein ja yllä mainittu listaus on ollut käytössä.

Ostaisin mieluummin 10v vanhan veneen jossa koneessa 1500 tuntia, kuin vaikka 300 tuntia. Useasti vähän ajavat laiminlyövät huollot ajatuksenaan, että, kun niin vähän ajettiin ja nämä nykyajan öljyt ovat, niin hyviä yms....

laivurikoneenhoitaja kirjoitti:

Vaikka vanha, niin varmasti ajankohtainen...

Koneen elinikään vaikuttaa.

1. Koneen mitoitus. Eli pitäisi olla mitoitettu ajatellen matkanopeutta, siten, että konetta kuormitetaan 70-85% max tehosta (varsinkin diesel)
2. Huollot, laadukkaat öljyt ja vielä paremmat suodattimet ja ajallaan vaihdot ja säädöt. Öljyjen vaihto ennen talvisäilöä, polttoaine suodattimet ennen kautta ja ilmansuodatin kesäkuussa, kun pahin siitepölykausi loppu (mänty suurin pölyttäjä saaristossa)
3. Vältä tyhjäkäyntiä, palamis prosessi huono ja karstoittaa ja kiilloittaa sylintereitä yms, eli konetta ei lämmitellä tyhjäkäynnillä, vaan lähdetään liikkeelle ja ajetaan kone lämpimäksi pienillä kierroksilla ennen kuormituksen nostoa matka nopeudelle. Esim. Suorat kuutos dieselit lämpenevät 15-20 minuutissa läpikotaisin sellaisille lämmöille jotta voi lähteä matkanopeus kuormituksiin.
4. Matka nopeuksilta koneen sammuttamiseen pitää ajaa lämmöt alas, eli min. 5min ajoa pienillä kierroksilla....
5. Jos ei venettä käytetä pitäisi koneet ajaa kuumiksi kahden viikon välein tai vaihtaa öljyt.
6. Glygolin/korrosioesto aineen vaihto ohjeiden mukaan, yleensä joka toinen vuosi, on aineita joissa vaihto joka 7 vuosi. Moni ei tiedä sitä, että vanhetessaan aineen Ph muuttuu happamaksi ja alkaa sisäinen korroosio koneen jäähdytys järjestelmässä eli ei pelkästään pakkas suoja. Lisäksi jos järjestelmässä sinkkejä, niiden vaihto riittävän ajoissa.
7. Oikea propulsio, eli valitulla potkurilla koneen pitää saavuttaa koneen valmistajan määrittelemä kierros alue, mieluiten kierrosten ylä päässä, näin vältytään koneen ylikuormittaminen matkanopeudella, esim kesäloma reissulla, kun vene lastattu ylimääräisellä painolla. Väärällä potkurilla voi hajoittaa koneen 1/3 osalla tunneista joita se kestäisi muuten.

Koneiden käyttämättömyys on pahempi, kuin kertyvät tunnit jos koneet mitoitettu oikein ja yllä mainittu listaus on ollut käytössä.

Ostaisin mieluummin 10v vanhan veneen jossa koneessa 1500 tuntia, kuin vaikka 300 tuntia. Useasti vähän ajavat laiminlyövät huollot ajatuksenaan, että, kun niin vähän ajettiin ja nämä nykyajan öljyt ovat, niin hyviä yms....

Lue lisää

1. Autojen moottorit mitoitetaan 5-30% kuormitukselle. Nykyaikana kone kuin kone kestää 300 000 km, vaikka merkittävällä osalla ajot tulevat ruuhka-alueilla ja keskinopeus vaikkapa 30 km/h eli 10 000 h.

Veneessä mitoitus 70-85% max tehosta (ei kierrosluvusta!) on täysin järjetön. Laivassa se vielä voi toimia, mutta ei niitäkään tyypillisesti kuormiteta noin paljoa. Liukuvassa veneessä tuollainen tarkoittaa joko todella kovaa matkanopeutta tai onnetonta liukuunlähtökykyä ja jäämistä kuormattuna alle liukukynnyksen. Uppoumarunkoisessa taas järkevä matkanopeus saavutetaan 1-2 hv/tonni teholla, jolloin kone jää varsin heikoksi ajatellen kovaa tuulta tai manööveerauskykyä. Ei homma toimi sen paremmin puoliliukuvissakaan.

Laivoissa käytetään "alimittaisia" koneita, joilla tyypillisesti ei päästä lähellekään runkonopeutta. Silti niillä ajetaan tyypillisesti selvästi alle 70% teholla, jotta polttoaineenkulutus olisi kohtuullinen. Erityisesti tämä näkyi muutama vuosi sitten laman alkaessa. Rahtilaivojen nopeuksia tiputettiin merkittävästi säästösyistä. Nyt ehkä halvan öljyn ja paremman taloustilanteen ansiosta tilanne on toinen.

2. Autojen moottoreissa huoltovälit ovat 1-2 vuotta ja 30 000 km/h eli helposti 1000 h, ne liikkuvat paljon pölyisimmissä oloissa jne. Ilmansuodattimia ei yleensä vaihdeta edes joka huollossa. Silti ne kestävät sen 10 000 h, joten onkohan noin pedanttinen huolto perusteltavissa.

3-5. Autoissa hyvin harva on noin pedanttinen ja silti moottorit kestävät.

6. Varmasti näin päästään parhaaseen tulokseen. Toisaalta kakkosautossani on jo yli 10 vuotiaat peruspakkasnesteet ja vielä ei ole tullut mitään ongelmia. Myöskään kukaan ei vaihda "koskaan" öljylämmittäisen talon lämmitysvettä, jossa ei edes käytetä mitään korroosiosuojaa. Toki siellä ei ole alumiiniosia, kuten joissakin moottoreissa. Ei taida merimoottoreissakaan tyypillisesti olla alumiiniosia vesikierrossa?

Joakim1 kirjoitti:

1. Autojen moottorit mitoitetaan 5-30% kuormitukselle. Nykyaikana kone kuin kone kestää 300 000 km, vaikka merkittävällä osalla ajot tulevat ruuhka-alueilla ja keskinopeus vaikkapa 30 km/h eli 10 000 h.

Veneessä mitoitus 70-85% max tehosta (ei kierrosluvusta!) on täysin järjetön. Laivassa se vielä voi toimia, mutta ei niitäkään tyypillisesti kuormiteta noin paljoa. Liukuvassa veneessä tuollainen tarkoittaa joko todella kovaa matkanopeutta tai onnetonta liukuunlähtökykyä ja jäämistä kuormattuna alle liukukynnyksen. Uppoumarunkoisessa taas järkevä matkanopeus saavutetaan 1-2 hv/tonni teholla, jolloin kone jää varsin heikoksi ajatellen kovaa tuulta tai manööveerauskykyä. Ei homma toimi sen paremmin puoliliukuvissakaan.

Laivoissa käytetään "alimittaisia" koneita, joilla tyypillisesti ei päästä lähellekään runkonopeutta. Silti niillä ajetaan tyypillisesti selvästi alle 70% teholla, jotta polttoaineenkulutus olisi kohtuullinen. Erityisesti tämä näkyi muutama vuosi sitten laman alkaessa. Rahtilaivojen nopeuksia tiputettiin merkittävästi säästösyistä. Nyt ehkä halvan öljyn ja paremman taloustilanteen ansiosta tilanne on toinen.

2. Autojen moottoreissa huoltovälit ovat 1-2 vuotta ja 30 000 km/h eli helposti 1000 h, ne liikkuvat paljon pölyisimmissä oloissa jne. Ilmansuodattimia ei yleensä vaihdeta edes joka huollossa. Silti ne kestävät sen 10 000 h, joten onkohan noin pedanttinen huolto perusteltavissa.

3-5. Autoissa hyvin harva on noin pedanttinen ja silti moottorit kestävät.

6. Varmasti näin päästään parhaaseen tulokseen. Toisaalta kakkosautossani on jo yli 10 vuotiaat peruspakkasnesteet ja vielä ei ole tullut mitään ongelmia. Myöskään kukaan ei vaihda "koskaan" öljylämmittäisen talon lämmitysvettä, jossa ei edes käytetä mitään korroosiosuojaa. Toki siellä ei ole alumiiniosia, kuten joissakin moottoreissa. Ei taida merimoottoreissakaan tyypillisesti olla alumiiniosia vesikierrossa?

Lue lisää

Joo pa joo... taattua pursimiehen jolkutusta. 70-85% tehosta otettuna suurimmalla osaa dieselkoneista koosta riippumatta palamisprosessi parhaimmillaan ja polttoaine g / saadut hv parhaimmilla.

Sulla ei taida olla hajuakaan liukuvista veneistä, muuta, kuin olet purjeveneestäsi katsellut niitä...joten kyllä niitäkin ajetaan tuolla kuormalla jos kone on oikein valittu. Ei ole mitään järkeä ostaa yli suurta konetta liukuvaan ja ajella huomattavasti pienemmillä kuormilla.

Se on ihan sun oma asiasi jos haluat ompelukoneesi (pieni diesel) purressasi sisältä ruostutella, mukavasti tukkii noita jäähdytys kanavia...kun et raaskii vaihtaa.

Ai niin, useita laivakoneita voidaan kuormittaa tarvittaessa reilusti yli 100% vähän aikaa luokkaa 130%, etkö tiennyt, tai miten se tehdään....

Parempi joakim1, että keskityt noihin pursimiesten juttuihin...ja koneiden nokeamiseen yms...

laivurikoneenhoitaja kirjoitti:

Joo pa joo... taattua pursimiehen jolkutusta. 70-85% tehosta otettuna suurimmalla osaa dieselkoneista koosta riippumatta palamisprosessi parhaimmillaan ja polttoaine g / saadut hv parhaimmilla.

Sulla ei taida olla hajuakaan liukuvista veneistä, muuta, kuin olet purjeveneestäsi katsellut niitä...joten kyllä niitäkin ajetaan tuolla kuormalla jos kone on oikein valittu. Ei ole mitään järkeä ostaa yli suurta konetta liukuvaan ja ajella huomattavasti pienemmillä kuormilla.

Se on ihan sun oma asiasi jos haluat ompelukoneesi (pieni diesel) purressasi sisältä ruostutella, mukavasti tukkii noita jäähdytys kanavia...kun et raaskii vaihtaa.

Ai niin, useita laivakoneita voidaan kuormittaa tarvittaessa reilusti yli 100% vähän aikaa luokkaa 130%, etkö tiennyt, tai miten se tehdään....

Parempi joakim1, että keskityt noihin pursimiesten juttuihin...ja koneiden nokeamiseen yms...

Lue lisää

Haista kuule itseriitoinen tolvana pitkät ! Eipä olekaan tuollaista ylimielisyyttä yhdistettynä tyhmyyteen vähän aikaan palstalla loistanutkaan !
Aivan uskomaton tyyppi, ja mitä jauhamista, täyttä sitä ihtiään !

laivurikoneenhoitaja kirjoitti:

Joo pa joo... taattua pursimiehen jolkutusta. 70-85% tehosta otettuna suurimmalla osaa dieselkoneista koosta riippumatta palamisprosessi parhaimmillaan ja polttoaine g / saadut hv parhaimmilla.

Sulla ei taida olla hajuakaan liukuvista veneistä, muuta, kuin olet purjeveneestäsi katsellut niitä...joten kyllä niitäkin ajetaan tuolla kuormalla jos kone on oikein valittu. Ei ole mitään järkeä ostaa yli suurta konetta liukuvaan ja ajella huomattavasti pienemmillä kuormilla.

Se on ihan sun oma asiasi jos haluat ompelukoneesi (pieni diesel) purressasi sisältä ruostutella, mukavasti tukkii noita jäähdytys kanavia...kun et raaskii vaihtaa.

Ai niin, useita laivakoneita voidaan kuormittaa tarvittaessa reilusti yli 100% vähän aikaa luokkaa 130%, etkö tiennyt, tai miten se tehdään....

Parempi joakim1, että keskityt noihin pursimiesten juttuihin...ja koneiden nokeamiseen yms...

Lue lisää

Esimerkkinä vaikkapa Targa 32, joka kulkee 2*300 hv koneella 40 solmua kuluttaen 112 l/h ja järkevää 18-26 solmun matkanopeutta kuluttaen 35-60 l/h. Tuossa on matkanopeudella käytössä 30-50% huipputehosta. Sun mielestä tuohon pitäisi siis laittaa vain yksi 300 hv kone tai 2*150 hv, jotta matkanopeudella oltaisiin järkevällä tehoalueella? Targa on kuitenkin niin tyhmä, että suosittelee 1*370-400 ja 2*225-400 hv.

Tai sitten olisi pakko ajaa reilusti yli 30 solmua, jotta päästään suosittelemallesi alueelle ja samalla kulutus merimailia kohti olisi paljon suurempi.

Joakim1 kirjoitti:

Esimerkkinä vaikkapa Targa 32, joka kulkee 2*300 hv koneella 40 solmua kuluttaen 112 l/h ja järkevää 18-26 solmun matkanopeutta kuluttaen 35-60 l/h. Tuossa on matkanopeudella käytössä 30-50% huipputehosta. Sun mielestä tuohon pitäisi siis laittaa vain yksi 300 hv kone tai 2*150 hv, jotta matkanopeudella oltaisiin järkevällä tehoalueella? Targa on kuitenkin niin tyhmä, että suosittelee 1*370-400 ja 2*225-400 hv.

Tai sitten olisi pakko ajaa reilusti yli 30 solmua, jotta päästään suosittelemallesi alueelle ja samalla kulutus merimailia kohti olisi paljon suurempi.

Lue lisää

No, mihin niitä ylimääräisiä polleja sitten tarvitaan....

Kaksikone asennus ehdottomasti, jotta vaihteisto kestää paremmin. Mahtuu tuohon vielä kone kokoja väliin.

Ja on aivan varma, että targa kuluttaa maililla enemmän 18-22solmuun, kuin 24- 30 solmuun, niin, kuin kaikki jonkinkin näköisellä V pohjalla varustetut. Usein miten taloudellisin nopeus osuu oikealla kokonaisuudella 24-28 solmun kieppeille... ja huiput 32-35.

Jos "targa" kuski tietää tulevansa liikkumaan mainitsemallasi nopeus alueella 18-26 solmua, niin homma hoitunee kokonais taloudellisimmin jo varmasti 2 x 200hv koneilla ja teho reserviä on reilusti vielä tallella ja huiput ovat varmasti 30 solmua. Tällä säästää jo mukavasti koneiden hankinta hinnassa ja koneet.

Targassa on haettu vaikuttavaa huippunopeutta noilla "yli suurilla" koneilla, kerro muita esimerkkejä liukuvista tuon koko luokan perhe matkaveneistä tai suuremmista joissa yhtä hölmöjä ratkaisuja tehty kone suosituksissa...ei taida löytyä....

Kävin vielä toteamassa netti veneestä, kaikissa myynnissä olleista targoissa tuossa koko luokassa kone valintana 2 x 260 hv ja löytyi yksi 37 jalkannen jossa myös 2x260hv ja uskon tuon olevan oikea kone valinta targa 37 jos matkanopeutta pitää alueella 18-26 solmua ja huiput ovat tuolla ehkä 31-33 solmua.

laivurikoneenhoitaja kirjoitti:

No, mihin niitä ylimääräisiä polleja sitten tarvitaan....

Kaksikone asennus ehdottomasti, jotta vaihteisto kestää paremmin. Mahtuu tuohon vielä kone kokoja väliin.

Ja on aivan varma, että targa kuluttaa maililla enemmän 18-22solmuun, kuin 24- 30 solmuun, niin, kuin kaikki jonkinkin näköisellä V pohjalla varustetut. Usein miten taloudellisin nopeus osuu oikealla kokonaisuudella 24-28 solmun kieppeille... ja huiput 32-35.

Jos "targa" kuski tietää tulevansa liikkumaan mainitsemallasi nopeus alueella 18-26 solmua, niin homma hoitunee kokonais taloudellisimmin jo varmasti 2 x 200hv koneilla ja teho reserviä on reilusti vielä tallella ja huiput ovat varmasti 30 solmua. Tällä säästää jo mukavasti koneiden hankinta hinnassa ja koneet.

Targassa on haettu vaikuttavaa huippunopeutta noilla "yli suurilla" koneilla, kerro muita esimerkkejä liukuvista tuon koko luokan perhe matkaveneistä tai suuremmista joissa yhtä hölmöjä ratkaisuja tehty kone suosituksissa...ei taida löytyä....

Lue lisää

Vene 7/2012:ssa on mitattu kulutus. Taloudellisin nopeus 19 solmua. 26 solmussa meni 10% enemmän mailille ja 34:ssä 15% enemmän. 40 solmun huippunopeudella jo 35% enemmän. Mittaus 500 rpm välein eli välistä saattaa toki löytyä vielä taloudellisempi nopeus.

Onneksi en koskaan osta sinun käyttämääsi venettä.

ttttttttt kirjoitti:

Onneksi en koskaan osta sinun käyttämääsi venettä.

Älä ole niin varma, sinä et sitä tiedä. Tosin en kyllä ymmärrä miksi et !

MakkiToto kirjoitti:

Älä ole niin varma, sinä et sitä tiedä. Tosin en kyllä ymmärrä miksi et !

Kyllä olen varma, en koskaan osta käytettyä venettä.

Höpöhöpöhöpö.

Idiootti !!

Miksi moottoriin, öljytilaan "tiivistyy" talvella kosteutta ? Muutaman vuoden normaalisti toimineen moottorin ölyissä, ei ole mitään sellaisia määriä "syövyttävää", että se tuhoaisi konetta.

Katselin oman veneen huoltohistoriikkia, niin tuntuu lähinnä naurettavalta, että esim. viimeisten 5 vuoden käyttötuntien, keskimäärin 42 tuntia vuodessa, on pumpattu läpi 110 L öljyjä !! ja suodattimia 10 kpl, ja tietystikin P-A suodattimia myös 10 kpl, vaikka on tehokkaat lasipohjaiset tyhjennettävät esisuodattimet.

Tuollainen toiminta vaikuttaa vähintäänkin sairaalta rahanpoltolta !

Volvo_x_2 kirjoitti:

Miksi moottoriin, öljytilaan "tiivistyy" talvella kosteutta ? Muutaman vuoden normaalisti toimineen moottorin ölyissä, ei ole mitään sellaisia määriä "syövyttävää", että se tuhoaisi konetta.

Katselin oman veneen huoltohistoriikkia, niin tuntuu lähinnä naurettavalta, että esim. viimeisten 5 vuoden käyttötuntien, keskimäärin 42 tuntia vuodessa, on pumpattu läpi 110 L öljyjä !! ja suodattimia 10 kpl, ja tietystikin P-A suodattimia myös 10 kpl, vaikka on tehokkaat lasipohjaiset tyhjennettävät esisuodattimet.

Tuollainen toiminta vaikuttaa vähintäänkin sairaalta rahanpoltolta !

Lue lisää

Selityksen ymmärtäminen vaatii sen verran taustatietoa ettei aihetta ole järkevä käydä seikkaperäisesti läpi. Nyt sinulle5asia on kerrottu ja kun osaat tarpeeksi niin ymmärrät.

Etolevieläsillätasolla kirjoitti:

Selityksen ymmärtäminen vaatii sen verran taustatietoa ettei aihetta ole järkevä käydä seikkaperäisesti läpi. Nyt sinulle5asia on kerrottu ja kun osaat tarpeeksi niin ymmärrät.

Lue lisää

Eli mitään faktaan perustuvaa ei ole tarjolla, näitä vanhojen ukkojen uskomuksia 60-70-luvulta, ylimielisesti tarjoiltuna.

Volvo_x_2 kirjoitti:

Eli mitään faktaan perustuvaa ei ole tarjolla, näitä vanhojen ukkojen uskomuksia 60-70-luvulta, ylimielisesti tarjoiltuna.

miksi epäilet, että esim volvo määritellyt öljyn vaihto välin max 200 tuntia / vuosi. Itse ajelen n.250 tuntia vuodessa veneellä ja vaihdan öljyt kaksi kertaa kaudessa. Syksyllä, kun nostan ja väli vaihto kesällä, kun tunteja 100-150 välillä.

Tunnin parin työ ja n.100€ kulu, miksi en vaihtaisi...? Ja öljyinä käytän raskaan kaluston diesel koneelle lisäaineistettua öljyä, enkä mitään hilipali auto öljyä, jonka TBN lisä aineistus loppuu jo alku maileilla...

Autossani vastaavan kokoinen/tehoinen diesel öljyn vaihto väli oli viimeksi 32000 km ja parisen vuotta, tosin öljyinä long life. Auton oma tietokone määrittelee vaihtovälin useisiin parametreja lukien....kaikki long life öljyt eivät tätä kestä, mutta ei siitä sen enempää, siitä löytyy oma palsta jossa jauhetaan öjyistä...

Volvo_x_2 kirjoitti:

Eli mitään faktaan perustuvaa ei ole tarjolla, näitä vanhojen ukkojen uskomuksia 60-70-luvulta, ylimielisesti tarjoiltuna.

Pistekorroosiosta on kirjoitettu useita kirjojakin, muttei löydy sinun hyllystäsi. Jatka kuitenkin trollailua, se ei muuta tosiasioita, mutta onhan sinulla edes jotain tekemistä :)

YlinMieli kirjoitti:

Pistekorroosiosta on kirjoitettu useita kirjojakin, muttei löydy sinun hyllystäsi. Jatka kuitenkin trollailua, se ei muuta tosiasioita, mutta onhan sinulla edes jotain tekemistä :)

Lue lisää

Tosiasioita ?

;) ;D ;) ;D

laivurikoneenhoitaja kirjoitti:

miksi epäilet, että esim volvo määritellyt öljyn vaihto välin max 200 tuntia / vuosi. Itse ajelen n.250 tuntia vuodessa veneellä ja vaihdan öljyt kaksi kertaa kaudessa. Syksyllä, kun nostan ja väli vaihto kesällä, kun tunteja 100-150 välillä.

Tunnin parin työ ja n.100€ kulu, miksi en vaihtaisi...? Ja öljyinä käytän raskaan kaluston diesel koneelle lisäaineistettua öljyä, enkä mitään hilipali auto öljyä, jonka TBN lisä aineistus loppuu jo alku maileilla...

Autossani vastaavan kokoinen/tehoinen diesel öljyn vaihto väli oli viimeksi 32000 km ja parisen vuotta, tosin öljyinä long life. Auton oma tietokone määrittelee vaihtovälin useisiin parametreja lukien....kaikki long life öljyt eivät tätä kestä, mutta ei siitä sen enempää, siitä löytyy oma palsta jossa jauhetaan öjyistä...

Lue lisää

Luetun ymmärtäminen ei ainakaan ole vahvinpuolesi. Mitä tuo "luettelemäsi" omakohtainen kokemus kuuluu asiaan, se on sinulle faktaa, mutta ei liity asiaan. Vaihtele toki jaikka joka viikko, ei liity asiaan, eikä anna faktaa, kuten ei tuon "pistekorroosio-idiootinkaan" ylimielinen kommentti :D

laivurikoneenhoitaja kirjoitti:

miksi epäilet, että esim volvo määritellyt öljyn vaihto välin max 200 tuntia / vuosi. Itse ajelen n.250 tuntia vuodessa veneellä ja vaihdan öljyt kaksi kertaa kaudessa. Syksyllä, kun nostan ja väli vaihto kesällä, kun tunteja 100-150 välillä.

Tunnin parin työ ja n.100€ kulu, miksi en vaihtaisi...? Ja öljyinä käytän raskaan kaluston diesel koneelle lisäaineistettua öljyä, enkä mitään hilipali auto öljyä, jonka TBN lisä aineistus loppuu jo alku maileilla...

Autossani vastaavan kokoinen/tehoinen diesel öljyn vaihto väli oli viimeksi 32000 km ja parisen vuotta, tosin öljyinä long life. Auton oma tietokone määrittelee vaihtovälin useisiin parametreja lukien....kaikki long life öljyt eivät tätä kestä, mutta ei siitä sen enempää, siitä löytyy oma palsta jossa jauhetaan öjyistä...

Lue lisää

Tuo 200 h välein öljynvaihto/kerran vuodessa näkyy olevan Volvon laajennetun turvan huoltokaaviossa, eli takuukysymyksiä. Kuten koko öljynvaihtorumba, joka tosiaan oli perusteltua huonompien/kehittymättömämpien öljyjen ja ja polttoaineiden aikana ennen 2000-lukua.

Nykyisin kuulemma, ilman kaupallista vaikitusta ja normaalissa huvivenekäytössä voidaan öljyjen "näyttäessä" normaalilta, ajella mainiosti kaksi-kolme kautta ilman vaihtoja. Tarkastus ja ennen kaikkea visuaalinen tarkastelu on tarpeen. Jokavuotinen alle 100 tynnun käytöllä huviveneilyssä ei enää ole tarpeen kuin takuuaikana.

VoiNäitä kirjoitti:

Tosiasioita ?

;) ;D ;) ;D

Pistekorroosion kieltäminen on vähän kuin väittäisi ettei maa kierrä aurinkoa. Molempien asioiden selittäminen vaatii lukijalta ymmärrystä perusfysiikasta ennen kuin päästään edes kertomaan miten asia on osoitettavissa. Siihen taas tämä palsta on väärä paikka ja minulka on parempaa tekemistä.

Voit sius jatkossakin heitellä väitteitä ilman, että kukaan viitsii käydä todisteita juurtajaksaen läpi. Toisaalta kaltaisiasi onniknvähän, ettei ole väliä mihin uskot tai et usko.

Evoluutioteoria kirjoitti:

Pistekorroosion kieltäminen on vähän kuin väittäisi ettei maa kierrä aurinkoa. Molempien asioiden selittäminen vaatii lukijalta ymmärrystä perusfysiikasta ennen kuin päästään edes kertomaan miten asia on osoitettavissa. Siihen taas tämä palsta on väärä paikka ja minulka on parempaa tekemistä.

Voit sius jatkossakin heitellä väitteitä ilman, että kukaan viitsii käydä todisteita juurtajaksaen läpi. Toisaalta kaltaisiasi onniknvähän, ettei ole väliä mihin uskot tai et usko.

Lue lisää

Pistekorroosio siis kuuluu tähän asiaan . . . . miten, siis siihen, vaihdetaanko öljyt kerran vuodessa, vaiko kolme vuoden välein, keskimääräisten veneilytuntien ollessa n. 50 h/kausi ?

VoiNäitä kirjoitti:

Tosiasioita ?

;) ;D ;) ;D

Epätosia asioita :) :) :) :D

YlinMieli kirjoitti:

Pistekorroosiosta on kirjoitettu useita kirjojakin, muttei löydy sinun hyllystäsi. Jatka kuitenkin trollailua, se ei muuta tosiasioita, mutta onhan sinulla edes jotain tekemistä :)

Lue lisää

Pistekorroosiohan on karkeasti ottaen sähkön aiheuttamaa ? Siihen tuskin öljyjen ja pakkasnesteiden jatkuva vaihtaminen auttaa. Sinkit kylläkin.

laivurikoneenhoitaja kirjoitti:

miksi epäilet, että esim volvo määritellyt öljyn vaihto välin max 200 tuntia / vuosi. Itse ajelen n.250 tuntia vuodessa veneellä ja vaihdan öljyt kaksi kertaa kaudessa. Syksyllä, kun nostan ja väli vaihto kesällä, kun tunteja 100-150 välillä.

Tunnin parin työ ja n.100€ kulu, miksi en vaihtaisi...? Ja öljyinä käytän raskaan kaluston diesel koneelle lisäaineistettua öljyä, enkä mitään hilipali auto öljyä, jonka TBN lisä aineistus loppuu jo alku maileilla...

Autossani vastaavan kokoinen/tehoinen diesel öljyn vaihto väli oli viimeksi 32000 km ja parisen vuotta, tosin öljyinä long life. Auton oma tietokone määrittelee vaihtovälin useisiin parametreja lukien....kaikki long life öljyt eivät tätä kestä, mutta ei siitä sen enempää, siitä löytyy oma palsta jossa jauhetaan öjyistä...

Lue lisää

22 L öljyjä, 2 x öljysuodatin ja 2 x polttoainesuodatin hintaan 100 €

Ymmärrän hyvin miksi vaihdat öljyjä viikon välein.

Jaavalainen kirjoitti:

Pistekorroosiohan on karkeasti ottaen sähkön aiheuttamaa ? Siihen tuskin öljyjen ja pakkasnesteiden jatkuva vaihtaminen auttaa. Sinkit kylläkin.

Voi olla, mutta nyt puhutaan eri asiasta. Kyse on kemiasta, johon toki vaikutaa sähköiset voimat, mutta pienemmässä mittakaavassa eli molekyylitasolla.

Eriasia kirjoitti:

Voi olla, mutta nyt puhutaan eri asiasta. Kyse on kemiasta, johon toki vaikutaa sähköiset voimat, mutta pienemmässä mittakaavassa eli molekyylitasolla.

Merkitystä tuohon ei ole, onko se öljynvaihto 50-300 tunnin välein. Itseasiassa tuohon ei juurikaan vaikuta edes öljynvaihdot. Edes molekyylitasolla.

Paskanjauhantaa kirjoitti:

Merkitystä tuohon ei ole, onko se öljynvaihto 50-300 tunnin välein. Itseasiassa tuohon ei juurikaan vaikuta edes öljynvaihdot. Edes molekyylitasolla.

Unohdit laittaa perustelut.
Sillä ei ole niin väliä, kuinka vanhoilla öljyillä ajaa vaan kuinka vanhoilla kone seisoo.

Näinsevaanon1 kirjoitti:

Unohdit laittaa perustelut.
Sillä ei ole niin väliä, kuinka vanhoilla öljyillä ajaa vaan kuinka vanhoilla kone seisoo.

Ymmärryksessäkö vikaa, niinkö tuossa kommentissani luki ? Eipä lukenut ei !

1700 tuntia on sellainen määrä huvivenekoneelle, että kunto kannattaa tarkistaa ettei tule yllätyksiä.
Kohta joku kirjoittaa että tuntee jonkun, jonka kaverin kaima ajoi miljoona tuntia ilman ongelmia ja sillä peruteella mitään konetta ei tarvitse koskaan tarkastaa :)
Hänellä jopa itsellään voi olla myytävänä "hädintuskin sisäänajttu" 3000 tunnin kone.

1500onpaljon kirjoitti:

1700 tuntia on sellainen määrä huvivenekoneelle, että kunto kannattaa tarkistaa ettei tule yllätyksiä.
Kohta joku kirjoittaa että tuntee jonkun, jonka kaverin kaima ajoi miljoona tuntia ilman ongelmia ja sillä peruteella mitään konetta ei tarvitse koskaan tarkastaa :)
Hänellä jopa itsellään voi olla myytävänä "hädintuskin sisäänajttu" 3000 tunnin kone.

Lue lisää

Tuolla tuntumäärällä ja matkalla ei sen kummempaa tarkastelua tarvita kuin huoltoihin yleensäkään. Niin kuin Joakim1 tuossa kertoo esimerkistäsi, ei kovinkaan rasittavaa ole käyttö ollut. Merivesipuoli taitaa olla ensimmäinen joka pettää, siis pakosarjan osat. Ne on hyvä tarkastaa noilla tunneilla tarkemmin.

D3-220 kuluttaa Vene 11/2011 mukaan täydellä kaasulla 46,5 l/h ja matkavauhdilla 18-26 l/h. Tunneista suurin osa taitaa tulla lähellä tyhjäkäyntiä. Vai kertyykö 50 h/v moottorin käytöllä yli 1000 M lokiin? Tuossa yllä oli annettu 22 000 M ja 1700 H, josta keskinopeudeksi 13 solmua (puolet tyhjäkäyntiä ja puolet 25 solmua?).

D3-220 on tehokkain D3. Pienitehoisin on 110, jolle kulutukset puolet edellisistä.

15 l/h olisi jo suuri keskikulutus tuolle käyttötunneista laskettuna. Sillä laskettuna siis 25 tkm = 100 h polttoaineenkulutuksen osalta.

Tämän "että_näin" tyylisten käsittämättömät ja täydellisen tietämättömät ja ymmärtämättömien omituiset ja virheelliset jutut juuri ylläpitävät näitä vanhoja tarinoita ja uskomuksia, joilla ei oikein nykypäivän tekniikan ja "kemian", siis öljyjen kehittyneiden ominaisuuksien aikaan ole enää muuta käyttöä kuin kerronta iltanuotilla aiheesta kun "paapa oli nuori poika".

Haydene kirjoitti:

Tämän "että_näin" tyylisten käsittämättömät ja täydellisen tietämättömät ja ymmärtämättömien omituiset ja virheelliset jutut juuri ylläpitävät näitä vanhoja tarinoita ja uskomuksia, joilla ei oikein nykypäivän tekniikan ja "kemian", siis öljyjen kehittyneiden ominaisuuksien aikaan ole enää muuta käyttöä kuin kerronta iltanuotilla aiheesta kun "paapa oli nuori poika".

Lue lisää

Sinun asiantuntekmuksesi perustuu kokemusken puutteeseen ja nuoruuteen? Kuinka nuori pitää olla tietääkseen kaiken, 1v?

LueMitäKirjoitat kirjoitti:

Sinun asiantuntekmuksesi perustuu kokemusken puutteeseen ja nuoruuteen? Kuinka nuori pitää olla tietääkseen kaiken, 1v?

Idiootti !

MistäNäitäOikeinTulee kirjoitti:

Idiootti !

Sitä minä hiukan epäilinkin :D

Haydene kirjoitti:

Tämän "että_näin" tyylisten käsittämättömät ja täydellisen tietämättömät ja ymmärtämättömien omituiset ja virheelliset jutut juuri ylläpitävät näitä vanhoja tarinoita ja uskomuksia, joilla ei oikein nykypäivän tekniikan ja "kemian", siis öljyjen kehittyneiden ominaisuuksien aikaan ole enää muuta käyttöä kuin kerronta iltanuotilla aiheesta kun "paapa oli nuori poika".

Lue lisää

Arvaa mitä?

Mulle on tullut sellainen käsitys, että sä et osaa koska et ole koskaan perustellut välihuutojasi millään edes etäisesti tieteellisellä asialla - tai ylipäänsä perustellut. Sellaiset, joilla on tietoa, jakavat sitä yleensä mielellään. Joku olet täydellinen poikkeus tai, no sehän tuli sanottua, EVO.

Jos sanoo, että asia ei ole jollain tavalla, niin sitten kannattaa sanoa, millä tavalla se on ja miksi. Pelkkä kakkapieru -mölinä ei oikeasti lisää uskottavuutta, tosin ei se sinun kohdallasi sitä enää voi vähentääkään.

Mun nelivuotias osaa sanoa ettei halua jotain, muttei osaa kuitenkaan sanoa mitä haluaa puhumattakaan miksi. Teissä on jotain söpöllä tavalla yhteistä :D

Lastenvahti1 kirjoitti:

Arvaa mitä?

Mulle on tullut sellainen käsitys, että sä et osaa koska et ole koskaan perustellut välihuutojasi millään edes etäisesti tieteellisellä asialla - tai ylipäänsä perustellut. Sellaiset, joilla on tietoa, jakavat sitä yleensä mielellään. Joku olet täydellinen poikkeus tai, no sehän tuli sanottua, EVO.

Jos sanoo, että asia ei ole jollain tavalla, niin sitten kannattaa sanoa, millä tavalla se on ja miksi. Pelkkä kakkapieru -mölinä ei oikeasti lisää uskottavuutta, tosin ei se sinun kohdallasi sitä enää voi vähentääkään.

Mun nelivuotias osaa sanoa ettei halua jotain, muttei osaa kuitenkaan sanoa mitä haluaa puhumattakaan miksi. Teissä on jotain söpöllä tavalla yhteistä :D

Lue lisää

Vau mitä tajunnan virtaa, kyllä sä olet tosi viksu ja vilmaattinen ?
Mitä tuokin kommenttisi sitten mahtoi aiheeseen liittyä ;D