Apuva

On ollut, hirveä olo, aivot seiso, pelkää vapinaa, ahdistaa, hikeä pukkaa, lihakset nykii, tuntuu toispuoleista puutumista...sinulla on kunnon vieroitusoireet. Ajattelepa, jos on pitempi putki takana.Sydän hakkaa ja pelkää tosissaan sydäriä, mikään ruoka ei mene alas eikä pysy sisällä, pelkää kuolevansa, sekoavansa, pelkää ihmisten kohtaamista, että joku kontrolli pettää tai alkaa vapisuttaa. Siihen auttaa vain lepo ja aika. Älä yritäkään mitään voimainponnistuksia tai urheilusuorituksia. Sitten kun nämä juomisen myötä muuttuvat kroonisiksi, alkaa elämä olla helvettiä ja pelkän oman navan ja oman pahan olon ympärillä pyörimistä. Jos biletät, biletä kerran ja hoida itsesi kuntoon. Älä ryhdy harrastamaan viikon parin putkia kuten minä. Pian et ole enää bilekunnossa. Yritän itse lopettamista, mutta hirveän vaikeaa se on, kun riippuvuus on kehittynyt ja oireet kroonistuneet. Viinahan se niitä hetkeksi helpottaa, mutta kun ei jatkuvasti kännissäkään tai ainakin pienessä maistissa voi olla ja sama kankkunen aina seuraavana päivänä odottamassa. Menee työkykyisyys, ei jaksa ottaa kontaktia ihmisiin, ei jaksa harrastaa. Ja mitä pitemmälle tilanne pääsee, sitä hirveämmiksi henkiset oireet, pelot ja paniikit tulevat ja ne jatkuvat pitkään. Puhun nyt parinkymmenen vuoden kokemuksella. Ja muista, alkoholismi kehittyy salakavalasti. Nyt ajattelet, ettei minulle noin ikinä käy. Mutta kyllä vaan, kyllä käy. Kaikki maailman alkoholistit ovat joko eläviä tai kuolleita todisteita siitä.

Juo sokerivettä ja oksentele jos tuntuu siltä.

Käden ja jalan puutuminen ei kuulosta tavalliselta kankkuselta. 30-vuotisella juopottelukokemuksella en muista itsellä juurikaan puutumisia, vaikka on ollut maata järisyttäviä krapuloita, ja muita kipuja on ollut enemmän, kuin tarpeeksi.
Jos vieläkään ei ole helpottanut, niin kannattaa mennä tohtorille. Saattaa jälkikäteen iskeä vielä unihäiriöt.