Puolisoni on uskovainen, mutta hän on alkanut minua haukkumaan murhaajaksi joka käänteessä.
Tämä uskovainen puoliso kertoi minulle, että hän on ollut hyvä kroppasten naiseten kanssa sängyssä.
Puolisoni käy myös saarnaamassa. Voisiko joku selittää minulle ihan asiallisesti mitä uskonnon piireissä tarkoitetaan kun haukutaan puolisoa murhaajaksi ??????? Minä en ole tähän keksinyt vastausta, minulle on opetettu lapsesta saakka, että näin ei saa sanoa toiselle. MYös minä olen uskovaisesta kodista ja uskon Jumalaan. Hän pystyy nimeämään nimet joita olen murhannut.Olen aivan pyörryksissä tuollaisista puheista. Joudun varmasti hoitoon jos hän ei lopeta tällasia puheita.
Tämä uskovainen puoliso kertoi minulle, että hän on ollut hyvä kroppasten naiseten kanssa sängyssä.
Puolisoni käy myös saarnaamassa. Voisiko joku selittää minulle ihan asiallisesti mitä uskonnon piireissä tarkoitetaan kun haukutaan puolisoa murhaajaksi ??????? Minä en ole tähän keksinyt vastausta, minulle on opetettu lapsesta saakka, että näin ei saa sanoa toiselle. MYös minä olen uskovaisesta kodista ja uskon Jumalaan. Hän pystyy nimeämään nimet joita olen murhannut.Olen aivan pyörryksissä tuollaisista puheista. Joudun varmasti hoitoon jos hän ei lopeta tällasia puheita.
Vastaukset 18
Vanhimmat
8:40 Mutta nyt te tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut teille totuuden, jonka hän on kuullut Jumalalta. Niin ei Aabraham tehnyt.
8:41 Te teette isänne tekoja...Minkätähden te ette ymmärrä minun puhettani? Sentähden, että te ette kärsi kuulla minun sanaani.
8:44 Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.
8:45 Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.
Matt.27:1
Mutta aamun koittaessa kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvoa Jeesusta vastaan tappaaksensa hänet;
Mark.14:55
Mutta ylipapit ja koko neuvosto etsivät todistusta Jeesusta vastaan tappaaksensa hänet, mutta eivät löytäneet.
Luukkaan evankeliumi 20:20
Ja he vartioivat häntä ja lähettivät hänen luokseen hurskaiksi tekeytyviä urkkijoita, saadakseen hänet kiinni jostakin sanasta, niin että voisivat antaa hänet esivallalle ja maaherran käsiin.
Minä en ymmärrä raamatun pätkistä mitään, siis onko oikein, että puolisoa uskovaisena ihmisenä voi haukkua murhaajaksi ?
Onko se oikein ja raamatullista ? Tämä onminun yksinkertainen kysymys, olen hyvin yksinkertainen näissä uskon asioissa.
Raamattu antaa Sinulle ohjeen, kärsi... tai käytä omaa järkeäsi...
1. Tim. 2:11-12 "Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena; mutta minä en salli, että vaimo
opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hän hiljaisuudessa."
Efes. 5:22-24 "Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle; sillä mies on vaimon pää ..
Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset."
Tarkoittaako Raamatun kohta nyt sitä, että vaimon alistuttava vain miehensä henkiselle kuritukselle ? Ja vaimon on menetettävä itsetunto, ja joududttava lopulta sekavaan mielentilaan, ja vaoimon on kuviteltava, että hän on murhannut ihmisiä.
Miehelläsi ei ole oikeutta haukkua sinua. Luulen, että miehesi käyttää henkistä väkivaltaa ja tämä sinun olisi hyvä tiedostaa.
Raamatussa käsketään aviopuolisojen kunnioittaa toinen toistansa. Raamatussa sanotaan myös, että rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.
Ef. 5:
25. Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä.
28. Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimojansa niinkuin omia ruumiitaan; joka rakastaa vaimoansa, hän rakastaa itseänsä.
29. Sillä eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa, vaan hän ravitsee ja vaalii sitä, niinkin Kristuskin seurakuntaa.
seuraavaksi kun miehesi tekee tätä, niin potkaise sitä kasseille tai vaihtoehtoisesti purista lujaa.jo loppu haukut ja henkinen väkivalta.:=)
En minäkään täydellinen ole, mutta tällainen murhaajaksi haukkuminen toistamiseen sattuu pahasti, kun mulle on epäselvää mitä kaikkea tällainen väite pitää sisällään. Hänelle on sisar erittäin tärkeä, ehkä tärkeämpi kuin ninä ja hänen sisarella on syöpä, jonka mieheni väittää minun syyksi
Niin, asiat ovat monitahoisia. Varmasti miehesi suru sisartaan kohtaan vaikuttaa siihen miten hän käyttäytyy sinua kohtaan. Se, että hän purkaa sinuun tuskaansa ei ole oikein. Se satuttaa sekä sinua että miestäsi.
Älä kuitenkaan usko, että sisaren syöpä voisi millään tavalla olla sinun aiheuttamasi. Miehesi haluaa luultavasti satuttaa sinua, koska myös häneen sattuu. Luultavasti tämä on kuitenkin myös viesti siitä, että suhteenne ei ole kunnossa muutenkaan. Suhteessa tulisi voida tuskankin hetkellä hakea tukea ja lohdutusta toisesta, ei hyökätä ja loukata.
Järki sanoo, että en ole voinut aiheuttaa hänen sisaren rintasyöpää, mutta välillä tuntuu siltä, että olen aiheuttanut, kai se on sitä ns. aivopesua.
He yhdessä sisarensa kanssa viime kesänä väittivät, että se on minun aiheuttama sairaus. En ole hänen sisaren kanssa ollut edes paljoa tekemisissä, eikä minua ole koskaan edes huomioitu kun olen ollut heidän seurassa, minä olen ollut kuin ilmaa vain.
Jos ukkosi sanoo sinulle käyvänsä hyväkroppaisten naisten kanssa sängyssä, niin sano, että "Sittenhän meitä on kaksi! Itse kyllästyin pelkkiin miehiin jo kauan sitten, naisten kanssa on tuplasti lystimpää."
Onkohan ukkosi kasvissyöjä, ja luettelee niitä murhattujen nimiä, kun syöt hampurilaista? Mansikki, Annikki, Lemmu ja Liekki.
Suoraan sanottuna teidän molempien psyyke taitaa olla aika huteralla pohjalla. Kaksi hullua sopii hyvin toisilleen.
Opiskelen alalle jossa psyyken olisi oltava hyvällä pohjalla, ja vaikeat asiat läpiäytynä. Aika monella tulevalla alallani on avioero tausta, mikä lie syynsä itse kullakin.
Minä en ole avioero ihmisiä, en kovin helposti ottaisi avioeroa.
Minulla on aika hyvä ahdistuksen sietokyky, mutta nyt tuntuu siltä että tässä asiassa ei ollutkaan hyvä ahdistuksen sietokyky. Luonteeltani olen joustava, ja anteeksi antaminen on kivaa, mutta nyt en pysty enää anteeksi antoon.
Jos avioero tulee, minusta nähden siihen on vain yksi syy. On menty liian heppoisin perustein avioliittoon. Ikäänkuin pikkuisen siinä "lemmenhuumassa".
Mutta ukkosi on selvästi täysi huoripukki sika ja sinä leikit siinä herttaista pikkurouvaa. Ihan kuin olisit syntynyt "palvelemaan" aviomiestäsi.
Sinulla on ainoastaan kaksi järkevää vaihtoehtoa. Jos pyyhit illuusiot silmistäsi, tiedät, kumpaa tulee käyttää.
1. Jos sisimmissäsi tiedät, ettei teidän jutusta tule enää mitään, niin avioero. Sinulla on vain tämä yksi elämä.
2. Jos olet 100% varma, että mahdollisuuksia yhteiseloon vielä on (ja tarkoitan 100%), niin voit antaa uuden mahdollisuuden, mutta älä nöyristele sille paskiaiselle enää kertaakaan, pistä se kuriin ja rouvan nuhteeseen. Silloin ei varmasti tule mitään, jos alat myötäilemään moista egoistia. Hän tekee sinusta itselleen koiran ja kynnysmaton.
mutta ettekö voisi keskustella siitä yhdessä sen sijaan että juonitaan toisen selän takana niinkuin tiedän olevan yleinen käytäntö.
Ei avioliitto ole sitä varten että ollaan toisen kanssa kunnes rupeaa nyppimään ja sitten vaihdetaan paria. AVioliittohan on sitoutumista toiseen ihmiseen. Toisen henkistä tuntemista.
En tiedä miehesi puheista 'hyväkroppaisten naisten kanssa sängyssä', mutta asia on kyllä niin, että jos puolisot eivät tunne yhtään yhteenkuuluvuutta, seksisuhteet ja vastaavat alkavat kyllä häiritä suhdetta ennenpitkää.
Hoidosta puheen ollen, parisuhdeterapia tms. voisi olla hyvä idea.
Tahdonvoimaa.
Minua eniten nyppii kun hän sanoi minua murhaajaksi: eräs meidän tuttava, sellainen ihminen jonka kanssa minä en ole edes ollut tekemisissä kuoli oudosti, ihmiset puhuvat, että huumeasioita olisi ollut taustalla, minä en sitä tiedä kun en edes tunne koko ihmistä niin mieheni sanoi minut hänet tappaneen, ja hänen sisarelle olen aiheuttanut rintayövän ja monelle muulle naiselle.
Olemme käyneet terapiassa, mutta mieheni on siellä kuin enkeli minulle, aivan toisenlainen, ja eikä puhu paljon mitään, ja sanoo minut hulluja puhuvan terapeutille. Kaikista kummallisinta tässä on kun mieheni on uskovainen, ja on oikeasti paljon parempi uskon asiassa kun minä. Minä olen paljon yksinkertasempi, en raamatun yksittäisitä kohdista ymmärrä mitään ja enkä osaa niitä selittää, mutta Jumalaan uskon ja rukouksen voimaan.
En minä mikään täydellinen vaimo ole. Mieheni kerran lakkiaisten j'lkeen alkoi haukkumaan siskonsa kanssa minua yhdessä äitiyttä, kultturiani, vaomona olosta yms.
Raamatusta, ainakaan VT:sta sinun ei kannata yrittää etsiä ratkaisua (=nainen eläköön miehensä alamaisena). Siihen aikaan mies pystyi yksin pitämään huolta naisistaan, nykyajan Suomessa mies ei pysty yksin pitämään edes parisuhdetta kasassa. Kuulostat kyllä sen verran sitkeältä tyypiltä, että saattaisit jopa yltää suomalaiseen naisihanteeseen.
Ongelma on siinä, että miehesi ei luota sinuun. Ilmeisesti olet sen verran "salamyhkäinen" (kulttuurisi tai syjäänvetäytyvyytesi takia), että (1700-luvun) ihmiset yhdistävät spontaanisti vastoinkäymiset sinuun.
Jos saisit miehesi ja tämän sukulaiset uskomaan, että et ole ilkeämielinen noita, uskoisin, että miehesi olisi jälleen kiinnostunut sinusta. Älä mitään avioeroa rupea harkitsemaan.
Tekstiesi perusteella olet luotettava (mielestäni naisen tärkein ominaisuus) ja sisukas nainen. Miehesi ja sinun aallonpituudet ovat vain vielä hukassa. Teidän pitäisi kai viettää enemmän aikaa kaksistaan (esim etelänmatka tai joku erämaavaellus??) jotta oppisitte tuntemaan toisenne.
Suomalaiselta naiselta vaaditaan vähän oma-aloitteisuutta. Esimerkiksi voisit kutsua miehesi siskon vaikka syömään tai henkilökohtaisesti mennä vaikka hänen luokseen kylään jotta voisitte jutella asioista (kuten miehesi luonteenpiirteistä). Sisko saattaisi ehkä tietää mistä kiikastaa ja jopa kertoa sinulle jos saat hänen luottamuksensa.
Suomalainen naisihanne on nainen, jolla on oma tahto, omat mielipiteet, ehkä myös oma mielikuvitus...oma persoona. Tee erilaisia asioita. Yritä pyrkiä olemaan vähitellen entistä avoimempi, luotettava tyyppi ja ek. pyri saamaan henkisesti mahdollisimman välitön suhde mieheesi.
ps. Niistä murhaajaksi haukkumisista tai miehesi naimareissuista ei tule provosoitua riitelemään, mutta niistä pitäisi keskustella miehesi kanssa joskus.
Olen kyllä mieheni siskoa syöttänyt ja passannut häntä. enkä koskaan sanonut pahasti hänelle, ainakaan tietoisesti.Mutta hän vain aloitti arvostelemisen isojen perhejuhlien jälkeen ja mieheni meni hänen puolelle. Mieheni sisko haukkui minua ja poikaamme, ja sen jälkeen avioliittomme alkoi natista liitoksista. Minä en ole pitänyt yhteyttä häneen enää, luonteeltani olen tunturituuli, yhtäkkiä hermostuin hänelle aivan silmittömästi. Tuossa edellä kai kerroinkin että he kun olivat keskenään niin olin kuin ilmaa, en siisä mitään, mutta nyt se loppui, se ilmana pito.
En minä mikään avioeroaja ole, ainakaan ensimmäisten joukossa. Mieheni suutuksissaan kehui olleensa vieraiden naisten kanssa, mutta se silti loukkasi.
Kyllä ne varmasti ovat nähneet etten ole noita-akka, mutta en tiedä kuinka mieheni siskot etivät oikein juttele kanssani, mieheni veli on aina ollut ystävällinen minulle. Mieheni nuorempi sisko oli nimelläni soittanut oppilaitokseen ja kysynyt lapseni sisäänpääsytulokset. En ole tästä vielä kimpaantunut, mutta kattila oli pudota kädestä kun kuulin asian.
Minussa on kuitenkin jotain mitä he eivät siedä minussa, en tiedä mitä se on.
Tein väärän diagnoosin puutteellisten tietojen pohjalta...
Kuulostaa todella omituiselta tilanteelta. Minulle tulee vain se mieleen, että jos et sittenkään pidä tarpeeksi selvää "profiilia". Teet niinkuin käsketään ja olet liian neutraali ja mukautuvainen. Ehkä sinun pitäisi korostaa omaa persoonaasi jotenkin. Ole realistinen. Puhu miehesi kanssa kahden. Puhukaa parisuhteestanne. Tiedän ettei se ole helppoa kun miehesi on niin pidättyväinen, mutta silti. Jos saat mieheesi keskusteluyhteyden, voitte ehkä puhua syvällisempiäkin asioita..
Niin olen kanssasi samaa mieltä. Olemme 25-vuotta olleet naimisissa, ja mielestäni minun tilanne on ollut se, että en ole tarpeeksi vahva ollut. Jotenkin lyyhistynyt ihminen kun olen mieheni siskojen kanssa tekemisissä. En ole koskaan kysynyt mitä tarkoitat tuolla ?
Mutta jotenkin vain en enää ole sulattanut nykyisin enää, ja olen alkanut sanomaan vastaan, jopa suuttumaan. Olen kilauttanut takasin. Tietysti sekin, että olen opiskellut ja muuttunut ihmisenä, minulla on tietoa ja mielipiteitä toisin kun ennen silloin kun ammattina oli pelkkä äiti. Tämä teitenkin on tehnyt kriisiä myös mieheni siskoille, ja myös miehelleni.
Muutoin olen vahva ihminen työpaikalla ja koulunpenkillä.