Sano ei RASISMILLE ja lue tämä juttu loppuun!!!
Loimaa ja Mellilä olivat alunperin soiden saartamina. Asukasmäärä oli pieni ja sisäsiittoisuudelta ei voinut välttyä. Tämä tieto on nyttemmin vahvistettu todeksi. Onneksi myöhemmin tuli asukkaita Karjalasta ja muualtakin, että paikkakunnille saatiin uusia geenejä. Muuttoliike kuitenkin pysöhtyi.
Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan lisääntymistä, jossa geenitarjonta on rajoittunutta siksi että lisääntyvät yksilöt ovat läheistä sukua toisilleen.
Sisäsiitoksen haitalliset vaikutukset johtuvat sukulaispariutumisien aiheuttamasta homotsygotian kasvusta. Toisin sanoen todennäköisyys sille että yksilöllä on kaksi samanlaista alleelia eli geenimuotoa yhdessä lokuksessa kasvaa. Homotsygotia ei itsessään ole vaarallista mutta sen seurauksena erilaiset resessiiviset eli väistyvät sairaudet pääsevät ilmenemään. Sisäsiitos myös vähentää heteroosista koituvia hyötyjä. Heteroosi = Alleelien sekoittumisesta koituvat hyödyt, kuten esim. täysin erisukuisten ihmisten jälkeläinen tulee paljon epätodennäköisemmin psyykkisesti heikoksi kuin lievästi saman sukuisten jälkeläinen. Pienissä yhteisöissä psyykkiset sairaudet ovat hyvin yleisiä.
Sisäsiittoisuutta on monessa mittakaavassa. Joissakin pienissä paikallisissa etnisissä ryhmissä ihmiset lisääntyvät toisten samaan ryhmään kuuluvien kanssa, jolloin geenitarjonta on hyvin rajoittunutta. Tietyssä mittakaavassa ajatellen Loimaa ja Mellilä kokonaisuutenaan olivat eräs alue, johon ei ulkopuolelta paljon geenejä tullut, tosin tämä on nykyaikana hieman mutta tosin vain hieman muuttunut hyvien matkustusmahdollisuuksien ja muuttoliikkeen ansiosta. Periytyviä kansantauteja sisäsiittoisuus vahvistaa huomattavissa määrin. Sepelvaltimotaudit, mielenterveys ja verenpainetaudit ovat huomattavasti yleisempiä pienten paikkakuntien asukkailla, missä aikoinaan geenit eivät päässeet sekoittumaan tarpeeksi. Tämä fakta kannustaa varmasti ihmisiä ajattelemaan positiivisemmin maahanmuuttajiin ja ulkopaikkakuntalaisiin. Siten pienille paikkakunnille saataisiin lisää uusia geenejä kun heitetään turha rasismi ja syrjiminen pois, joka on nimittäin ollut niin ikään pienten paikkakuntalaisten asenteessa ongelmana jo pitkään. Monta ulkomaalaista Loimaalla on ? Ehkä muutama siellä olevasta kebab pizzeriasta ! Monta ulkopaikkakuntalaista ? Vain joitakin ! Mellilästä puhumattakaan. Siellä nähtiin kerran tummaihoinen taulukauppias ja sen jälkeen hän ei ole uskaltautunut paikkakunnalle saamansa kohtelun takia. Ulkopaikkakuntalaisia sinne ei edes haluta. Toivon, että asiat muuttuvat pienissä kunnissa positiivisempaan suuntaan.
Loimaa ja Mellilä olivat alunperin soiden saartamina. Asukasmäärä oli pieni ja sisäsiittoisuudelta ei voinut välttyä. Tämä tieto on nyttemmin vahvistettu todeksi. Onneksi myöhemmin tuli asukkaita Karjalasta ja muualtakin, että paikkakunnille saatiin uusia geenejä. Muuttoliike kuitenkin pysöhtyi.
Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan lisääntymistä, jossa geenitarjonta on rajoittunutta siksi että lisääntyvät yksilöt ovat läheistä sukua toisilleen.
Sisäsiitoksen haitalliset vaikutukset johtuvat sukulaispariutumisien aiheuttamasta homotsygotian kasvusta. Toisin sanoen todennäköisyys sille että yksilöllä on kaksi samanlaista alleelia eli geenimuotoa yhdessä lokuksessa kasvaa. Homotsygotia ei itsessään ole vaarallista mutta sen seurauksena erilaiset resessiiviset eli väistyvät sairaudet pääsevät ilmenemään. Sisäsiitos myös vähentää heteroosista koituvia hyötyjä. Heteroosi = Alleelien sekoittumisesta koituvat hyödyt, kuten esim. täysin erisukuisten ihmisten jälkeläinen tulee paljon epätodennäköisemmin psyykkisesti heikoksi kuin lievästi saman sukuisten jälkeläinen. Pienissä yhteisöissä psyykkiset sairaudet ovat hyvin yleisiä.
Sisäsiittoisuutta on monessa mittakaavassa. Joissakin pienissä paikallisissa etnisissä ryhmissä ihmiset lisääntyvät toisten samaan ryhmään kuuluvien kanssa, jolloin geenitarjonta on hyvin rajoittunutta. Tietyssä mittakaavassa ajatellen Loimaa ja Mellilä kokonaisuutenaan olivat eräs alue, johon ei ulkopuolelta paljon geenejä tullut, tosin tämä on nykyaikana hieman mutta tosin vain hieman muuttunut hyvien matkustusmahdollisuuksien ja muuttoliikkeen ansiosta. Periytyviä kansantauteja sisäsiittoisuus vahvistaa huomattavissa määrin. Sepelvaltimotaudit, mielenterveys ja verenpainetaudit ovat huomattavasti yleisempiä pienten paikkakuntien asukkailla, missä aikoinaan geenit eivät päässeet sekoittumaan tarpeeksi. Tämä fakta kannustaa varmasti ihmisiä ajattelemaan positiivisemmin maahanmuuttajiin ja ulkopaikkakuntalaisiin. Siten pienille paikkakunnille saataisiin lisää uusia geenejä kun heitetään turha rasismi ja syrjiminen pois, joka on nimittäin ollut niin ikään pienten paikkakuntalaisten asenteessa ongelmana jo pitkään. Monta ulkomaalaista Loimaalla on ? Ehkä muutama siellä olevasta kebab pizzeriasta ! Monta ulkopaikkakuntalaista ? Vain joitakin ! Mellilästä puhumattakaan. Siellä nähtiin kerran tummaihoinen taulukauppias ja sen jälkeen hän ei ole uskaltautunut paikkakunnalle saamansa kohtelun takia. Ulkopaikkakuntalaisia sinne ei edes haluta. Toivon, että asiat muuttuvat pienissä kunnissa positiivisempaan suuntaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomessa voi tuskin edes puhua jos sitä verrataan vaikkapa islamilaisten maiden ja Välimeren sukurutsaisiin massoihin. Siellä sitä on naitu serkkua jo sadannessa polvessa, jota älä ainakaan sieltä yritä sukuasi parantaa.
https://www.ku.fi/artikkeli/5445818-tutkijat-geneettinen-monimuotoisuus-on-brasilialaisten-pitkaikaisyyden-salaisuus
Heteroosi lisää kelpoisuutta, tai jotain sinne päin.