Itse ihastuin pitkästä aikaa nigerialaiskirjeen ensimmäiseen jakeeseen. Ymmärtääkseni Nivalan teologinen tiedekunta on löytänyt yllättäen linnunpöntöstään toisen nigerialaiskirjeen, joka oli siellä lymynnyt jo toista tuhatta vuotta. Erikoista oli vielä se, että se oli vanhahtavalla suomen kielellä, jossa käytettiin mm. termejä "mageet sklobot" sekä "voihan vimpula". Se kuuluu seuraavasti:
"Se, joka täyttää minut kullalla ja hunajalla, saa itselleen 30 hopearahaa. Joka toiselle antaa 30 hopearahaa, hän älköön täyttäkö toista kullalla ja hunajalla, vaan etsiköön pensaan, ja kaatakoon viikon toisena päivänä leipänsä ja viininsä pensaan alle. Vanhurskaita ne, jotka näin tekevät."
"Viikon kolmantena päivänä nousevat madot, ja varotkoon ne, jotka eivät näin tehneet."
Nigerialaiskirje jatkuu vielä seuraavasti:
"Älköön heittäkö syntiset toivoaan kaivoon, eivätkä veljeään, sillä veli on jokaisen lähimmäinen, kunnes veli uhraa lampaansa pensaalle. Veljen veli on jokaisen veli, ja älköön kukaan himoitko toisen mageita skloboja, ellei veljeä ole jo heitetty kaivoon. Voihan vimpula sitä, joka näin tekee, sillä hänen osanaan on itku ja hampaiden kiristys."
"Se, joka täyttää minut kullalla ja hunajalla, saa itselleen 30 hopearahaa. Joka toiselle antaa 30 hopearahaa, hän älköön täyttäkö toista kullalla ja hunajalla, vaan etsiköön pensaan, ja kaatakoon viikon toisena päivänä leipänsä ja viininsä pensaan alle. Vanhurskaita ne, jotka näin tekevät."
"Viikon kolmantena päivänä nousevat madot, ja varotkoon ne, jotka eivät näin tehneet."
Nigerialaiskirje jatkuu vielä seuraavasti:
"Älköön heittäkö syntiset toivoaan kaivoon, eivätkä veljeään, sillä veli on jokaisen lähimmäinen, kunnes veli uhraa lampaansa pensaalle. Veljen veli on jokaisen veli, ja älköön kukaan himoitko toisen mageita skloboja, ellei veljeä ole jo heitetty kaivoon. Voihan vimpula sitä, joka näin tekee, sillä hänen osanaan on itku ja hampaiden kiristys."
Vastaukset 1
Vanhimmat
kirejttä lainaa myös pseudo-Jormalei Lumituiskuunkadonnut, teoksessaan `Paavin aneista ja paviaaneista`.
Tosin Möhnävän kansanopiston siivooja Wilma Uusrintaaja osoitti kuitenkin jo 1970-luvulla Jormalein pseudoksi eli epäautenttiseksi. Tämä ei kuitenkaan joskaan indikoi sitä että lainaamasi ensimmäinen nigerialaiskirje -toisesta puhumattakaan- olisi myöhempisyntyinen tekele eli eksegeettinen forgery.
Uskon ja rukoilen vakaasti että kristillisen kirkon (talous-osaston) vastaavat ottavat kirjeiden sanoman tosissaan ja aloittavat välittömästi disputaation nigerilaisen St. Scämmer Church of Later Lettersin kanssa.
Kiitos sinulle kuiteskin, bro!