Vittu on kansankieleen, aiemmin Mikael Agricolan sanastossa kirjakieleen, kuuluva sana, joka kuvaa naisen alapään elimistöä lähellä emätintä, emätin mukaan lukien. Sana on vanhaa perua, ilman sivumerkityksiä. Se on saanut myöhemmin ”välimerkin” aseman alatyylisessä kielenkäytössä.
Vanhassa kielessä vittu tarkoitti lapsia synnyttäneen naisen emätintä, mutta ei halventavassa mielessä. Vittu oli voimallinen elin, sillä se oli saattanut maailmaan uusia ihmisiä. Mikael Niemen kirjasta Populäärimusiikkia Vittulajänkältä tunnetuksi tullut Vittula on saanut nimensä alueen suuresta syntyvyydestä. Muitakin vittu-paikannimiä on ilmeisesti kansan suusta annettu, mutta yleensä viralliset tahot ovat vaihtaneet tilalle toisen nimen.
Vittu-sana on aina koettu erittäin arvolatautuneeksi ja voimakkaaksi. Siksi sille on useita kiertoilmaisuja. Nykyään puhutaan esimerkiksi v-sanasta, kun taas äänteellisesti lähempänä ovat fidu ja sviddu. Myös ruotsalaisperäistä fitta-sanaa kuulee käytettävän. Samantapaisia, mutta lievempiä termejä ovat vitsi (ilmeisesti sanan hitsi kanssa sulautunut) sekä kettu. Myös runsaasti synonyymeja löytyy tälle sanalle kuvaamaan naisen alapäätä: tuhero, syyhelmä, mätäs, riemurasia, pimppi, pimpsa, vitukka ja niin edelleen.
Vituke on vittu-sanasta johdettu kirosana. Sanana vituke viittaa "vitun korvikkeeseen" ja ilmaisuna on astetta lievempi korvaava kirosana kuin alkuperäinen vittu.
Sanaa käytetään myös osana joitakin pitempiä alatyylisiä ilmauksia, kuten "Vitulla päähän". Usein myös epämiellyttävää henkilöä voidaan kehottaa "painumaan vittuun" tai "haistamaan vittu". Sanat "vittuuntunut" ja "vituttaa" ilmaisevat turhautuneisuutta ja suuttumusta. "Vitun ikenet" viittaa vanhaan uskomukseen hampaista.
"Alli pamautti vittua mapilla" on yksi suomen kielen tunnetuista alatyylisistä palindromeista.
Myös humoristisissa sananmuunnoksissa viljellään runsaasti tätä sanaa, kuten "hutun viiliä", "Vihtorin letut" tai "Kettulan vintillä".
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Vittu
Vanhassa kielessä vittu tarkoitti lapsia synnyttäneen naisen emätintä, mutta ei halventavassa mielessä. Vittu oli voimallinen elin, sillä se oli saattanut maailmaan uusia ihmisiä. Mikael Niemen kirjasta Populäärimusiikkia Vittulajänkältä tunnetuksi tullut Vittula on saanut nimensä alueen suuresta syntyvyydestä. Muitakin vittu-paikannimiä on ilmeisesti kansan suusta annettu, mutta yleensä viralliset tahot ovat vaihtaneet tilalle toisen nimen.
Vittu-sana on aina koettu erittäin arvolatautuneeksi ja voimakkaaksi. Siksi sille on useita kiertoilmaisuja. Nykyään puhutaan esimerkiksi v-sanasta, kun taas äänteellisesti lähempänä ovat fidu ja sviddu. Myös ruotsalaisperäistä fitta-sanaa kuulee käytettävän. Samantapaisia, mutta lievempiä termejä ovat vitsi (ilmeisesti sanan hitsi kanssa sulautunut) sekä kettu. Myös runsaasti synonyymeja löytyy tälle sanalle kuvaamaan naisen alapäätä: tuhero, syyhelmä, mätäs, riemurasia, pimppi, pimpsa, vitukka ja niin edelleen.
Vituke on vittu-sanasta johdettu kirosana. Sanana vituke viittaa "vitun korvikkeeseen" ja ilmaisuna on astetta lievempi korvaava kirosana kuin alkuperäinen vittu.
Sanaa käytetään myös osana joitakin pitempiä alatyylisiä ilmauksia, kuten "Vitulla päähän". Usein myös epämiellyttävää henkilöä voidaan kehottaa "painumaan vittuun" tai "haistamaan vittu". Sanat "vittuuntunut" ja "vituttaa" ilmaisevat turhautuneisuutta ja suuttumusta. "Vitun ikenet" viittaa vanhaan uskomukseen hampaista.
"Alli pamautti vittua mapilla" on yksi suomen kielen tunnetuista alatyylisistä palindromeista.
Myös humoristisissa sananmuunnoksissa viljellään runsaasti tätä sanaa, kuten "hutun viiliä", "Vihtorin letut" tai "Kettulan vintillä".
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Vittu
Vastaukset 2
Vanhimmat
äänestäisin 'ripsukkeen' puolesta. :D
tuota sukuelintä kuvaavaa sanaa käytetään negatiivisten tunnetilojen vahvistajana, tai saatesanana?
Miksi siinä niin on käynyt?