Eteenkääntyjä tappaja

Pyöräilijät kun eivät pääsääntöisesti hallitse liikennesääntöjä, on hyvä keino olla valmiina väistämään niitä kaikkia. "Oikein" pitää tietysti jaa jos sen turvallisesti voi tehdä, mutta kannattaa huomioida että pyöräilijä saattaa pitää tiukasti kiinni omista kuvitelluista oikeuksistaan... :)

Uutisessa ei mainittu myöskään sitä, oliko pyöräilijä tulossa pyörätietä vai jalkakäytävää pitkin. Siinä on vissi ero!

*SS* kirjoitti:

Uutisessa ei mainittu myöskään sitä, oliko pyöräilijä tulossa pyörätietä vai jalkakäytävää pitkin. Siinä on vissi ero!

Siinä ei ole kuolleen pyöräilijän kannalta yhtään mitään eroa.

Tieliikennelaki sanoo näin:

"Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa."

Laissa ei sanota että väistämisvelvollisuus olisi voimassa vain, jos pyöräilijä ajaa pyörätietä. Kääntyvän autoilijan väistämisvelvollisuus on ehdoton.

The Rat kirjoitti:

Pyöräilijät kun eivät pääsääntöisesti hallitse liikennesääntöjä, on hyvä keino olla valmiina väistämään niitä kaikkia. "Oikein" pitää tietysti jaa jos sen turvallisesti voi tehdä, mutta kannattaa huomioida että pyöräilijä saattaa pitää tiukasti kiinni omista kuvitelluista oikeuksistaan... :)

Lue lisää

Mitä risteysajosääntöjä pyöräilijät eivät pääsääntöisesti osaa? Tiedän kyllä, että pyörällä törttöillään usein kävelyteillä, mutta tuossa IS:n jutun tyyppisessä paikassa törttöilijä on useammin autoilija ikävin seurauksin. Tuossa paikassa pyöräilijällä oli ihan oikeasti etuajo-oikeus, josta ei olisi nyt kannattanut pitää kiinni.

Se nyt tuntuu vain olevan fakta, että kevyttä liikennettä ei yleensä huomioida riittävästi. Ja sitten kun joku yrittää kiinnittää asiaan huomiota ollaan heti syyttelemässä pyöräilijöitä osaamattomiksi toheloiksi, joiden on syytä olla hiljaa ja väistellä vain kaikkea liikkuvaa.

Ajan itse jatkossakin liikennesääntöjen mukaan ja pidän kiinni oikeuksistani. Törmäyksiä pitää kuitenkin välttää se kun saatta sattua..

Break kirjoitti:

Mitä risteysajosääntöjä pyöräilijät eivät pääsääntöisesti osaa? Tiedän kyllä, että pyörällä törttöillään usein kävelyteillä, mutta tuossa IS:n jutun tyyppisessä paikassa törttöilijä on useammin autoilija ikävin seurauksin. Tuossa paikassa pyöräilijällä oli ihan oikeasti etuajo-oikeus, josta ei olisi nyt kannattanut pitää kiinni.

Se nyt tuntuu vain olevan fakta, että kevyttä liikennettä ei yleensä huomioida riittävästi. Ja sitten kun joku yrittää kiinnittää asiaan huomiota ollaan heti syyttelemässä pyöräilijöitä osaamattomiksi toheloiksi, joiden on syytä olla hiljaa ja väistellä vain kaikkea liikkuvaa.

Ajan itse jatkossakin liikennesääntöjen mukaan ja pidän kiinni oikeuksistani. Törmäyksiä pitää kuitenkin välttää se kun saatta sattua..

Lue lisää

Pyöräilijät kuvittelevat usein että heillä on etuajo-oikeus autoihin nähden. Aina. Vähän kuin jalankulkijoilla (monet pyöräilijät varmaan rinnastavatkin itsensä jalankulkijoihin).

Näinhän ei suinkaan ole.

Pyöräilijöillä on lisäksi taipumus kääntyä yllättäviin suuntiin. Esimerkiksi ajamaan väärään suuntaan yksisuuntaista katua (onkos kiellettyä muuten?) tai ajoradalta jalkakäytävälle/toisin päin, tilanteesta riippuen.

Siis ollaan varovaisia ja lähdetään siitä että pyöräilijä ei tiedä miten tulisi ajaa. Ei se väistäminen niin vaikeaa ole vaikka toinen olisikin väärässä (autoilijoita taas... :D)

Jaska2 kirjoitti:

Siinä ei ole kuolleen pyöräilijän kannalta yhtään mitään eroa.

Tieliikennelaki sanoo näin:

"Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa."

Laissa ei sanota että väistämisvelvollisuus olisi voimassa vain, jos pyöräilijä ajaa pyörätietä. Kääntyvän autoilijan väistämisvelvollisuus on ehdoton.

Lue lisää

Ei syytettäisi autoilijaa. Tästä on ennakkopäätös.

Ei voida olettaa autoilijan varovan vaaroja joita ei pitäisi olla olemassa, kuten pyöräilijöitä jotka ajavat jalkakäytävällä, tms.

The Rat kirjoitti:

Ei syytettäisi autoilijaa. Tästä on ennakkopäätös.

Ei voida olettaa autoilijan varovan vaaroja joita ei pitäisi olla olemassa, kuten pyöräilijöitä jotka ajavat jalkakäytävällä, tms.

Lue lisää

Siinä olet oikeassa, että autoilijan on lupa olettaa muiden noudattavan liikennesääntöjä.

Tässä ei kuitenkaan ole kyse siitä. Pyöräilijällä on oikeus ylittää tie risteyksessä. Pyöräilijän reitin eteen kääntyvällä autoilijalla on silloin aivan ehdoton väistämisvelvollisuus. Sillä ei ole merkitystä, mistä pyöräilijä tulee.

Sen lisäksi autoilijalla on varovaisuusvelvollisuus kevyttä liikennettä, erityisesti mm. vanhuksia, kohtaan. Tässä tilanteessa autoilija on rikkonut myös tätä pykälää.

The Rat kirjoitti:

Pyöräilijät kuvittelevat usein että heillä on etuajo-oikeus autoihin nähden. Aina. Vähän kuin jalankulkijoilla (monet pyöräilijät varmaan rinnastavatkin itsensä jalankulkijoihin).

Näinhän ei suinkaan ole.

Pyöräilijöillä on lisäksi taipumus kääntyä yllättäviin suuntiin. Esimerkiksi ajamaan väärään suuntaan yksisuuntaista katua (onkos kiellettyä muuten?) tai ajoradalta jalkakäytävälle/toisin päin, tilanteesta riippuen.

Siis ollaan varovaisia ja lähdetään siitä että pyöräilijä ei tiedä miten tulisi ajaa. Ei se väistäminen niin vaikeaa ole vaikka toinen olisikin väärässä (autoilijoita taas... :D)

Lue lisää

Kyllähän kaikki töpeksivät välillä, pyöräilijät jopa enemmän. Tässä asiassa nyppii vaan eniten se, että kaikista selkeimmissä tapauksissa eli kolmion takaa tultaessa ja käännyttäessä autoilijat eivät huomioi tarpeeksi pyöräilijöitä. Näitä risteyksiä mahtuu parhaillaan toistakymmentä kilometrin matkalle. Olisi paljon mukavampi ajella tälläisillä kaduilla pyörällä jos voisi luottaa edes lähelle yhtä paljon liikennesääntöjen kunnioitukseen kuin samalla kadulla autolla ajettaessa.

The Rat kirjoitti:

Ei syytettäisi autoilijaa. Tästä on ennakkopäätös.

Ei voida olettaa autoilijan varovan vaaroja joita ei pitäisi olla olemassa, kuten pyöräilijöitä jotka ajavat jalkakäytävällä, tms.

Lue lisää

Tuossa paikassa on muuten pyörätie.

The Rat kirjoitti:

Pyöräilijät kuvittelevat usein että heillä on etuajo-oikeus autoihin nähden. Aina. Vähän kuin jalankulkijoilla (monet pyöräilijät varmaan rinnastavatkin itsensä jalankulkijoihin).

Näinhän ei suinkaan ole.

Pyöräilijöillä on lisäksi taipumus kääntyä yllättäviin suuntiin. Esimerkiksi ajamaan väärään suuntaan yksisuuntaista katua (onkos kiellettyä muuten?) tai ajoradalta jalkakäytävälle/toisin päin, tilanteesta riippuen.

Siis ollaan varovaisia ja lähdetään siitä että pyöräilijä ei tiedä miten tulisi ajaa. Ei se väistäminen niin vaikeaa ole vaikka toinen olisikin väärässä (autoilijoita taas... :D)

Lue lisää

Ainakin Helsingissä kansallisen pyörämatkailureitin viitta osoittaa yksisuuntaisen tien kielletyn ajosuunnan suuntaan. Eli jos katsot sokeasti opasviittaa niin saatat ajaa pahki autoon.

The Rat kirjoitti:

Pyöräilijät kuvittelevat usein että heillä on etuajo-oikeus autoihin nähden. Aina. Vähän kuin jalankulkijoilla (monet pyöräilijät varmaan rinnastavatkin itsensä jalankulkijoihin).

Näinhän ei suinkaan ole.

Pyöräilijöillä on lisäksi taipumus kääntyä yllättäviin suuntiin. Esimerkiksi ajamaan väärään suuntaan yksisuuntaista katua (onkos kiellettyä muuten?) tai ajoradalta jalkakäytävälle/toisin päin, tilanteesta riippuen.

Siis ollaan varovaisia ja lähdetään siitä että pyöräilijä ei tiedä miten tulisi ajaa. Ei se väistäminen niin vaikeaa ole vaikka toinen olisikin väärässä (autoilijoita taas... :D)

Lue lisää

autoilijat tekee ajavat vastaan moottori tiellä, samoin jättävät vilkun näyttämättä kääntyessään, että kyllä molemmissa on syyllisiä. Kuka muistaisi vielä ottaa huomioon kanssa kulkijat???

The Rat kirjoitti:

Pyöräilijät kuvittelevat usein että heillä on etuajo-oikeus autoihin nähden. Aina. Vähän kuin jalankulkijoilla (monet pyöräilijät varmaan rinnastavatkin itsensä jalankulkijoihin).

Näinhän ei suinkaan ole.

Pyöräilijöillä on lisäksi taipumus kääntyä yllättäviin suuntiin. Esimerkiksi ajamaan väärään suuntaan yksisuuntaista katua (onkos kiellettyä muuten?) tai ajoradalta jalkakäytävälle/toisin päin, tilanteesta riippuen.

Siis ollaan varovaisia ja lähdetään siitä että pyöräilijä ei tiedä miten tulisi ajaa. Ei se väistäminen niin vaikeaa ole vaikka toinen olisikin väärässä (autoilijoita taas... :D)

Lue lisää

Jos katsotaan kummat rikkovat risteyksissä väistämissääntöjä enemmän, pyöräilijät vai autoilijat, niin väittäisin kyllä että autoilijat. Kääntyvät autoilijat jo nykyään melko hyvin väistävät pyöräilijää, ainakin silloin kun liikennettä ei ole paljon. Kun liikennettä on enemmän tahtoo autoilijoilta unohtua se kevyenliikenteen seuraaminen kääntyessään. Sen sijaan auton tullessa risteykseen kolmion takaa, on enemmän sääntö kuin poikkeus, että kuljettaja ajaa suoraan suojatielle, pysähtyy siihen ja alkaa vasta sitten katsella sivuilleen. Pyörällä kevyenliikenteenväylillä liikkuessa ei voi ollenkaan luottaa siihen, että autoilijat noudattaisivat väistämisvelvollisuuttaan. Tuntuu että monen autolla liikkuvan mielestä on paljon pienempi rike olla noudattamatta kärkikolmiolla osoitettua väistämisvelvollisuutta silloin kun vastapuolena on pyöräilijä eikä autoilija. Mistähän sekin johtuu?

Toki niitäkin pyöräilijöitä saattaa olla, jotka kuvittelevat että pyöräilijää koskevat samat säännöt kuin jalankulkijaa, mutta huomattavasti enemmän on kuitenkin niitä jotka varmuuden vuoksi väistävät kaikkea liikkuvaa tuli se mistä suunnasta tahansa. Ja kuinkahan usein kun valitetaan siitä, että pyöräilijä on ajanut jalkakäytävältä suojatielle auton eteen tai eteen muuten vaan on kyse siitä, että autoilija kuvittelee pyöräilijöille sallitun kevyenliikenteenväylän jalkakäytäväksi tai ei ole tajunnut että kolmion takaa tullessaan pitää väistää myös pyöräilijöitä? Kun ottaa huomioon sen, että täällä säännöllisin väliajoin väitetään niinkin ettei kevyenliikenteenväylän suojatietä saisi ylittää pyörällä ajamalla, niin veikkaisin että aika usein.

Välillä pyöräilijät tosiaan poukkoilevat ajoradalta jalkakäytävälle/kevyenliikenteenväylälle tai toisinpäin. Näissäkin tapauksissa taitaa tosin olla usein kyse siitä, että kevyenliikenteenväylä muuttuu jalkakäytäväksi, jolloin pyöräilijän pitääkin siirtyä ajoradalle, tai että ajoradan vieressä oleva jalkakäytävä muuttuu kevyenliikenteenväyläksi jolloin pyöräilijä luonnollisesti siirtyy ajoradalta kevyenliikenteenväylälle. Usein kevyenliikenteenväylällä on myös jakeluautoja parkissa tai jokin työmaa kesken ja jalankulkijat tukkivat sen vajaan metrin levyisen vapaan väylän, jolloin on huomattavasti helpompaa koukata ajoradan kautta kuin tunkea pyörän kanssa siihen ahtaaseen rakoon. Ja joskus käy niinkin että risteyksessä kevyenliikenteenväylä kaartaa kauniisti risteävän tien varteen ja vasta hetken päästä tajuaa, että siinähän tosiaan oli risteys mutta ei pyörätien merkkiä. Eli pyörätie muuttui jalkakäytäväksi, joten pitää siirtyä pikimmiten jalkakäytävältä ajoradan puolelle. Kaupunkipyöräilyyn kun oman haasteensa tuo se, että pitää jatkuvasti miettiä onko se jalkakäytävältä näyttävä tien osa jalkakäytävä vai kevyenliikenteenväylä ja jokaisessa risteyksessä pitää katsoa missä pyörätie jatkuu vai loppuiko se kenties siihen.

"Siis ollaan varovaisia ja lähdetään siitä että pyöräilijä ei tiedä miten tulisi ajaa."

Pyöräilijäthän yleensä jo lähtevätkin siitä, että autoilijat eivät tiedä kenen kuuluu väistää ja ketä.

liikennettä kirjoitti:

Jos katsotaan kummat rikkovat risteyksissä väistämissääntöjä enemmän, pyöräilijät vai autoilijat, niin väittäisin kyllä että autoilijat. Kääntyvät autoilijat jo nykyään melko hyvin väistävät pyöräilijää, ainakin silloin kun liikennettä ei ole paljon. Kun liikennettä on enemmän tahtoo autoilijoilta unohtua se kevyenliikenteen seuraaminen kääntyessään. Sen sijaan auton tullessa risteykseen kolmion takaa, on enemmän sääntö kuin poikkeus, että kuljettaja ajaa suoraan suojatielle, pysähtyy siihen ja alkaa vasta sitten katsella sivuilleen. Pyörällä kevyenliikenteenväylillä liikkuessa ei voi ollenkaan luottaa siihen, että autoilijat noudattaisivat väistämisvelvollisuuttaan. Tuntuu että monen autolla liikkuvan mielestä on paljon pienempi rike olla noudattamatta kärkikolmiolla osoitettua väistämisvelvollisuutta silloin kun vastapuolena on pyöräilijä eikä autoilija. Mistähän sekin johtuu?

Toki niitäkin pyöräilijöitä saattaa olla, jotka kuvittelevat että pyöräilijää koskevat samat säännöt kuin jalankulkijaa, mutta huomattavasti enemmän on kuitenkin niitä jotka varmuuden vuoksi väistävät kaikkea liikkuvaa tuli se mistä suunnasta tahansa. Ja kuinkahan usein kun valitetaan siitä, että pyöräilijä on ajanut jalkakäytävältä suojatielle auton eteen tai eteen muuten vaan on kyse siitä, että autoilija kuvittelee pyöräilijöille sallitun kevyenliikenteenväylän jalkakäytäväksi tai ei ole tajunnut että kolmion takaa tullessaan pitää väistää myös pyöräilijöitä? Kun ottaa huomioon sen, että täällä säännöllisin väliajoin väitetään niinkin ettei kevyenliikenteenväylän suojatietä saisi ylittää pyörällä ajamalla, niin veikkaisin että aika usein.

Välillä pyöräilijät tosiaan poukkoilevat ajoradalta jalkakäytävälle/kevyenliikenteenväylälle tai toisinpäin. Näissäkin tapauksissa taitaa tosin olla usein kyse siitä, että kevyenliikenteenväylä muuttuu jalkakäytäväksi, jolloin pyöräilijän pitääkin siirtyä ajoradalle, tai että ajoradan vieressä oleva jalkakäytävä muuttuu kevyenliikenteenväyläksi jolloin pyöräilijä luonnollisesti siirtyy ajoradalta kevyenliikenteenväylälle. Usein kevyenliikenteenväylällä on myös jakeluautoja parkissa tai jokin työmaa kesken ja jalankulkijat tukkivat sen vajaan metrin levyisen vapaan väylän, jolloin on huomattavasti helpompaa koukata ajoradan kautta kuin tunkea pyörän kanssa siihen ahtaaseen rakoon. Ja joskus käy niinkin että risteyksessä kevyenliikenteenväylä kaartaa kauniisti risteävän tien varteen ja vasta hetken päästä tajuaa, että siinähän tosiaan oli risteys mutta ei pyörätien merkkiä. Eli pyörätie muuttui jalkakäytäväksi, joten pitää siirtyä pikimmiten jalkakäytävältä ajoradan puolelle. Kaupunkipyöräilyyn kun oman haasteensa tuo se, että pitää jatkuvasti miettiä onko se jalkakäytävältä näyttävä tien osa jalkakäytävä vai kevyenliikenteenväylä ja jokaisessa risteyksessä pitää katsoa missä pyörätie jatkuu vai loppuiko se kenties siihen.

"Siis ollaan varovaisia ja lähdetään siitä että pyöräilijä ei tiedä miten tulisi ajaa."

Pyöräilijäthän yleensä jo lähtevätkin siitä, että autoilijat eivät tiedä kenen kuuluu väistää ja ketä.

Lue lisää

"Kun liikennettä on enemmän tahtoo autoilijoilta unohtua se kevyenliikenteen seuraaminen kääntyessään. Sen sijaan auton tullessa risteykseen kolmion takaa, on enemmän sääntö kuin poikkeus, että kuljettaja ajaa suoraan suojatielle, pysähtyy siihen ja alkaa vasta sitten katsella sivuilleen."

Totta kyllä, kun liikennettä on riittävän paljon ei välttämättä ehdi huomata aivan kaikkea. Siksi on varauduttava väistämään itse, vaikka toisella osapuolella olisikin väistämisvelvollisuus. Etuajo-oikeuttahan ei edelleenkään ole, ellei sitä ole erikseen merkillä osoitettu.

"Tuntuu että monen autolla liikkuvan mielestä on paljon pienempi rike olla noudattamatta kärkikolmiolla osoitettua väistämisvelvollisuutta silloin kun vastapuolena on pyöräilijä eikä autoilija. Mistähän sekin johtuu?"

Tilanne riippuu myös paljon kärkikolmion sijainnista, jos se on autoilijan tulosuunnassa vasta pyörätien jatkeen jälkeen, se ei koske pyörätietä.

"Välillä pyöräilijät tosiaan poukkoilevat ajoradalta jalkakäytävälle/kevyenliikenteenväylälle tai toisinpäin. Näissäkin tapauksissa taitaa tosin olla usein kyse siitä, että kevyenliikenteenväylä muuttuu jalkakäytäväksi, jolloin pyöräilijän pitääkin siirtyä ajoradalle, tai että ajoradan vieressä oleva jalkakäytävä muuttuu kevyenliikenteenväyläksi jolloin pyöräilijä luonnollisesti siirtyy ajoradalta kevyenliikenteenväylälle. Usein kevyenliikenteenväylällä on myös jakeluautoja parkissa tai jokin työmaa kesken ja jalankulkijat tukkivat sen vajaan metrin levyisen vapaan väylän, jolloin on huomattavasti helpompaa koukata ajoradan kautta kuin tunkea pyörän kanssa siihen ahtaaseen rakoon."

Kun oma ajokaista päättyy, tai sillä on este, ja joutuu sen vuoksi vaihtamaan kaistaa, on kaistan vaihtaja väistämisvelvollinen. Lisäksi liikenteen seassa puikkelehtimminen kaistaa jatkuvasti vaihtamalla, jotta voisi ajaa muuta liikennettä nopeammin, on myös kiellettyä.

"Ja joskus käy niinkin että risteyksessä kevyenliikenteenväylä kaartaa kauniisti risteävän tien varteen ja vasta hetken päästä tajuaa, että siinähän tosiaan oli risteys mutta ei pyörätien merkkiä. Eli pyörätie muuttui jalkakäytäväksi, joten pitää siirtyä pikimmiten jalkakäytävältä ajoradan puolelle. Kaupunkipyöräilyyn kun oman haasteensa tuo se, että pitää jatkuvasti miettiä onko se jalkakäytävältä näyttävä tien osa jalkakäytävä vai kevyenliikenteenväylä ja jokaisessa risteyksessä pitää katsoa missä pyörätie jatkuu vai loppuiko se kenties siihen."

Joskus on myös niin, että niitä liikennemerkkejä ihan oikeasti pitää katsoa, ymmärtää ja vielä noudattaakin.

pyöräilevä autoilija kirjoitti:

"Kun liikennettä on enemmän tahtoo autoilijoilta unohtua se kevyenliikenteen seuraaminen kääntyessään. Sen sijaan auton tullessa risteykseen kolmion takaa, on enemmän sääntö kuin poikkeus, että kuljettaja ajaa suoraan suojatielle, pysähtyy siihen ja alkaa vasta sitten katsella sivuilleen."

Totta kyllä, kun liikennettä on riittävän paljon ei välttämättä ehdi huomata aivan kaikkea. Siksi on varauduttava väistämään itse, vaikka toisella osapuolella olisikin väistämisvelvollisuus. Etuajo-oikeuttahan ei edelleenkään ole, ellei sitä ole erikseen merkillä osoitettu.

"Tuntuu että monen autolla liikkuvan mielestä on paljon pienempi rike olla noudattamatta kärkikolmiolla osoitettua väistämisvelvollisuutta silloin kun vastapuolena on pyöräilijä eikä autoilija. Mistähän sekin johtuu?"

Tilanne riippuu myös paljon kärkikolmion sijainnista, jos se on autoilijan tulosuunnassa vasta pyörätien jatkeen jälkeen, se ei koske pyörätietä.

"Välillä pyöräilijät tosiaan poukkoilevat ajoradalta jalkakäytävälle/kevyenliikenteenväylälle tai toisinpäin. Näissäkin tapauksissa taitaa tosin olla usein kyse siitä, että kevyenliikenteenväylä muuttuu jalkakäytäväksi, jolloin pyöräilijän pitääkin siirtyä ajoradalle, tai että ajoradan vieressä oleva jalkakäytävä muuttuu kevyenliikenteenväyläksi jolloin pyöräilijä luonnollisesti siirtyy ajoradalta kevyenliikenteenväylälle. Usein kevyenliikenteenväylällä on myös jakeluautoja parkissa tai jokin työmaa kesken ja jalankulkijat tukkivat sen vajaan metrin levyisen vapaan väylän, jolloin on huomattavasti helpompaa koukata ajoradan kautta kuin tunkea pyörän kanssa siihen ahtaaseen rakoon."

Kun oma ajokaista päättyy, tai sillä on este, ja joutuu sen vuoksi vaihtamaan kaistaa, on kaistan vaihtaja väistämisvelvollinen. Lisäksi liikenteen seassa puikkelehtimminen kaistaa jatkuvasti vaihtamalla, jotta voisi ajaa muuta liikennettä nopeammin, on myös kiellettyä.

"Ja joskus käy niinkin että risteyksessä kevyenliikenteenväylä kaartaa kauniisti risteävän tien varteen ja vasta hetken päästä tajuaa, että siinähän tosiaan oli risteys mutta ei pyörätien merkkiä. Eli pyörätie muuttui jalkakäytäväksi, joten pitää siirtyä pikimmiten jalkakäytävältä ajoradan puolelle. Kaupunkipyöräilyyn kun oman haasteensa tuo se, että pitää jatkuvasti miettiä onko se jalkakäytävältä näyttävä tien osa jalkakäytävä vai kevyenliikenteenväylä ja jokaisessa risteyksessä pitää katsoa missä pyörätie jatkuu vai loppuiko se kenties siihen."

Joskus on myös niin, että niitä liikennemerkkejä ihan oikeasti pitää katsoa, ymmärtää ja vielä noudattaakin.

Lue lisää

On se vaan ihme. Vaikka olisi kuinka asiallinen kirjoitus niin aina joku on sitä mieltä, että ei se pyöräilijä kuitenkaan osaa liikennesääntöjä. Tästäkö se huono kevyen liikenteen huomioiminen johtuu? Vaikka periaatteessa tunnetaan säännöt ollaan kuitenkin sitä mieltä, että kyllä sen pyöräilijän pitäisi aina väistää kun on heikompi osapuoli. Mitenkäs sen saisi kaikkien kaaliin, että liikenne on yhteispeliä ja säännöt koskevat kaikkia tasapuolisesti.

pyöräilevä autoilija kirjoitti:

"Kun liikennettä on enemmän tahtoo autoilijoilta unohtua se kevyenliikenteen seuraaminen kääntyessään. Sen sijaan auton tullessa risteykseen kolmion takaa, on enemmän sääntö kuin poikkeus, että kuljettaja ajaa suoraan suojatielle, pysähtyy siihen ja alkaa vasta sitten katsella sivuilleen."

Totta kyllä, kun liikennettä on riittävän paljon ei välttämättä ehdi huomata aivan kaikkea. Siksi on varauduttava väistämään itse, vaikka toisella osapuolella olisikin väistämisvelvollisuus. Etuajo-oikeuttahan ei edelleenkään ole, ellei sitä ole erikseen merkillä osoitettu.

"Tuntuu että monen autolla liikkuvan mielestä on paljon pienempi rike olla noudattamatta kärkikolmiolla osoitettua väistämisvelvollisuutta silloin kun vastapuolena on pyöräilijä eikä autoilija. Mistähän sekin johtuu?"

Tilanne riippuu myös paljon kärkikolmion sijainnista, jos se on autoilijan tulosuunnassa vasta pyörätien jatkeen jälkeen, se ei koske pyörätietä.

"Välillä pyöräilijät tosiaan poukkoilevat ajoradalta jalkakäytävälle/kevyenliikenteenväylälle tai toisinpäin. Näissäkin tapauksissa taitaa tosin olla usein kyse siitä, että kevyenliikenteenväylä muuttuu jalkakäytäväksi, jolloin pyöräilijän pitääkin siirtyä ajoradalle, tai että ajoradan vieressä oleva jalkakäytävä muuttuu kevyenliikenteenväyläksi jolloin pyöräilijä luonnollisesti siirtyy ajoradalta kevyenliikenteenväylälle. Usein kevyenliikenteenväylällä on myös jakeluautoja parkissa tai jokin työmaa kesken ja jalankulkijat tukkivat sen vajaan metrin levyisen vapaan väylän, jolloin on huomattavasti helpompaa koukata ajoradan kautta kuin tunkea pyörän kanssa siihen ahtaaseen rakoon."

Kun oma ajokaista päättyy, tai sillä on este, ja joutuu sen vuoksi vaihtamaan kaistaa, on kaistan vaihtaja väistämisvelvollinen. Lisäksi liikenteen seassa puikkelehtimminen kaistaa jatkuvasti vaihtamalla, jotta voisi ajaa muuta liikennettä nopeammin, on myös kiellettyä.

"Ja joskus käy niinkin että risteyksessä kevyenliikenteenväylä kaartaa kauniisti risteävän tien varteen ja vasta hetken päästä tajuaa, että siinähän tosiaan oli risteys mutta ei pyörätien merkkiä. Eli pyörätie muuttui jalkakäytäväksi, joten pitää siirtyä pikimmiten jalkakäytävältä ajoradan puolelle. Kaupunkipyöräilyyn kun oman haasteensa tuo se, että pitää jatkuvasti miettiä onko se jalkakäytävältä näyttävä tien osa jalkakäytävä vai kevyenliikenteenväylä ja jokaisessa risteyksessä pitää katsoa missä pyörätie jatkuu vai loppuiko se kenties siihen."

Joskus on myös niin, että niitä liikennemerkkejä ihan oikeasti pitää katsoa, ymmärtää ja vielä noudattaakin.

Lue lisää

"Tilanne riippuu myös paljon kärkikolmion sijainnista, jos se on autoilijan tulosuunnassa vasta pyörätien jatkeen jälkeen, se ei koske pyörätietä."

Totta. Tilanne riippuu täysin siitä missä kolmio on. Eipä vain ole vielä koskaan tällaista risteystä kohdalleni osunut.

"Kun oma ajokaista päättyy, tai sillä on este, ja joutuu sen vuoksi vaihtamaan kaistaa, on kaistan vaihtaja väistämisvelvollinen. Lisäksi liikenteen seassa puikkelehtimminen kaistaa jatkuvasti vaihtamalla, jotta voisi ajaa muuta liikennettä nopeammin, on myös kiellettyä."

Eiköhän suurin osa pyöräilijöistä tällaisessa tilanteessa jo ihan oman turvallisuutensa vuoksi väistä autoja. Pyöräilijäänhän siinä kuitenkin sattuu jos yhteenajo tapahtuu. Lisäksi aika harvassa taitavat olla ne pyöräilijät jotka jatkuvasti poukkoilevat kevyenliikenteenväylän ja ajoradan välillä omaa matkantekoaan jouduttaakseen.

"Joskus on myös niin, että niitä liikennemerkkejä ihan oikeasti pitää katsoa, ymmärtää ja vielä noudattaakin."

Niinpä niin. Pyörällä liikkuessa tilanne vain eroaa autoilusta tai kävelystä siinä, että autoilija ei oikeastaan voi vahingossa joutua kevyenliikenteenväylälle, ja jalankulkijakin saa aina kulkea sillä jalkakäytävän näköisellä tien osalla. Pyörällä vieraassa paikassa liikkuessa pitäisi sen sijaan muun liikenteen seuraamisen lisäksi muistaa jokaisessa risteyksessä tarkistaa jatkuuko pyörätie pyörätienä vai jalkakäytävänä. Autollahan yleensä saa ajoradan näköiselle tielle ajaa, ja jos ei saa, risteyksessä kyllä on selvät kieltomerkit joita on vaikea olla huomaamatta.

liikennettä kirjoitti:

"Tilanne riippuu myös paljon kärkikolmion sijainnista, jos se on autoilijan tulosuunnassa vasta pyörätien jatkeen jälkeen, se ei koske pyörätietä."

Totta. Tilanne riippuu täysin siitä missä kolmio on. Eipä vain ole vielä koskaan tällaista risteystä kohdalleni osunut.

"Kun oma ajokaista päättyy, tai sillä on este, ja joutuu sen vuoksi vaihtamaan kaistaa, on kaistan vaihtaja väistämisvelvollinen. Lisäksi liikenteen seassa puikkelehtimminen kaistaa jatkuvasti vaihtamalla, jotta voisi ajaa muuta liikennettä nopeammin, on myös kiellettyä."

Eiköhän suurin osa pyöräilijöistä tällaisessa tilanteessa jo ihan oman turvallisuutensa vuoksi väistä autoja. Pyöräilijäänhän siinä kuitenkin sattuu jos yhteenajo tapahtuu. Lisäksi aika harvassa taitavat olla ne pyöräilijät jotka jatkuvasti poukkoilevat kevyenliikenteenväylän ja ajoradan välillä omaa matkantekoaan jouduttaakseen.

"Joskus on myös niin, että niitä liikennemerkkejä ihan oikeasti pitää katsoa, ymmärtää ja vielä noudattaakin."

Niinpä niin. Pyörällä liikkuessa tilanne vain eroaa autoilusta tai kävelystä siinä, että autoilija ei oikeastaan voi vahingossa joutua kevyenliikenteenväylälle, ja jalankulkijakin saa aina kulkea sillä jalkakäytävän näköisellä tien osalla. Pyörällä vieraassa paikassa liikkuessa pitäisi sen sijaan muun liikenteen seuraamisen lisäksi muistaa jokaisessa risteyksessä tarkistaa jatkuuko pyörätie pyörätienä vai jalkakäytävänä. Autollahan yleensä saa ajoradan näköiselle tielle ajaa, ja jos ei saa, risteyksessä kyllä on selvät kieltomerkit joita on vaikea olla huomaamatta.

Lue lisää

Tuosta kaistanvaihdosta vielä kerran: Syy miksi pyöräilijän on väistettävä vaihtaessaan kaistaa pyörätieltä ajoradalle, ei ole ensisijaisesti hänen oma, vaan yleinen liikenneturvallisuus, jonka takaamiseksi on päätetty että kaistanvaihtajan kuuluu väistää.

Niin ja liikennemerkkien seuraamisesta vielä sen verran, että pyöräteilläkin on noita kärkikolmioita sekä Stop-merkkejä ja niitäkin pitää noudattaa ihan yhtä lailla kuin ajorataakin pitkin ajaessa.

liikennettä kirjoitti:

"Tilanne riippuu myös paljon kärkikolmion sijainnista, jos se on autoilijan tulosuunnassa vasta pyörätien jatkeen jälkeen, se ei koske pyörätietä."

Totta. Tilanne riippuu täysin siitä missä kolmio on. Eipä vain ole vielä koskaan tällaista risteystä kohdalleni osunut.

"Kun oma ajokaista päättyy, tai sillä on este, ja joutuu sen vuoksi vaihtamaan kaistaa, on kaistan vaihtaja väistämisvelvollinen. Lisäksi liikenteen seassa puikkelehtimminen kaistaa jatkuvasti vaihtamalla, jotta voisi ajaa muuta liikennettä nopeammin, on myös kiellettyä."

Eiköhän suurin osa pyöräilijöistä tällaisessa tilanteessa jo ihan oman turvallisuutensa vuoksi väistä autoja. Pyöräilijäänhän siinä kuitenkin sattuu jos yhteenajo tapahtuu. Lisäksi aika harvassa taitavat olla ne pyöräilijät jotka jatkuvasti poukkoilevat kevyenliikenteenväylän ja ajoradan välillä omaa matkantekoaan jouduttaakseen.

"Joskus on myös niin, että niitä liikennemerkkejä ihan oikeasti pitää katsoa, ymmärtää ja vielä noudattaakin."

Niinpä niin. Pyörällä liikkuessa tilanne vain eroaa autoilusta tai kävelystä siinä, että autoilija ei oikeastaan voi vahingossa joutua kevyenliikenteenväylälle, ja jalankulkijakin saa aina kulkea sillä jalkakäytävän näköisellä tien osalla. Pyörällä vieraassa paikassa liikkuessa pitäisi sen sijaan muun liikenteen seuraamisen lisäksi muistaa jokaisessa risteyksessä tarkistaa jatkuuko pyörätie pyörätienä vai jalkakäytävänä. Autollahan yleensä saa ajoradan näköiselle tielle ajaa, ja jos ei saa, risteyksessä kyllä on selvät kieltomerkit joita on vaikea olla huomaamatta.

Lue lisää

"autoilija ei oikeastaan voi vahingossa joutua kevyenliikenteenväylälle"

Joutuu kumminkin ja viihtyy siellä ollessaan. On niin paljon seksikäämpää olla "kevyt" kuin "raskas", siinäkö syy miksi peltilootat tunkevat aina kevyen liikenteen väylälle.

"muistaa jokaisessa risteyksessä tarkistaa jatkuuko pyörätie pyörätienä vai jalkakäytävänä."

Usein se selviää vain kartasta jos siitäkään.

"Autollahan yleensä saa ajoradan näköiselle tielle ajaa, ja jos ei saa, risteyksessä kyllä on selvät kieltomerkit"

No ei Laippakujalla ole.

Ainoa mitä autoilija kunnioittaa on piikkimatto ja niihin olen törmännyt vain Yhdysvalloissa.

Henki Hieveri kirjoitti:

"autoilija ei oikeastaan voi vahingossa joutua kevyenliikenteenväylälle"

Joutuu kumminkin ja viihtyy siellä ollessaan. On niin paljon seksikäämpää olla "kevyt" kuin "raskas", siinäkö syy miksi peltilootat tunkevat aina kevyen liikenteen väylälle.

"muistaa jokaisessa risteyksessä tarkistaa jatkuuko pyörätie pyörätienä vai jalkakäytävänä."

Usein se selviää vain kartasta jos siitäkään.

"Autollahan yleensä saa ajoradan näköiselle tielle ajaa, ja jos ei saa, risteyksessä kyllä on selvät kieltomerkit"

No ei Laippakujalla ole.

Ainoa mitä autoilija kunnioittaa on piikkimatto ja niihin olen törmännyt vain Yhdysvalloissa.

Lue lisää

Lisäys näihin:
>>"muistaa jokaisessa risteyksessä tarkistaa jatkuuko pyörätie pyörätienä vai jalkakäytävänä." "Usein se selviää vain kartasta jos siitäkään."
Karttaan seudulliseksi kevyenliikenteen pääväyläksi merkityllä pyöratiellä oli vuosia 20 metriä pyöratiemerkin jälkeen ajoneuvolla ajo kielletty merkki Espoon Benbölessä Turun suuntaan ajettaessa. Kartta ei siis kerro sallittuja reittejä. Selitys kiellolle oli että pyöräilyn sallivat lisäkilvet olivat pudonneet ajokieltomerkistä, eikä tielaitos niitä saanut kuntoon Espoon liikennemerkeistä vastaavan virkamiehen patisteluista huolimatta. Hyvin usein on mahdotonta tietää, onko paikalla pyörätie, sillä missään laissa ei kerrota pyörätiemerkin vaikutusalueen pituutta, vaikka Liikenneturva kyllä ohjeissaan neuvoo että merkki pitää olla jokaisen risteyksen jälkeen jotta paikalla olisi pyörätie. Liikenneturvan ohjeiden mukaan toimien ajamisesta tulisi edestakaista poukkoilua ajoradan ja pyörätienpätkien välillä. Tarkasti Liikenneturvan ohjetta tulkiten esim. kiertoliittymissä pitäisi siirtyä ajoradalle esim. joka toisen haaran välissä, merkkejä kun tyypillisesti pari 4-haaraisessa kiertoliittymässä, tulkitaanhan kiertiliittymän jokainen haara erilliseksi risteykseksi. Erittäin hyvä esimerkki todella epäselvistä merkinnöistä löytyy Vantaan Hämevaarasta Espoon rajalta Rajatorpantielle ajettaessa, kun vielä osa pyörätiemerkeistä kadonnut kadunrakennustöissä.

Jaska2 kirjoitti:

Siinä olet oikeassa, että autoilijan on lupa olettaa muiden noudattavan liikennesääntöjä.

Tässä ei kuitenkaan ole kyse siitä. Pyöräilijällä on oikeus ylittää tie risteyksessä. Pyöräilijän reitin eteen kääntyvällä autoilijalla on silloin aivan ehdoton väistämisvelvollisuus. Sillä ei ole merkitystä, mistä pyöräilijä tulee.

Sen lisäksi autoilijalla on varovaisuusvelvollisuus kevyttä liikennettä, erityisesti mm. vanhuksia, kohtaan. Tässä tilanteessa autoilija on rikkonut myös tätä pykälää.

Lue lisää

Yleinen varovaisuusvelvoite koskee kaikkia tienkäyttäjiä.
1. Pyöräilijä: Hänellä oli ko. tapauksessa etuajo-oikeus, mutta laki velvoittaa (velvoitti) häntäkin pitämään tilannenopeus sellaisena, että saa ajoneuvonsa pysähtymään tien kokonaan näkyvällä osalla.
Tilanteessaa kuin tilanteessa.Eli myös tilanteessa, että auto tulee eteen.

2. Autoilija: Häntä koskee sama velvollisuus. Lisäksi autoilijan pitää (tai olisi pitänyt) väistää pyörätietä tuleva pyöräilijä, koska hän kääntyi kulkusuunnastaan ja ajoi kevyen liikenteen väylän yli.
Autoilijat eivät tosiaankaan viitsi kääntää päätään ja katsomaan jalkakäytävän jatkeille tai kevyen liikenteen väylille. Jos vielä pää kääntyy kevyen liikenteen väylille, niin jalkakäytäviltä tuleville se ei taivu.

Opetamme lapsillemme, että voit ylittää kadun suojatien kohdalta. Lapsi sisäistää sen ja tekee niin. Ei hän voi ajatella, että auto tulisi päälle.

Ja sitten oma lukunsa on rullaluistelijat ja skeittaajat. Hehän tulevat jalkakäytävää pitkin ja kovaa. Tulevat suoraan suojatielle. Jos autoilijan niskat ei käänny varmistamaan ko. asiaa, niin lisää tällaisia ikäviä otsikoita tulemme näkemään.
PEILEISSÄ ON KUOLLUT KULMA.
Varovaisuusvelvoite oli siis tilannenopeudesta.
Risteysajosta on myös laissa velvoite:
Ajoneuvon kuljettajan on risteystä lähestyessään vähennettävä nopeuttaan...Jatko löytyy TLL:stä

Siis risteys kuin risteys - olipa siinä sivuilta tuleville kolmio tai ei, niin nopeutta on vahennettävä.
Että saisi ajoneuvonsa pysähtymään myös ennalta arvaamattomissa tilanteissa.
Tämä vaatii taitoa ja paljon...
et. sillai...

TEERISS kirjoitti:

Yleinen varovaisuusvelvoite koskee kaikkia tienkäyttäjiä.
1. Pyöräilijä: Hänellä oli ko. tapauksessa etuajo-oikeus, mutta laki velvoittaa (velvoitti) häntäkin pitämään tilannenopeus sellaisena, että saa ajoneuvonsa pysähtymään tien kokonaan näkyvällä osalla.
Tilanteessaa kuin tilanteessa.Eli myös tilanteessa, että auto tulee eteen.

2. Autoilija: Häntä koskee sama velvollisuus. Lisäksi autoilijan pitää (tai olisi pitänyt) väistää pyörätietä tuleva pyöräilijä, koska hän kääntyi kulkusuunnastaan ja ajoi kevyen liikenteen väylän yli.
Autoilijat eivät tosiaankaan viitsi kääntää päätään ja katsomaan jalkakäytävän jatkeille tai kevyen liikenteen väylille. Jos vielä pää kääntyy kevyen liikenteen väylille, niin jalkakäytäviltä tuleville se ei taivu.

Opetamme lapsillemme, että voit ylittää kadun suojatien kohdalta. Lapsi sisäistää sen ja tekee niin. Ei hän voi ajatella, että auto tulisi päälle.

Ja sitten oma lukunsa on rullaluistelijat ja skeittaajat. Hehän tulevat jalkakäytävää pitkin ja kovaa. Tulevat suoraan suojatielle. Jos autoilijan niskat ei käänny varmistamaan ko. asiaa, niin lisää tällaisia ikäviä otsikoita tulemme näkemään.
PEILEISSÄ ON KUOLLUT KULMA.
Varovaisuusvelvoite oli siis tilannenopeudesta.
Risteysajosta on myös laissa velvoite:
Ajoneuvon kuljettajan on risteystä lähestyessään vähennettävä nopeuttaan...Jatko löytyy TLL:stä

Siis risteys kuin risteys - olipa siinä sivuilta tuleville kolmio tai ei, niin nopeutta on vahennettävä.
Että saisi ajoneuvonsa pysähtymään myös ennalta arvaamattomissa tilanteissa.
Tämä vaatii taitoa ja paljon...
et. sillai...

Lue lisää

Vain sellaisiin tilanteisiin tarvitsee lain mukaan varautua jotka ennalta arvattavia. Tämä periaate kaikissa korkeimman oikeuden päätöksissä liikenneasioissa. Siksi liikennesääntöjen vastaisesti eteen kääntyjään ei tässä mielessä tarvitse varautua, ellei sääntöjen vastaisesti toimiva ole esim. vanhus, lapsi, ... . Risteyksessä tietysti pitää hiljentaa. Esim. 40-kympin nopeusrajoitusalueella 60km/h ajanut auto törmäsi kärkikolmion takaa tulleen kylkeen, ja todettiin (poliisi ja vakuutusyhtiöt, ei mennyt käräjille) yksin syylliseksi, koska onnettomuutta ei olisi sattunut jos päätietä ajaja olisi noudattanut nopeusrajoitusta tai edes varovaisuusvelvoitetta risteyksessä. Jos joudutaan onnettomuuden seurauksena käräjille, näyttää hyvin selvästi tapauksia lukemalla, että se joka tekee ennalta arvaamatonta (jarruttaa äkillisesti ilman syytä, tulee kärkikolmion takaa varomatta, ajaa merkittävää ylinopeutta, ajaa risteykseen pysähtymättä suojatien eteen pysähtyneen auton ohi jos ei liikennevaloja, ajaa jalkakäytävältä joka ei siis tässä esimerkissä pyörätie polkupyörällä suojatielle) maksaa kulut.

kallematti kirjoitti:

Vain sellaisiin tilanteisiin tarvitsee lain mukaan varautua jotka ennalta arvattavia. Tämä periaate kaikissa korkeimman oikeuden päätöksissä liikenneasioissa. Siksi liikennesääntöjen vastaisesti eteen kääntyjään ei tässä mielessä tarvitse varautua, ellei sääntöjen vastaisesti toimiva ole esim. vanhus, lapsi, ... . Risteyksessä tietysti pitää hiljentaa. Esim. 40-kympin nopeusrajoitusalueella 60km/h ajanut auto törmäsi kärkikolmion takaa tulleen kylkeen, ja todettiin (poliisi ja vakuutusyhtiöt, ei mennyt käräjille) yksin syylliseksi, koska onnettomuutta ei olisi sattunut jos päätietä ajaja olisi noudattanut nopeusrajoitusta tai edes varovaisuusvelvoitetta risteyksessä. Jos joudutaan onnettomuuden seurauksena käräjille, näyttää hyvin selvästi tapauksia lukemalla, että se joka tekee ennalta arvaamatonta (jarruttaa äkillisesti ilman syytä, tulee kärkikolmion takaa varomatta, ajaa merkittävää ylinopeutta, ajaa risteykseen pysähtymättä suojatien eteen pysähtyneen auton ohi jos ei liikennevaloja, ajaa jalkakäytävältä joka ei siis tässä esimerkissä pyörätie polkupyörällä suojatielle) maksaa kulut.

Lue lisää

Vai että sääntöjen vastaiseen toimintaan pitäisi pyöräilijän varautua, jos eteenkääntyvän auton ratissa on vanhus?
Olen huomannut että ikivanhat paapat eivät ole laisinkaan tietoisia väistämisvelvollisuudestaan vaan ajavat kääntyessään suoraan pyöräilijän päälle/eteen. Mielestäni tätä ei pitäisi suvaita, kortti pois niiltä jotka ovat kyvyttömiä ajamaan autoa ja noudattamaan liikennesääntöjä.

kallematti kirjoitti:

Vain sellaisiin tilanteisiin tarvitsee lain mukaan varautua jotka ennalta arvattavia. Tämä periaate kaikissa korkeimman oikeuden päätöksissä liikenneasioissa. Siksi liikennesääntöjen vastaisesti eteen kääntyjään ei tässä mielessä tarvitse varautua, ellei sääntöjen vastaisesti toimiva ole esim. vanhus, lapsi, ... . Risteyksessä tietysti pitää hiljentaa. Esim. 40-kympin nopeusrajoitusalueella 60km/h ajanut auto törmäsi kärkikolmion takaa tulleen kylkeen, ja todettiin (poliisi ja vakuutusyhtiöt, ei mennyt käräjille) yksin syylliseksi, koska onnettomuutta ei olisi sattunut jos päätietä ajaja olisi noudattanut nopeusrajoitusta tai edes varovaisuusvelvoitetta risteyksessä. Jos joudutaan onnettomuuden seurauksena käräjille, näyttää hyvin selvästi tapauksia lukemalla, että se joka tekee ennalta arvaamatonta (jarruttaa äkillisesti ilman syytä, tulee kärkikolmion takaa varomatta, ajaa merkittävää ylinopeutta, ajaa risteykseen pysähtymättä suojatien eteen pysähtyneen auton ohi jos ei liikennevaloja, ajaa jalkakäytävältä joka ei siis tässä esimerkissä pyörätie polkupyörällä suojatielle) maksaa kulut.

Lue lisää

Tarkoitin lauseellani, että jos kuljettaja on todella ennakoiva, niin hän pystyy korjaamaan toistenkin tekemiä virheitä. Eli varautumaan ennalta arvaamattomuuteenkin tilanteeseen.

Laki on ihan niinkuin sanoit: "ennalta arvattamiin...".
Mutta tässä se kuskien ero piileekin.

Hyvä kuljettaja pystyy varautumaan kaikkiin ennalta arvattaviin tilanteisiin...

Mutta TURVALLINEN kuljettaja pystyy myös varautumaan ennalta arvaamattomuuteenkin tilanteeseen.

Pitämällä turvavälit, tilannenopeuden, etsimällä koko ajan riskejä, kiinnittävän huomionsa ympärilleen ja tietenkin ottavansa vastuun muistakin kuin itsestään. Sekä pitämällä itsensä, kyydissäolijat ja ajoneuvonsa kondiksessa aina kun lähtee ajamaan.
Se on todellista taitoa. Itse en voi sanoa taitojeni aina yltävän sille tasolle. Toivottavasti ei monikaan..
Kuljettajan ehkä korkein taso on oman tilan hallinta. Johon edelliset lauseeni viittaavat.

Peeetu kirjoitti:

Vai että sääntöjen vastaiseen toimintaan pitäisi pyöräilijän varautua, jos eteenkääntyvän auton ratissa on vanhus?
Olen huomannut että ikivanhat paapat eivät ole laisinkaan tietoisia väistämisvelvollisuudestaan vaan ajavat kääntyessään suoraan pyöräilijän päälle/eteen. Mielestäni tätä ei pitäisi suvaita, kortti pois niiltä jotka ovat kyvyttömiä ajamaan autoa ja noudattamaan liikennesääntöjä.

Lue lisää

Olin pysähtyneenä liikennevaloihin ja paikalla oli paljon nuorisoa ostoskeskuksessa. Takana oleva auto rupesi ihan mielettömästi soittamaan torvea. Minä ajattelin että siinäpä kaveri takana tervehtii "possea" ostoskeskuksessa. Kun valot vaihtuivat, odotin että kaveri takana huudattaa kumia. Yllätys olikin suuri, kun auto lähti rauhallisesti. Kun käännyin katsomaan niin ratissa oli vanha mummo.

Mummo ei olut ilmeisesti ollut havainnut liikennevaloja, vaan töötännyt heti kun näki jonkun seisovan auton edessä. Tööttäys loppui kun rouva oli ihmetellessään nähnyt että syy pysähdykseeni oli punainen valo.

TEERISS kirjoitti:

Tarkoitin lauseellani, että jos kuljettaja on todella ennakoiva, niin hän pystyy korjaamaan toistenkin tekemiä virheitä. Eli varautumaan ennalta arvaamattomuuteenkin tilanteeseen.

Laki on ihan niinkuin sanoit: "ennalta arvattamiin...".
Mutta tässä se kuskien ero piileekin.

Hyvä kuljettaja pystyy varautumaan kaikkiin ennalta arvattaviin tilanteisiin...

Mutta TURVALLINEN kuljettaja pystyy myös varautumaan ennalta arvaamattomuuteenkin tilanteeseen.

Pitämällä turvavälit, tilannenopeuden, etsimällä koko ajan riskejä, kiinnittävän huomionsa ympärilleen ja tietenkin ottavansa vastuun muistakin kuin itsestään. Sekä pitämällä itsensä, kyydissäolijat ja ajoneuvonsa kondiksessa aina kun lähtee ajamaan.
Se on todellista taitoa. Itse en voi sanoa taitojeni aina yltävän sille tasolle. Toivottavasti ei monikaan..
Kuljettajan ehkä korkein taso on oman tilan hallinta. Johon edelliset lauseeni viittaavat.

Lue lisää

"Tuskin meni...
Kirjoittanut: TEERISS 9.6.2006 klo 15.12

Pitämällä turvavälit, tilannenopeuden, etsimällä koko ajan riskejä, kiinnittävän huomionsa ympärilleen ja tietenkin ottavansa vastuun muistakin kuin itsestään. Sekä pitämällä itsensä, kyydissäolijat ja ajoneuvonsa kondiksessa aina kun lähtee ajamaan. "

Jos pyöräilijä aikoo pyöräillä, niin tämä on mahdotonta, koska liikennejärjestelyt ovat sekavat ja kevyen liikenteen väylät ala-arvoisesa kunnossa. Lisäksi tulevat pyöräilijän eteen pomppivat jalankulkijat, eläimet ja väärin pysäköidyt autoiksi kutsutut biojäteastiat.

=vauhti hidastuu sellaiseksi, että kävely rupeaa olemaan mielekkäämpää.

Mutta tässä kirjoituksessa oli sellainen mielenkiintoinen lisäseikka kuin ajokin kunnossapito. Sen sijaan että poliisi ratsaisi pyöräilijöiden kypäränkäyttöä tai liikennevalokäyttäytymistä, niin olisi syytä kiinnittää huomio jarrujen kuntoon.
Sellaiselle, joka pyöräilee suhteellisen harvoin, jarrujen heikkenevä kunto tulee yllätyksenä, etenkin jos vielä sateen ropsauttaa.

Henki Hieveri kirjoitti:

"Tuskin meni...
Kirjoittanut: TEERISS 9.6.2006 klo 15.12

Pitämällä turvavälit, tilannenopeuden, etsimällä koko ajan riskejä, kiinnittävän huomionsa ympärilleen ja tietenkin ottavansa vastuun muistakin kuin itsestään. Sekä pitämällä itsensä, kyydissäolijat ja ajoneuvonsa kondiksessa aina kun lähtee ajamaan. "

Jos pyöräilijä aikoo pyöräillä, niin tämä on mahdotonta, koska liikennejärjestelyt ovat sekavat ja kevyen liikenteen väylät ala-arvoisesa kunnossa. Lisäksi tulevat pyöräilijän eteen pomppivat jalankulkijat, eläimet ja väärin pysäköidyt autoiksi kutsutut biojäteastiat.

=vauhti hidastuu sellaiseksi, että kävely rupeaa olemaan mielekkäämpää.

Mutta tässä kirjoituksessa oli sellainen mielenkiintoinen lisäseikka kuin ajokin kunnossapito. Sen sijaan että poliisi ratsaisi pyöräilijöiden kypäränkäyttöä tai liikennevalokäyttäytymistä, niin olisi syytä kiinnittää huomio jarrujen kuntoon.
Sellaiselle, joka pyöräilee suhteellisen harvoin, jarrujen heikkenevä kunto tulee yllätyksenä, etenkin jos vielä sateen ropsauttaa.

Lue lisää

Hidastuu, mutta ei se ole mahdotonta. Siis autoilijan kannalta.
Mainitsemiani asioita jos joku käyttää hyväkseen, niin onnettomuusriski on alhainen.

Vauhti hidastuu, mutta onko sillä merkitystä?
Jokainenhan meistä tekee aikataulun itselleen.
Tientukkona ei tietenkään saa olla. Eli peileihin katsominen on yksi pointti.

Mutta joskus nopeus taajamissa on todellakin niin hidasta, että kävely olis nopeampaa ja terveellisempää.

Ja sitä nopeutta yms. edellä mainittuja seikkoja kun noudattaa, niin on ihan simppeliä selviytyä vieraassakin liikenneympäristössä hyvin.
Säännöt on samat Helsingissä ja vaikkapa Ivalossa.

Peeetu kirjoitti:

Vai että sääntöjen vastaiseen toimintaan pitäisi pyöräilijän varautua, jos eteenkääntyvän auton ratissa on vanhus?
Olen huomannut että ikivanhat paapat eivät ole laisinkaan tietoisia väistämisvelvollisuudestaan vaan ajavat kääntyessään suoraan pyöräilijän päälle/eteen. Mielestäni tätä ei pitäisi suvaita, kortti pois niiltä jotka ovat kyvyttömiä ajamaan autoa ja noudattamaan liikennesääntöjä.

Lue lisää

Laki tarkoittanee vanhuksilla sellaisia jotka eivät kykene enää toimimaan liikenteessä turvallisesti, ja heidän toilailuihinsa jalankulkijoina pitää muiden varautua. Jos jollakulla on ajokortti, pitää terveyden olla riittävä turvalliseen liikennöintiin. Lapsiakin tarvitsee oikeustapausten mukaan varoa vain jos on mahdollista nähdä että kyseessä lapsi, eli pysäköityjen autojen välistä pimeällä kadulla ajoradalle tullutta lasta ei tarvinnut pystyä väistämään.

The Rat kirjoitti:

Pyöräilijät kun eivät pääsääntöisesti hallitse liikennesääntöjä, on hyvä keino olla valmiina väistämään niitä kaikkia. "Oikein" pitää tietysti jaa jos sen turvallisesti voi tehdä, mutta kannattaa huomioida että pyöräilijä saattaa pitää tiukasti kiinni omista kuvitelluista oikeuksistaan... :)

Lue lisää

Järki käteen - kyllä,

Mutta ongelma onkin siinä, ettei autoilijoilla ole tapana näyttää suuntamerkkiä. Itse jouduin kuorma-auton töytäisemäksi juuri tällaisessa tilanteessa. Minulla oli etuajo-oikeus, mutta tottakai (kun en kuolla halua) katsoin silmä kovana kuorma-auton vilkkuja, jotta tietäisin autoilijan aikeista. Ei vilkkua, joten uskalsin mennä suoraan. Ja kuorma-auto päälle.

Autoilija voi säästää pyöräilijän (tai jalankulkijan) hengen pienellä pikkusormen liikkeellä. Miksi helvetissä se on niin vaikeata?!?! Kuljen työmatkani pyörällä, ja näen päivittäin autoilijoita, jotka jättävät vilkun käyttämättä. Useimmissa tilanteissa siitä ei ole vaaraa, mutta MIKSI?? Pikkusormi!! 2 senttiä!! Ei se voi olla ylivoimainen suorite!

TEERISS kirjoitti:

Yleinen varovaisuusvelvoite koskee kaikkia tienkäyttäjiä.
1. Pyöräilijä: Hänellä oli ko. tapauksessa etuajo-oikeus, mutta laki velvoittaa (velvoitti) häntäkin pitämään tilannenopeus sellaisena, että saa ajoneuvonsa pysähtymään tien kokonaan näkyvällä osalla.
Tilanteessaa kuin tilanteessa.Eli myös tilanteessa, että auto tulee eteen.

2. Autoilija: Häntä koskee sama velvollisuus. Lisäksi autoilijan pitää (tai olisi pitänyt) väistää pyörätietä tuleva pyöräilijä, koska hän kääntyi kulkusuunnastaan ja ajoi kevyen liikenteen väylän yli.
Autoilijat eivät tosiaankaan viitsi kääntää päätään ja katsomaan jalkakäytävän jatkeille tai kevyen liikenteen väylille. Jos vielä pää kääntyy kevyen liikenteen väylille, niin jalkakäytäviltä tuleville se ei taivu.

Opetamme lapsillemme, että voit ylittää kadun suojatien kohdalta. Lapsi sisäistää sen ja tekee niin. Ei hän voi ajatella, että auto tulisi päälle.

Ja sitten oma lukunsa on rullaluistelijat ja skeittaajat. Hehän tulevat jalkakäytävää pitkin ja kovaa. Tulevat suoraan suojatielle. Jos autoilijan niskat ei käänny varmistamaan ko. asiaa, niin lisää tällaisia ikäviä otsikoita tulemme näkemään.
PEILEISSÄ ON KUOLLUT KULMA.
Varovaisuusvelvoite oli siis tilannenopeudesta.
Risteysajosta on myös laissa velvoite:
Ajoneuvon kuljettajan on risteystä lähestyessään vähennettävä nopeuttaan...Jatko löytyy TLL:stä

Siis risteys kuin risteys - olipa siinä sivuilta tuleville kolmio tai ei, niin nopeutta on vahennettävä.
Että saisi ajoneuvonsa pysähtymään myös ennalta arvaamattomissa tilanteissa.
Tämä vaatii taitoa ja paljon...
et. sillai...

Lue lisää

"Opetamme lapsillemme, että voit ylittää kadun suojatien kohdalta. Lapsi sisäistää sen ja tekee niin. Ei hän voi ajatella, että auto tulisi päälle."

Nimenomaan siihen hänen pitäisi varautua. En nimittäin ole vielä kuullut, että tiehen maalatut viivat estäisivät ajamasta kenenkään päälle.

Siinä vaiheessa kun makaa teho-osastolla letkuruokinnassa on aikaa miettiä olisiko sittenkin kannattanut katsoa tuleeko autoja vai ei.

Jos pyöräilijä ajoi auton kylkeen, niin silloin pyöräilijä törmäsi. Ei törmäämiseen vaikuta se, kuka on syyllinen. Toista päin ajava törmää. Toinen on törmäyksen kohde.

eetu kirjoitti:

Jos pyöräilijä ajoi auton kylkeen, niin silloin pyöräilijä törmäsi. Ei törmäämiseen vaikuta se, kuka on syyllinen. Toista päin ajava törmää. Toinen on törmäyksen kohde.

Ehkä toimittaja ajatteli, että on jonkinlainen luonnonlaki, että pieni törmää isoon. Kun iso törmäileekin, niin silti sanotaan, että pieni törmäsi.

Henki Hieveri kirjoitti:

Ehkä toimittaja ajatteli, että on jonkinlainen luonnonlaki, että pieni törmää isoon. Kun iso törmäileekin, niin silti sanotaan, että pieni törmäsi.

Oletpa sinä kovakalloinen. Jutusta käy selvästi ilmi, että pyöräilijä ajoi päin autoa, tarkasti ottaen auton kylkeen. Auto ei törmännyt pyöräilijään, koska auto oli sivuttain pyöräilijään eikä liikkunut sivuttain. Autoilija rikkoi sääntöjä, mutta pyöräilijä törmäsi. Autoilija ei törmäillyt, koska hän ei osunut mihinkään.

Sinä käytät termiä törmäily, jolla ilmeisesti tarkoitat sääntöjen rikkomista. Käytät siis termiä väärin. Törmäily tarkoittaa liikenteessä sitä, että törmää useaan eri kohteeseen peräkkäin.