Kuvitellaan kaksi vaihtoehtoista maailmaa. Maailma A, jossa evoluutiota tapahtuu ja maailma B, jossa sitä ei tapahdu. Miten tapahtuu kahdelle kilpailevalle lajikäsitykselle näissä maailmoissa. Lajikäsitys X väittää, että kaikki suorasti tai epäsuorasti risteytyvät lajit kuuluvat samaan perusryhmään. Tämä käsitys kaatuu, jos jokin populaatio kehittyy siten, että se ei enää risteydy suoraan, eikä epäsuoraan populaation kanssa, jonka kanssa se ennen olisi voinut risteytyä. Tämä käsitys on siis ristiriidassa maailma A:n kanssa, jossa tapahtuu evoluutiota. Maailmassa B se on omiaan, koska muutosta ei tapahdu.
Entä lajikäsitys Y, jonka mukaan kaksi populaatiota ovat eri lajia jos ne eivät kykene saamaan lisääntymiskykyistä jälkeläistä. Miten sille tapahtuu maailmassa B. No, se kertoo asiat aivan yhtä hyvin kuin nytkin, olettaen että maailmamme todellisuudessa on B-maailma. Maailmassa A se sen sijaan on ylivoimainen X:n nähden, joka ei onnistu selittämään siellä mitään.
Mikä on siis tämän pikku ajatusleikin pointti. Se on siinä, että Perusryhmäkäsitys on tiukasti sidottu teorian taustaoletuksiin, kun taas biloginen lajikäsitys ei edellytä mitään teoriaa. se kuvaa maailmaa sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin teoria sen edellyttää.
Olen kuullut monia naiveja mielipiteitä siitä kunka asia olisikin päin vastoin. Rehellisesti ajatusleikkimme läpikäyvä ihminen tajuaa kuitenkin, että näin ei ole. Biologinen lajimääritelmä ei ole sidottu mihinkään teoriaan siten kuin perusryhmäkäsitys. Siksi BLK on teoreettiselta kannalta huomattava paljon objektiivisempi kuin PRK.
Entä lajikäsitys Y, jonka mukaan kaksi populaatiota ovat eri lajia jos ne eivät kykene saamaan lisääntymiskykyistä jälkeläistä. Miten sille tapahtuu maailmassa B. No, se kertoo asiat aivan yhtä hyvin kuin nytkin, olettaen että maailmamme todellisuudessa on B-maailma. Maailmassa A se sen sijaan on ylivoimainen X:n nähden, joka ei onnistu selittämään siellä mitään.
Mikä on siis tämän pikku ajatusleikin pointti. Se on siinä, että Perusryhmäkäsitys on tiukasti sidottu teorian taustaoletuksiin, kun taas biloginen lajikäsitys ei edellytä mitään teoriaa. se kuvaa maailmaa sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin teoria sen edellyttää.
Olen kuullut monia naiveja mielipiteitä siitä kunka asia olisikin päin vastoin. Rehellisesti ajatusleikkimme läpikäyvä ihminen tajuaa kuitenkin, että näin ei ole. Biologinen lajimääritelmä ei ole sidottu mihinkään teoriaan siten kuin perusryhmäkäsitys. Siksi BLK on teoreettiselta kannalta huomattava paljon objektiivisempi kuin PRK.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Noin äkkipäätä lukaistunu vaikutti asialta. Kun en tunne biologiaa, varsinkaan taksonomiaa, kovin hyvin, jäänee viisaammillekin sanottavaa.
Ei tarvitse tuntea biologiaa. Jos käsitys toimii kahdessa maailmassa, niin se ei ainakaan ole sidottu yhteen maailmaan. Jos taas käsitys toimii yhdessä maailmassa, mutta ei muissa tuntemissamme maailmoissa, niin se mitä todennäköisemmin on sidottu tuohon yhteen maailmaan. Puhdasta logiikkaa.
"Mikä on siis tämän pikku ajatusleikin pointti. Se on siinä, että Perusryhmäkäsitys on tiukasti sidottu teorian taustaoletuksiin, kun taas biloginen lajikäsitys ei edellytä mitään teoriaa. se kuvaa maailmaa sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin teoria sen edellyttää."
Olet hakoteillä!PR biologia perustuu empiiriseen tieteeseen, eikä se siten edes ota kantaa alkuperää koskeviin kysymyksiin.PRK:ta voidaan siis käyttää sekä evoluutionäkemyksen,että luomisnäkemyksen puitteissa.
Pälähti päähän yksi mahdollisesti tyhmäkin kysymys mutta kysytään silti:
Miten perusryhmät määritetään suvuttomasti lisääntyville eliöille?
Ei se ollut mielestäni yhtään tyhmä kysymys.
"Bakteereilla ei ole aitoa sukupuolisuutta,joten risteytymisen määritelmä ei näyttäisi sopivan niihin.Ne pystyvät kuitenkin geenien vaihtoon konjugaation kautta.Siksi voidaan perusryhmämääritelmän mukaan analogisesti ehdottaa prokaryoottien kohdalla seuraavaa:"Kaikki bakteerikannat jotka kykenevät kromosomaaliseen geenien vaihtoon konjugaation ja transduktion kautta,kuuluvat samaan perusryhmään."Scherer/Junker
"Olet hakoteillä!PR biologia perustuu empiiriseen tieteeseen, eikä se siten edes ota kantaa alkuperää koskeviin kysymyksiin.PRK:ta voidaan siis käyttää sekä evoluutionäkemyksen,että luomisnäkemyksen puitteissa. "
Olet väärässä! Empiirisyys ei tietenkään takaa objektiivisuutta. Siitä ei ole edes kyse. Jos PRB kieltää uusien perusryhmien muodostumisen mahdollisuuden se sitoutuu ei-evolutiiviseen teoriaan. Sitä paitsi PRB:n on kyllä empiirinen, itse asiassa naivin empiirinen. Tämä johtuu siitä, että se on teoreettiselta kehykseltään kovin köyhä.
Yksi hauska esimerkki on siinä, että PRB joutuu vaikeuksiin jo sattumanvaraisten luonnollisten tapahtumien seurauksena. Oletetaan että populaatiot A, B ja C ovat risteytyviä siten, että A,B ja B,C ovat suoraan risteytyviä, mutta A ja C vain epäsuorasti B:n kautta. Oletetaan, että luonnonmullistuksen vuoksi populaatio B tuhoutuu. Mitä tapahtuu? No heh heh Jumala on luonut uuden peruryhmän poistamalla A:n ja C:n välistä yhden populaation. Entisen perusryhmä ABC:n tilalla on kaksi perusryhmää nimittäin A ja C, jotka eivät ole edes epäsuorasti risteytyviä toistensa kanssa.
Jos uusien perusryhmien muodostuminen luonnolllista tietä on määritelmällisesti estetty, mutta käsitys ei kykene silti estämään "keinotekoista" perusryhmä muodostumista, on käsitys Aunuksesta. Ainoa mitä se selittää on se mitkä eläimet risteytyvät toistensa kanssa jne. Ei siis tieteellisesti ottaen kovin kiinnostavaa. Se jättää kokonaan selittämättä näiden eläimien alkuperän, niiden yhteyden toisiinsa jne. Siis kaiken tieteellisesti kiinnostavan asian. Perusryhmä on tieteellisesti ottaen tyhjä keksintö. Sillä ei ole mitään tieteellistää arvoa, koska se ei selitä mitään.