Velkomisjärjestys

olekaan se, mitä tässä haluttiin, täydennän vähän:

HE 181 - 1992 vp

Hallituksen esitys Eduskunnalle etuoikeusjärjestelmän uudistamista
koskevaksi lainsäädännöksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi vuodelta 1868 olevaan etuoikeusasetukseen perustuva etuoikeusjärjestelmä. Etuoikeusjärjestys määrää, missä järjestyksessä saatavat maksetaan konkurssissa ja ulosotossa, kun täytäntöönpanon kohteena oleva omaisuus ei riitä kaikkien velkojen maksamiseen. Etuoikeusasetus kumottaisiin ja sen tilalle säädettäisiin laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä. Etuoikeuksia vähennettäisiin merkittävästi ja siten velkojien tasa-arvoa lisättäisiin.

Kaikkeen velallisen täytäntöönpanokelpoiseen omaisuuteen kohdistuvat yleiset etuoikeudet poistettaisiin lapselle tulevan elatusavun etuoikeutta lukuunottamatta.
Etuoikeutta ei siten olisi enää työpalkkasaatavilla, ennakonpidätysmaksuilla, sosiaaliturvamaksuilla, työeläkevakuutusmaksuilla, vakuutusmaksulainasaatavilla eikä veroilla. Määrättyyn omaisuuteen kohdistuvia erityisiä etuoikeuksia vähennettäisiin. Vuokranantajalla ei olisi enää etuoikeutta vuokrasaatavastaan vuokrahuoneistossa tai -alueella olevaan vuokralaisen omaisuuteen. Myöskään ulosmittaus ei enää tuottaisi etuoikeutta ulosmitattuun omaisuuteen. Lisäksi poistettaisiin eräät käytännössä merkityksettömiksi jääneet etuoikeudet.

Uuden lain mukainen maksunsaantijärjestys olisi seuraava: kun täytäntöönpanokustannukset on maksettu, olisi velkojalla, jolla on pantti- tai vastaava oikeus irtaimeen omaisuuteen, oikeus edelleenkin saada maksu tästä omaisuudesta ennen muita velkojia. Tämän jälkeen suoritettaisiin vuoden aikana ennen konkurssin alkamista tai ulosmittauksen toimittamista erääntynyt lapselle tuleva elatusapu. Etuoikeus ei koskisi kunnan maksamaan elatustukeen perustuvaa kunnan takautumissaatavaa.

Seuraavaksi paras oikeus olisi velkojalla, jolla on saamisensa vakuutena yrityskiinnitys. Yrityskiinnityksen kohteena olevan omaisuuden arvosta tulisi kiinnityksenhaltijoille konkurssissa kuitenkin etuoikeuden perusteella vain 50 prosenttia. Näin tasoitetaan sitä etua, joka kiinnityksenhaltijoille tulisi nyt paremmassa tai samassa asemassa olevien etuoikeuksien poistuessa. Loppuosa yrityskiinnityksen kohteena olevasta omaisuudesta jaettaisiin etuoikeudettomien velkojien kesken yhtäläisin oikeuksin. Myös kiinnityksenhaltijat saisivat tästä omaisuudesta jako-osuutta siltä osin kuin niille ei ole jo kertynyt täyttä suoritusta.

Laissa lueteltaisiin myös eräitä saatavia, joista velkojilla olisi oikeus saada maksu vasta muiden saatavien jälkeen. Tällaisia olisivat muun muassa sakot ja muut laissa tarkoitetut rangaistus- tai seuraamusluonteiset saatavat sekä verojen ja vakuutusmaksujen korotukset. Puolison toiselta puolisolta oleva saatava olisi sitä vastoin yhdenvertainen muiden saatavien kanssa.

Edellä mainituin poikkeuksin velkojilla olisi oikeus saada pakkotäytäntöönpanossa maksu yhtäläisin oikeuksin eli saatavien suuruuden mukaisessa suhteessa.

Kiinteistön pakkohuutokaupassa noudatettaisiin kuitenkin edelleen kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetussa asetuksessa säädettyä etuoikeusjärjestystä.
Eräiden kiinnitettyjä saatavia parempisijaisten saatavien, kuten kiinteistötyöntekijöiden palkkasaatavien etuoikeus ehdotetaan kuitenkin poistettavaksi. Palkkaturvasäännöksiä muutettaisiin siten, että eräiden korvaussaatavien osalta palkkaturvan hakemiselle säädetty kolmen kuukauden määräaika alkaisi kulua vasta siitä, kun asia on tuomiolla lainvoimaisesti ratkaistu tai asiassa on tehty sovinto. Palkkaturvamenettelyn nopeuttamiseksi konkurssipesän hoitajalle asetettaisiin eräitä palkkasaatavien selvittämiseen liittyviä velvoitteita.
Asetuksella säädettävin edellytyksin konkurssipesä voisi hakea palkkaturvaa työntekijöiden lukuun.

Huoneenvuokralakia ja maanvuokralakia muutettaisiin niin, että vuokranantajalla ei olisi enää pidätysoikeutta vuokrasaatavastaan vuokralaisen huoneistossa tai vuokra-alueella olevaan omaisuuteen.

Työpalkkasaatavien etuoikeuden poistaminen lisäisi palkkaturvan kustannuksia, kun työnantajilta takaisin perittävä määrä vähenisi. Uudistuksen vuoksi takaisin perimättä jäävään määrään vaikuttaisi olennaisesti se, miten konkurssien määrä tulee kehittymään. Työpalkkasaatavien osalta uusia säännöksiä sovellettaisiin vasta kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen. Lisäkustannus aiheuttaisi vastaavansuuruisen korotuspaineen työnantajilta perittävään työttömyysvakuutusmaksuun. Työntekijöiden asemaan etuoikeuden poistaminen ei paljoakaan vaikuttaisi, koska konkursseissa valvotaan varsin vähän sellaisia työpalkkasaamisia, joita ei makseta palkkaturvana. Palkkaturvapalautuksista valtiolle tulevat korkotulot pienenisivät.

Ennakonpidätysten ja verojen etuoikeuden poistaminen pienentäisi veroperinnän kertymää. Kuntien ja muiden yksittäisten veronsaajien verokertymään uudistuksen vaikutus olisi vähäinen. Työeläkesaamisten etuoikeuksien poistaminen vähentäisi työeläkevakuutusmaksujen kertymää. Eläketurvakeskuksen luottovakuutustoiminnan menot lisääntyisivät. Näistä aiheutuisi vastaavansuuruinen korotuspaine vakuutusmaksuihin ja luottovakuutusmaksuihin. Myös vakuutusmaksulainoista annettuihin pankkitakauksiin ja muihin vastuusitoumuksiin perustuvien regressisaatavien jako-osuudet pienenisivät.

Yrityskiinnityksen haltijoiden asemaan uudistus vaikuttaisi siten, että näille velkojille konkursseista kertyvä jako-osuus pysyy suurin piirtein ennallaan, kun otetaan huomioon se määrä, joka velkojille jaetaan etuoikeudettomien velkojien kanssa yhtäläisin oikeuksin.

Etuoikeuden poistaminen kuntien elatustukisaatavilta lisäisi kuntien elatustuen nettomenoja arviolta 20 miljoonalla markalla.

Tarkoitus on, että ehdotetut lait tulisivat voimaan vuoden 1993 alusta. Aikaisempia etuoikeussäännöksiä sovellettaisiin, jos konkurssi on alkanut tai ulosmittaus on toimitettu ennen lain voimaantuloa. Tietyillä saatavilla etuoikeus säilyisi siirtymävaiheen aikana. Työpalkkasaatavilla olisi etuoikeus, jos konkurssi on alkanut tai ulosmittaus toimitettu ennen vuotta 1995. Vastaavasti yrityskiinnityksen haltijoille suoritettaisiin etuoikeuden perusteella 50 prosentin asemesta 60 prosenttia, jos konkurssi on alkanut ennen mainittua ajankohtaa. Eläkesäätiön työnantajalta oleva saatava, jolla katetaan vapaaehtoisesta lisäeläketurvasta aiheutuvaa eläkevastuuta, olisi etuoikeutettu työnantajan konkurssissa, joka on alkanut ennen vuotta 2000.

Esitys liittyy kiinteästi yrityksen saneerausta koskevaan uudistuksen, jota koskeva hallituksen esitys on annettu samanaikaisesti tämän esityksen kanssa.

Esitys liittyy vuoden 1993 valtion alousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.