Jäbä tuolla jo kertoo, ettei Jäätteenmäkeä todettukaan syyttömäksi Helsingin käräjäoikeudessa.
Hain tuossa taas sitä oikeudenpäätöstä nähdäkseni, mitä siinä sanotaan.
En vielä löytänyt, mutta Jäbähän voisi sen tällä kertaa hakea ja osoittaa sieltä kohdan, joka tukee hänen väitettään, ettei Jäätteenmäkeä todettu syyttömäksi?
Itse en sitä nyt ehdikään hakemaan enempiä.
Löysin Jukka Tarkan kirjoituksen, joka olkoon etenkin Oiva Härköselle tarkoitettu.
"
Jäätteenmäen paperit
25.3.2004 klo 20.05
Anneli Jäätteenmäki julisti saaneensa puhtaat paperit, vaikka oli kysymys vain sitä, että syyte yllytyksestä tai avunannosta hylättiin. Se on ihan eri asia. Oikeus totesi, että Jäätteenmäki oli pyytänyt papereita, joten ne eivät myöskään voineet tulla hänelle yllätyksenä.
Jäätteenmäki ei siis kertonut koko totuutta eduskunnassa eikä käräjäoikeudessa. Kummassakin sellainen on sallittua. Syytettyllä on oikeus vaieta itselleen epäedullisesta seikasta. Valtiopäiväjärjestys kieltää kansanedustajaa käyttämästä loukkaavia tai hyvän tavan vastaisia sanontoja, mutta valehtelemista se ei kiellä.
Epätoden puhumisesta eduskunnassa on poliittiset seuraamukset. Kun luottamus meni, meni myös pääministerin salkku. Sen rinnalla käräjäoikeuden päätös ei merkitse paljoakaan.
"
Erikseen poimittuna Oivalle kohta:
"Oikeus totesi, että Jäätteenmäki oli pyytänyt papereita, joten ne eivät myöskään voineet tulla hänelle yllätyksenä."
**
Mutta tuo ei tietenkään tarkoita muuta kuin tosiaan sitä, ettei jäätteenmäki saanut puhtaita papereita muilta osin kuin syytteessä esitettyjen asioiden osalta.
Syytön hän oli niihin asioihin HKO:n päätöksellä.
Valehtelusta (myös oikeuden edessä, joka toki on syytetyn oikeus), ei Jäätteenmäkeä edes syytetty. Niiltä osin hänelle ei siis oikeus voinut edes puhtaita papereita antaa.
Hain tuossa taas sitä oikeudenpäätöstä nähdäkseni, mitä siinä sanotaan.
En vielä löytänyt, mutta Jäbähän voisi sen tällä kertaa hakea ja osoittaa sieltä kohdan, joka tukee hänen väitettään, ettei Jäätteenmäkeä todettu syyttömäksi?
Itse en sitä nyt ehdikään hakemaan enempiä.
Löysin Jukka Tarkan kirjoituksen, joka olkoon etenkin Oiva Härköselle tarkoitettu.
"
Jäätteenmäen paperit
25.3.2004 klo 20.05
Anneli Jäätteenmäki julisti saaneensa puhtaat paperit, vaikka oli kysymys vain sitä, että syyte yllytyksestä tai avunannosta hylättiin. Se on ihan eri asia. Oikeus totesi, että Jäätteenmäki oli pyytänyt papereita, joten ne eivät myöskään voineet tulla hänelle yllätyksenä.
Jäätteenmäki ei siis kertonut koko totuutta eduskunnassa eikä käräjäoikeudessa. Kummassakin sellainen on sallittua. Syytettyllä on oikeus vaieta itselleen epäedullisesta seikasta. Valtiopäiväjärjestys kieltää kansanedustajaa käyttämästä loukkaavia tai hyvän tavan vastaisia sanontoja, mutta valehtelemista se ei kiellä.
Epätoden puhumisesta eduskunnassa on poliittiset seuraamukset. Kun luottamus meni, meni myös pääministerin salkku. Sen rinnalla käräjäoikeuden päätös ei merkitse paljoakaan.
"
Erikseen poimittuna Oivalle kohta:
"Oikeus totesi, että Jäätteenmäki oli pyytänyt papereita, joten ne eivät myöskään voineet tulla hänelle yllätyksenä."
**
Mutta tuo ei tietenkään tarkoita muuta kuin tosiaan sitä, ettei jäätteenmäki saanut puhtaita papereita muilta osin kuin syytteessä esitettyjen asioiden osalta.
Syytön hän oli niihin asioihin HKO:n päätöksellä.
Valehtelusta (myös oikeuden edessä, joka toki on syytetyn oikeus), ei Jäätteenmäkeä edes syytetty. Niiltä osin hänelle ei siis oikeus voinut edes puhtaita papereita antaa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Mainos-maakari näkyy luulevan, että syyllisiä ovat kaikki, jotka haastetaan oikeuteen.
Jokainen on syytön siihen saakka kun hänet syylliseksi oikeudessa todetaan.
Pelkkä syyte ei riitä mihinkään.
Annelia ei todettu syylliseksi?
Sanot, että jokainen on syytön, kunnes syylliseksi todetaan?
Siis, logiikkasi mukaan Anneli on syytön?
Jäätteenmäkeä ei todettu syylliseksi siihen, että hän olisi rikollisesti yllyttänyt Mannista tekemään virkavirheen.
Tähän rikokseen Jäätteenmäki ei ole oikeuden mukaan syyllinen, toisin sanoen: Jäätteenmäki ei ole syyllinen siihen, mistä syyttäjä häntä yritti syyttää.
Mutta koskaan ei mikään oikeus ole julistanut Jäätteenmäkeä "syyttömäksi".
Jäätteenmäki on edelleen syytön, koska, kuten itse sanot, "jokainen on syytön, kunnes syylliseksi todetaan".
Jäätteenmäkeä ei todettu syylliseksi, joten hän on sitten (edelleen) syytön?
Olisipa hauska nähdä pöyäkirja, jossa HKO toteaa Jäätteenmäkeä koskevasta vapauttavasta tuomiostaan sanoilla "ei ole syyllinen".
.
" Jäätteenmäki ei ole syyllinen siihen, mistä syyttäjä häntä yritti syyttää. "
Miten niin syyttäjä yritti syyttää?
Ei se minun tietääkseni yritykseksi jäänyt.
Syytäjä syytti.
"Tähän rikokseen Jäätteenmäki ei ole oikeuden mukaan syyllinen"
Jos Jäätteenmäki ei ole syyllinen, kai hän sitten on syytön (oikeuden päätöksen mukaan)?
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9711/971118/9711180198.html
Juhantalolle syyte avunannosta törkeään kavallukseen
Kansanedustaja Kauko Juhantalo joutuu jälleen oikeuteen. Juhantalo vastaa
Helsingin käräjäoikeudessa 23. syyskuuta syytteeseen avunannosta törkeään
kavallukseen.
Kauko Juhantalon katsotaan netonneen 1,1 miljoonaa markkaa toimiessaan
bulvaanina Interbankin junailemassa 18,5 miljoonan markan
kiinteistökaupassa. Pankin kirjanpidon ohi epäillään pimitetyn 4,5 miljoonaa
markkaa.
Epäilty avunanto tärkeään kavallukseen liittyy vuodenvaihteessa 1994
tehtyihin kiinteistökauppoihin Helsingin ydinkeskustassa.
Juhantalon tienaamilla 1,1 miljoonalla markalla kuitattiin syytteen mukaan
hänen samansuuruinen pankkivelkansa Interbankiin kokonaan maksetuksi.
Entinen kauppa ja teollisuusministeri, kansanedustaja Kauko
Juhantalo tuomittiin 1993 marraskuussa valtakunnanoikeudessa
vuodeksi ehdolliseen vankeuteen jatketuista lahjusten
vaatimisista ja virkavelvollisuuden tahallisista rikkomisista.
Prosessi menee näin:
Poliisi tutkii ja syyttäjä syyttää. Syytekirjelmässä yksilöidään ne rikosnimikkeet, joihin syyte perustuu ja syyttäjän tehtävä on tutkimusaineiston ja todistajien avulla esittää näyttö sille, että syytetty on todella myös syyllinen, minkä oikeus sitten lopuksi ratkaisee.
Jäätteenmäen tapauksessa todettiin, että syyttäjän esittämä näyttö ei riittänyt osoittamaan rikollisen yllyttämisen tunnusmerkkien täyttymistä siksi, että Manninen olikin toiminut hyvin vapaaehtoisesti asiassa; häntä ei tarvinnut millään lailla yllyttää, pelkkä pyyntö riitti ja yli tuhat sivua fakesja tuli "yllättäen ja pyytämättä".
Kun noin oli, niin oikeus totesi, että yyttäjän esittämä näyttö Mannisen yllyttämisestä virkarikokseen ei tullut riittävästi toteen näytetyksi, ja vapautti Jäätteenmäen syytteestä.
Jäätteenmäki siis vapautettiin syyttäjän esittämistä syytteistä.
Jos joku tämän perusteella haluaa kuvitella, että oikeudessa olisi käsitelty Jäätteenmäen syyttömyyttä ja em. päätöksellä todettu Jäätteenmäki syyttömäksi, niin siinä koetetaan saada asia näyttämään muulta kuin se on.
Onhan se helppoa harrastaa semanttista päättelyä sanomalla oikeuden julistaneen syytetyn syyttömäksi, kun syyte hylätään.
Silloin ei kuitenkaan ole tapahtunut mitään muuta kuin pelkästään syytteen hylkääminen - ei syyttömäksi julistamista.
Kertoisipa MPP mielipiteensä, lakimies kun on.
Minä en enää kykene sinua vastaan mihinkään.
Et ole mainosalan kouluja totisesti turhaan käynyt, niin hyvin osaat väännellä asiat.
MPP, pliis, esitä näkökantasi!
Sinänsä minulle sopii, että Jäätteenmäki on sitten syyllinen..hehheh..
Mutta nyt tietenkin sanot, ettet tarkoita sitäkään, kunhan haluat vain saivarrella sanoilla.
Mutta nyt teen taas poistumisilmoitukseni, kun ene ensimmäisen PI:n jälkeen vielä ole ehtinyt poistua mihinkään.
Nyt, ihan oikeasti, minä menen puuiiiss...
Helsingin raastuvanoikeus totesi, että Jäätteenmäki ei ole syyllinen (not guilty) niihin rikoksiin, joista häntä syytettiin, koska syyttäjä ei pystynyt näyttämään syytteitään toteen.
Jos sinä haluat sanoa, että tuo tarkoittaa Jäätteenmäen julistamista syyttömäksi, niin ei se asiallisesti paljoa väärinkään ole, mutta kuvaa aika väljästi sitä, mistä oikeus päätti, kun se käsitteli Jäätteenmäen syyllisyyttä ainoastaan niiden rikosten suhteen, mistä syyttäjä Jäätteenmäkeä syytti.
Ettei kenelekään sivulliselle syntyisi vääriä käsityksiä minun motiiveistani, niin moni palstoja kauemmin seurannut varmaan muistaa minun kirjoittaneni noihin aikoihin, että Jäätteenmäen syyttäminen on täysin turhaa mediapeliä ja syyttäjäviranomaisen toimimista varman päälle, kun näyttöä ei saada kasaan.
Olihan jo tuolloin käynyt median uutisista selväksi, miten innokkaasti ja vapaaehtoisesti Manninen oli toiminut, kun sai Mama Rosassa kuulla, että Jäätteenmäki kaipaa sisäpiirin tietoja Lipposen tekemisistä ulkopolitiikassa.
Eihän silloin voi olla mistään rikollisesta yllyttämisestä kyse, jos "yllytettävä" toimii innokkaan vapaaehtoisesti ja lähettää toista tuhatta sivua fakseja yhden pyynnön perusteella.
!!!
Siis HKO ei toedennut, että Jäättis on syytön, vaan se totesi, että Jäättis ei ole syyllinen?
Oikeen huikeeta.
Mitä minä sillä tekisin? Tiedän muutenkin, mistä silloin oli kyse.
Päättelet aivan oikein.
Ajattelin, että hakisit sen minua varten, kun minä en ole selvillä, mitä tapahtui.
Ja sitten senkin vuoksi, että osoittaisit sen lähteeksi, johon perustat väitteesi, ettei oikeus todennut Jäätteenmäkeä syyttömäksi.
Mutta, ei sitten.
Missä kohtaa oikeudenkäyntipöytäkirjassa lukee sekään, että "Jäätteenmäki ei ole syyllinen"?
Olit oikeassa kuitenkin, ei siellä todeta tosiaankaan suoraan, että Jäätteenmäki on syytön.
Siellä oli tällainen teksti:
********
"Edellä selostetuilla perusteilla käräjäoikeus harkitsee oikeaksi hylätä Jäätteenmäkeä vastaan ajetun syytteen".
************
Netistä en löytynyt pöytäkirjaa, mutta onhan se minulla paperilla.
"Silloin ei kuitenkaan ole tapahtunut mitään muuta kuin pelkästään syytteen hylkääminen - ei syyttömäksi julistamista."
Entäs Mannisen kohdalla?
Onko hän syytön vai syyllinen?
Vai mikä Manninen nyt tämän opin mukaan oli, kun hän sai tuomionkin?
Pitääkö Mannisesta kirjoittaa näin:
-Silloin ei kuitenkaan ole tapahtunut mitään muuta kuin pelkästään syytteen hyväksyminen - ei syylliseksi julistamista-.
?
Jukka Tarkka ei suinkaan ole ainoa puolivillainen ajattelija, jolle Jäätteenmäen tekemiset ovat muodostuneet todellisuudentajun kompastuskiveksi.
Nämä tässäkin esiin nousevat määrittelyongelmat palautuvat ihan yleisiin tietoteoreettisiin lähtökohtiin. Kun ihminen kuvailee sitä mitä todellisuudessa tapahtuu, kuvailu tarvitsee aina käsitteitä. Käsitteet sitten ovatkin paljon monimutkaisempi todellisuuden ja totuuden tavoittelun työkalu kuin mitä haluaisi kuvitella tai mitä olisi valmis uskomaan.
Juridiikassa ongelmia on pyritty ratkaisemaan kuvailemalla teot niille ominaisten tunnusmerkkien avulla. Näin tietyt rikosnimikkeet määrittyvät tiettyjen käsitteellisesti tarkennettujen ehtojen täyttyessä. Huomattakoon tämä lakien kirjoittamiselle ja lainkäytölle ominainen lähtökohta: syytteitä voidaan nostaa vain tiettyyn tapahtumakuvaukseen viitaten, ja oikeuden tehtävä on tutkia täyttyvätkö tähän rikoskuvaukseen kuuluvat tunnusmerkit.
Kun asioita käsitellään oikeudessa, käsiteltävänä ei suinkaan ole todellisuus, vaan rikosnimikkeillä varustetut ja tunnusmerkistöillä määritellyt tapauskuvaukset. Todellisuus on tiedonfilosofinen ongelma, syyllisyyskysymyksen ratkaiseminen juridinen ongelma. Pitää aina tajuta ero sen välillä mitä todellisuudessa tapahtuu ja millaisten kehikoiden puitteissa oikeus käsittelee sitä mitä todellisuudessa tapahtui.
Kun oikeus antaa päätöksensä, se perustaa sen siihen mitä se pitää luotettavimpana tai muuten parhaimpana mahdollisena kuvauksena siitä mitä todellisuudessa tapahtui. Todellisuutta oikeus tarkastelee laissa annettujen tapahtumakuvauksellisten ikkunoiden läpi, joten näkökulma on alusta alkaen aivan tietty, juridista selvyyttä palveleva näkökulma. Oikeus ei voi määritellä "koko totuutta" tai esittää käsitystään siitä minkälaatuinen elementti "todellisuus" on. Oikeus ei ratkaise totuusteorioita tai totuusarvoja, vaan ainoastaan valitsee sille nousseista kuvausvaihtoehdoista sen johon se perustaa päätöksensä.
Oikeusprosessi lähtee liikkeelle syytteestä, ja päätös annetaan ratkaisemalla syyllisyys syytteessä mainittuihin ja laissa kuvattuihin rikoksiin. Jäätteenmäen tapauksessa oikeus otti päätöksensä perustaksi sen tapauhtumakuvauksen joka olisi Jäätteenmäelle raskauttavin. Tämänkään mukaan eivät rikoksen tunnusmerkistöt kuitenkaan täyttyneet, joten päätös oli vapauttava.
Pitää siis ymmärtää ettei oikeuden päätös kerro mitään siitä mitä tapahtui todella. Oikeudella ei ole sellaista yliluonnollista valtaa, että se pystyisi päättämään siitä mitä tapahtui todella. Oikeus ei pysty päättämään valehteliko Anneli vai ei. Oikeus vain tekee päätöksen suhteessa siihen syyte- ja todistusaineistoon joka sille on annettu.
Olennaista koko Jäätteenmäki-oikeudenkäynnissä ei kuitenkaan ole se miten Jäätteenmäen menettelytavat pitäisi juridisesti arvioida. Olennaista on että koko Jäätteenmäki-kohu esti varsinaisen asiasubstanssin eli Lipposen arveluttavan bush-nuoleskelun käsittelyn. Ei ole mitään järkeä väitellä Jäätteenmäen tekemisistä, vaan kaikki huomio olisi pitänyt suunnata niihin asioihin jotka Lipposesta suurelle yleisölle paljastuivat. Jos eläisimme oikeusvaltiossa, jossa moraali olisi ensisijaisempaa kuin laki, syytettyjen penkille olisi pitänyt istuttaa Lipponen.
koska oikeudenpäätös on kuitenkin tässäkin tapauksessa se, johon muunmuassa kumpikin kepulainen syytetty tyytyi, sitä on tässä pidetty keskustelun pohjana.
Tässä on nyt vain jankutettu periaatteellisesta näkemyserosta.
Jos laajennamme totuuskäsitettä niin, että epäilemme kaikkea, koska mikäänhän ei ole niin varmaa kuin epävarma, meille ei jää mitään, mihin tukeutua.
Lainataan päivän kevennykseksi Oivan legendaksi muodostunutta sanontaa:
"Anneli ei muuten valehdellut kertaakaan".
Ihmetellään sitten sitä, mihin Oiva tuon tietonsa perustaa;-))
Anneli puhui keskustalaisella viekkaudella vain niin totta kuin osasi.
Uskottavuusongelmia tietysti tuli siinä vaiheessa, kun edelliset lausunnot kumoutuivat uusilla.
Ei näköjään mene yksinkertainen viesti perille.
Oikeuden päätös on oikeuden päätös. Ei sitä pidä pitää minään muuna kuin oikeuden päätöksenä. Oikeus lähtee liikkeelle syytteitä, tutkii todisteet ja ratkaisee syyllisyyden. Asiat käsitellään juridisina tapauksina. Ei oikeus anna päätöstä siitä mitä todellisuudessa tapahtui. Ei oikeus pysty ratkaisemaan valehteliko Anneli vai ei. Sellaisia asioita ei ratkaista oikeuden päätöksillä. Ne ovat kokonaan toinen juttu.
Kokonaan toinen juttu on myös pohdiskella sitä
"jos laajennamme totuuskäsitettä niin, että epäilemme kaikkea, koska mikäänhän ei ole niin varmaa kuin epävarma, meille ei jää mitään, mihin tukeutua". Tässä suhteessa sanoisin että asiat ovat hyvin niin kauan kun jaksamme pitää silmämme aukija sietää epävarmuutta. Sitten kun silmät pannaan kiinni ja aletaan hokea jonkin käsitevalinnan pohjalta laadittua kuvausta "totuutena", ollaankin jo jabattamisen asteella.
Oikeuden päätös on oikeuden päätös.
Niin on.
Olenko muuta väittänyt?
En pidä oikeudenpäätöstä muuna kuin oikeudenpäätöksenä.
Onko sinulla joku luotettavmpi taho kuin Suomen oikeuslaitos istuntoineen, joissa rikos- ym asioita käsitellään?
Ei se idioottivarmaa tietysti ole, mutta onko varmempaakaan tapaa olemassa?
Ja minä kun olen sitäpaitsi kuvitellut tuota asiaa juuri toitottaneeni, ettei Jäätteenmäki valehteluistaan ollut syytettynä, niin nyt sinä taas vedät asian esiin aivan kuin oikeus olisi sitä asiaa ollut aprikoimassa.
Ei ollut.
Aina kannattaa silmänsä pitää auki ja yrittää ajatella järjella, ei tunteella, kuten esim. Oiva Härkönen tuntuu tekevän selitellessään, ettei "Anneli muuten valehdellut kertaakaan".
Katsos, kun Annelin jutut olivat niin epäjohdonmukaisa, etä on vaikea ymmärtää Oivan hokeman perusteita.
Sitäpaitsi Oiva Härkönen valehteli itse oikeuden todenneen, että "oikeus totesi, että VAIKKA ANNELI OLISI PYYTÄNYT, SE EI OLISI OLLUT RIKOS".
Ei todennut oikeus niin, se näkyy pöytäkirjoista aika selvästi.
Jäätteenmäki ei syyllistynyt mihinkään sellaiseen lainvastaiseen tekoon, josta hänelle olisi voitu langettaa lain määräämä rangaistus. Hän sai puhtaat paperit ja on näin ollen syytön.
Se mitä nämä nämä "paskapietilöiden" höynäyttämät Jäbättäjät asiasta ulostavat on yhtä tyhjän kanssa. Koirakaan ei viitsi kaluta samaa luuta vuodesta toiseen, mutta eiväthän nämä Jäbättäjät koira rotuihin kuulukaan.
... sillä Jaban jutut "oletko jo lakannut lyömästä vaimoasi" -logiikkoineen muistuttavat kyllä opetetun koiran refleksejä.