Talvisodan rauha

Riston puolustuspuheestahan (Risto Rytin puolustus, Tietokalervo 1989 s.22) se löytyy. Mistä Ryti on tiedon saanut, jää epäselväksi.

Ajattelin vain. etten ole ainoa palstalla, joka on asiasta kuullut, ja haluaisin tiedolle varmempaa pohjaa.

sama kirjoitti:

Riston puolustuspuheestahan (Risto Rytin puolustus, Tietokalervo 1989 s.22) se löytyy. Mistä Ryti on tiedon saanut, jää epäselväksi.

Ajattelin vain. etten ole ainoa palstalla, joka on asiasta kuullut, ja haluaisin tiedolle varmempaa pohjaa.

Lue lisää

rauhaan väitetään olevan Hitlerin 9.2.1940 lähettämän nootin Stalinille, missä Neuvostoliiton toivotaan pyrkivän rauhaan mahdollisimman nopeasti. Maaliskuun 3. päivä Moskovalle jätetään uhkavaatimus, jossa Saksan ilmavoimien ilmoitetaan puuttuvan sotaan, jos sotatoimia ei lopeteta välittömästi ja rauhanneuvotteluihin ryhdytä.

Mistään kompensaatioista tai sovituista alueista tuskin oli kysymys, vaan Saksalle muodostuvasta uhasta, jos liittoutuneet saisivat toteutettua suunnitelman avunannosta Suomelle ja muodostettua pohjoisen rintaman Saksaa vastaan.

talvisodan kirjoitti:

rauhaan väitetään olevan Hitlerin 9.2.1940 lähettämän nootin Stalinille, missä Neuvostoliiton toivotaan pyrkivän rauhaan mahdollisimman nopeasti. Maaliskuun 3. päivä Moskovalle jätetään uhkavaatimus, jossa Saksan ilmavoimien ilmoitetaan puuttuvan sotaan, jos sotatoimia ei lopeteta välittömästi ja rauhanneuvotteluihin ryhdytä.

Mistään kompensaatioista tai sovituista alueista tuskin oli kysymys, vaan Saksalle muodostuvasta uhasta, jos liittoutuneet saisivat toteutettua suunnitelman avunannosta Suomelle ja muodostettua pohjoisen rintaman Saksaa vastaan.

Lue lisää

Nliitto oli huolissaan lännen avuntarjouksista, siitä osoituksena 5. ja 6. tammikuuta jätetyt nootit Norjalle ja Ruotsille.

Tammikuun 26. päivä Nliiton hallitus hyväksyi Ruotsin toistuvan välitystarjouksen, joka oli vielä joulukuussa hylätty. Nyt tarjouksen hyväksyminen oli seurausta paitsi Wuolijoen lähettämisestä Tukholmaan, myös Molotovin tavoitteesta saada sota loppumaan ennen kelirikkoa.

Kollontai vaati sitten 5.2 Tannerilta Hankoa, johon Tannerilla ei ollut valtuuksia. 12.2 suomalaiset ehdottivat Kollontaille Jussaröä. Nl vaati kuitenkin Hangon lisäksi Karjalan kannaksen ja melkein koko Laatokan Karjalan 13.2. Samana päivänä Tanner pyysi Güntheriltä ja Hanssonilta sotilaallista apua, saaden kielteiset vastaukset.

17.2 Saksan lähettiläs Blücher esitti Tannerille Berliinin välitysehdotuksen, jonka kuitenkin perui parin päivän päästä. Miksi?

21.2 Ulkoasiainvaliokunta asettui rauhanteon kannalle. Jo seuraavana pvänä Assarsson sai Molotovilta rauhanehdot. Samaan aikaan Ruotsissa harkittiin uudelleen Suomen auttamista.

Suomen hallituksen ratkaistavat kysymykset olivat lyhykäisyydessään: Saadaanko Ruotsista sittenkin apua ja myöntäisikö Ruotsi kauttakulkuoikeuden, sekä milloin joukot olisivat Suomessa?

Helmikuun lopulla ryhtyi myös Saksa (Blüherin ja Rössingin suulla) painostamaan Suomea.

25.2 Maiski pyytää Englantia välittämään, saaden kielteisen vastauksen.

26.2 Tanner epäonnistuu neuvotteluissaan Hanssonin kanssa. Kollontai ilmoittaa Tannerille Nliiton kovemmista rauhanehdoista. Käytyjen keskustelujen jälkeen Tanner lensi yhdessä Berliinistä palaavan Kivimäen kanssa Suomeen.

Saksan hallitus oli Kivimäen mukaan täysin perillä Suomen ja neuvostohallituksen rauhanhankkeista ja olisi jopa valmis välittämään.Mutta koska sillä ei ollut keinoja vaikuttaa neuvostohallitukseen, se olisi hyödytöntä.(Bror Laurla:Tie talvisodan rauhaan,Librum 1982, s.204).

Tukholman vierailua seurasi Hallituksen istunto, ja tunnetut lännen avuntarjoukset.

Maaliskuun 1. pvänä tapasi Hackzell Blücherin ja sai hänet vakuuttuneeksi Saksan intresseistä Suomessa.Saksan ulkoministeriössä alettiinkin valmistella dèmarchea Nliitolle, mutta Ribbentrop määräsi keskeyttämään tämän (s.212). Hitler huomautti, että Saksa seisoi Nliiton rinnalla ja että Suomen tuli päästä yhteisymmärrykseen tämän kanssa ilman välitystä. Koska neuvostohallituksella oli kiire päästä pois konfliktista, johon se oli itsensä sotkenut, Suomella pitäisi olla siihen hyvät mahdollisuudet (s.219).

Pian tämän jälkeen Nliitto ilmoittaa odottavansa vielä pari päivää, mutta ei enää keskustele Viipurista eikä Sortavalasta. Molotov ilmoittaa samalla kapiaisten vaativan saada marssia eteenpäin. Suomi hyväksyy rauhanehdot(s.223).

sama kirjoitti:

Nliitto oli huolissaan lännen avuntarjouksista, siitä osoituksena 5. ja 6. tammikuuta jätetyt nootit Norjalle ja Ruotsille.

Tammikuun 26. päivä Nliiton hallitus hyväksyi Ruotsin toistuvan välitystarjouksen, joka oli vielä joulukuussa hylätty. Nyt tarjouksen hyväksyminen oli seurausta paitsi Wuolijoen lähettämisestä Tukholmaan, myös Molotovin tavoitteesta saada sota loppumaan ennen kelirikkoa.

Kollontai vaati sitten 5.2 Tannerilta Hankoa, johon Tannerilla ei ollut valtuuksia. 12.2 suomalaiset ehdottivat Kollontaille Jussaröä. Nl vaati kuitenkin Hangon lisäksi Karjalan kannaksen ja melkein koko Laatokan Karjalan 13.2. Samana päivänä Tanner pyysi Güntheriltä ja Hanssonilta sotilaallista apua, saaden kielteiset vastaukset.

17.2 Saksan lähettiläs Blücher esitti Tannerille Berliinin välitysehdotuksen, jonka kuitenkin perui parin päivän päästä. Miksi?

21.2 Ulkoasiainvaliokunta asettui rauhanteon kannalle. Jo seuraavana pvänä Assarsson sai Molotovilta rauhanehdot. Samaan aikaan Ruotsissa harkittiin uudelleen Suomen auttamista.

Suomen hallituksen ratkaistavat kysymykset olivat lyhykäisyydessään: Saadaanko Ruotsista sittenkin apua ja myöntäisikö Ruotsi kauttakulkuoikeuden, sekä milloin joukot olisivat Suomessa?

Helmikuun lopulla ryhtyi myös Saksa (Blüherin ja Rössingin suulla) painostamaan Suomea.

25.2 Maiski pyytää Englantia välittämään, saaden kielteisen vastauksen.

26.2 Tanner epäonnistuu neuvotteluissaan Hanssonin kanssa. Kollontai ilmoittaa Tannerille Nliiton kovemmista rauhanehdoista. Käytyjen keskustelujen jälkeen Tanner lensi yhdessä Berliinistä palaavan Kivimäen kanssa Suomeen.

Saksan hallitus oli Kivimäen mukaan täysin perillä Suomen ja neuvostohallituksen rauhanhankkeista ja olisi jopa valmis välittämään.Mutta koska sillä ei ollut keinoja vaikuttaa neuvostohallitukseen, se olisi hyödytöntä.(Bror Laurla:Tie talvisodan rauhaan,Librum 1982, s.204).

Tukholman vierailua seurasi Hallituksen istunto, ja tunnetut lännen avuntarjoukset.

Maaliskuun 1. pvänä tapasi Hackzell Blücherin ja sai hänet vakuuttuneeksi Saksan intresseistä Suomessa.Saksan ulkoministeriössä alettiinkin valmistella dèmarchea Nliitolle, mutta Ribbentrop määräsi keskeyttämään tämän (s.212). Hitler huomautti, että Saksa seisoi Nliiton rinnalla ja että Suomen tuli päästä yhteisymmärrykseen tämän kanssa ilman välitystä. Koska neuvostohallituksella oli kiire päästä pois konfliktista, johon se oli itsensä sotkenut, Suomella pitäisi olla siihen hyvät mahdollisuudet (s.219).

Pian tämän jälkeen Nliitto ilmoittaa odottavansa vielä pari päivää, mutta ei enää keskustele Viipurista eikä Sortavalasta. Molotov ilmoittaa samalla kapiaisten vaativan saada marssia eteenpäin. Suomi hyväksyy rauhanehdot(s.223).

Lue lisää

teoksen (2003) sivulla 177 mainitaan Saksan ja Neuvostoliiton sopimus, jossa Suomen ja N-liiton välisen sodan syttyessä Saksa saisi kompensaationa Ahvenanmaan (puna-armeijan kuviteltiin miehittävän Suomen?). Tilanne kehittyi kuitenkin toisella tavalla, eikä sopimus ollut talvisodan rauhan syynä.

"Nliitto oli huolissaan lännen avuntarjouksista, siitä osoituksena 5. ja 6. tammikuuta jätetyt nootit Norjalle ja Ruotsille."

Tarkennuksena: Kysymys oli aselähetyksistä, ei joukoista. Vasta 5.2. N-liiton sotilasjohto sai tiedon liittoutueiden maihinnoususuunnitelmista.

"Tammikuun 26. päivä Nliiton hallitus hyväksyi Ruotsin toistuvan välitystarjouksen, joka oli vielä joulukuussa hylätty. Nyt tarjouksen hyväksyminen oli seurausta paitsi Wuolijoen lähettämisestä Tukholmaan, myös Molotovin tavoitteesta saada sota loppumaan ennen kelirikkoa."

4.2. Saksa varoitti Ruotsia liittymästä sotaan Suomen puolelle, koska silloin liittoutuneiden joukot pääsisivät Ruotsiin (emt., 173). Molotovin tavoite rauhasta peruuntui saadessaan tiedon liittoutuneiden maihinnoususta (5.2.) ja aloitti suurhyökkäyksen Mannerheim-linjaa vastaan 9.2..

"17.2 Saksan lähettiläs Blücher esitti Tannerille Berliinin välitysehdotuksen, jonka kuitenkin perui parin päivän päästä. Miksi?"

Tanner piti parempana sopia rauhasta Tukholman välityksellä. Blücherin esitys oli hänen oma ajatuksensa, jonka joutui myöhemmin perumaan, koska ei ollut keskustellut asiasta Berliinin ja Moskovan kanssa.

Mannerheim saa tiedon 9.3. Saksan uhkavaatimuksista Neuvostoliitolle, jolloin hän ilmoittaa valtioeuvostolle, että on tehtävä sellainen rauha, kuin aikaansaatavissa on (emt., 329).

vuorosanat kirjoitti:

teoksen (2003) sivulla 177 mainitaan Saksan ja Neuvostoliiton sopimus, jossa Suomen ja N-liiton välisen sodan syttyessä Saksa saisi kompensaationa Ahvenanmaan (puna-armeijan kuviteltiin miehittävän Suomen?). Tilanne kehittyi kuitenkin toisella tavalla, eikä sopimus ollut talvisodan rauhan syynä.

"Nliitto oli huolissaan lännen avuntarjouksista, siitä osoituksena 5. ja 6. tammikuuta jätetyt nootit Norjalle ja Ruotsille."

Tarkennuksena: Kysymys oli aselähetyksistä, ei joukoista. Vasta 5.2. N-liiton sotilasjohto sai tiedon liittoutueiden maihinnoususuunnitelmista.

"Tammikuun 26. päivä Nliiton hallitus hyväksyi Ruotsin toistuvan välitystarjouksen, joka oli vielä joulukuussa hylätty. Nyt tarjouksen hyväksyminen oli seurausta paitsi Wuolijoen lähettämisestä Tukholmaan, myös Molotovin tavoitteesta saada sota loppumaan ennen kelirikkoa."

4.2. Saksa varoitti Ruotsia liittymästä sotaan Suomen puolelle, koska silloin liittoutuneiden joukot pääsisivät Ruotsiin (emt., 173). Molotovin tavoite rauhasta peruuntui saadessaan tiedon liittoutuneiden maihinnoususta (5.2.) ja aloitti suurhyökkäyksen Mannerheim-linjaa vastaan 9.2..

"17.2 Saksan lähettiläs Blücher esitti Tannerille Berliinin välitysehdotuksen, jonka kuitenkin perui parin päivän päästä. Miksi?"

Tanner piti parempana sopia rauhasta Tukholman välityksellä. Blücherin esitys oli hänen oma ajatuksensa, jonka joutui myöhemmin perumaan, koska ei ollut keskustellut asiasta Berliinin ja Moskovan kanssa.

Mannerheim saa tiedon 9.3. Saksan uhkavaatimuksista Neuvostoliitolle, jolloin hän ilmoittaa valtioeuvostolle, että on tehtävä sellainen rauha, kuin aikaansaatavissa on (emt., 329).

Lue lisää

Mikä on lähteenä kayttämäsi teoksen nimi?

sama kirjoitti:

Mikä on lähteenä kayttämäsi teoksen nimi?

yläpuolelta, toimittaneet Ohto Manninen ja Kauko Rumpunen.

vuorosanat kirjoitti:

teoksen (2003) sivulla 177 mainitaan Saksan ja Neuvostoliiton sopimus, jossa Suomen ja N-liiton välisen sodan syttyessä Saksa saisi kompensaationa Ahvenanmaan (puna-armeijan kuviteltiin miehittävän Suomen?). Tilanne kehittyi kuitenkin toisella tavalla, eikä sopimus ollut talvisodan rauhan syynä.

"Nliitto oli huolissaan lännen avuntarjouksista, siitä osoituksena 5. ja 6. tammikuuta jätetyt nootit Norjalle ja Ruotsille."

Tarkennuksena: Kysymys oli aselähetyksistä, ei joukoista. Vasta 5.2. N-liiton sotilasjohto sai tiedon liittoutueiden maihinnoususuunnitelmista.

"Tammikuun 26. päivä Nliiton hallitus hyväksyi Ruotsin toistuvan välitystarjouksen, joka oli vielä joulukuussa hylätty. Nyt tarjouksen hyväksyminen oli seurausta paitsi Wuolijoen lähettämisestä Tukholmaan, myös Molotovin tavoitteesta saada sota loppumaan ennen kelirikkoa."

4.2. Saksa varoitti Ruotsia liittymästä sotaan Suomen puolelle, koska silloin liittoutuneiden joukot pääsisivät Ruotsiin (emt., 173). Molotovin tavoite rauhasta peruuntui saadessaan tiedon liittoutuneiden maihinnoususta (5.2.) ja aloitti suurhyökkäyksen Mannerheim-linjaa vastaan 9.2..

"17.2 Saksan lähettiläs Blücher esitti Tannerille Berliinin välitysehdotuksen, jonka kuitenkin perui parin päivän päästä. Miksi?"

Tanner piti parempana sopia rauhasta Tukholman välityksellä. Blücherin esitys oli hänen oma ajatuksensa, jonka joutui myöhemmin perumaan, koska ei ollut keskustellut asiasta Berliinin ja Moskovan kanssa.

Mannerheim saa tiedon 9.3. Saksan uhkavaatimuksista Neuvostoliitolle, jolloin hän ilmoittaa valtioeuvostolle, että on tehtävä sellainen rauha, kuin aikaansaatavissa on (emt., 329).

Lue lisää

Siis Saksan ultimatum Nliitolle pelastaa Suomen?

Tarkoitat kai nyt liittoutuneiden, Ranskan ja Englannin uhkausta Bakun öljykenttien pommittamisesta?

Saksa oli liitossa Nliiton kanssa, ja sodanjulistus tässä vaiheessa olisi merkinnyt Saksalle kahden rintaman sotaa, jota se nimenomaan vältti tällä sopimuksella.

sama kirjoitti:

Siis Saksan ultimatum Nliitolle pelastaa Suomen?

Tarkoitat kai nyt liittoutuneiden, Ranskan ja Englannin uhkausta Bakun öljykenttien pommittamisesta?

Saksa oli liitossa Nliiton kanssa, ja sodanjulistus tässä vaiheessa olisi merkinnyt Saksalle kahden rintaman sotaa, jota se nimenomaan vältti tällä sopimuksella.

Lue lisää

pelissä.
http://www.promerit.net/
Liittoutuneilla (länsivalloilla) ei ollut tarkoitus sotia Neuvostolittoa vastaan, vaan hävittää Hitlerin johtama kansallissosialistinen Saksa (Stalin juonessa mukana).

sormet kirjoitti:

pelissä.
http://www.promerit.net/
Liittoutuneilla (länsivalloilla) ei ollut tarkoitus sotia Neuvostolittoa vastaan, vaan hävittää Hitlerin johtama kansallissosialistinen Saksa (Stalin juonessa mukana).

Lue lisää

Juonikuvioita oli 1940 vielä monia. Toki on tunnettua, että Stalinin ja Hitlerin liiton tiedettiin olevan huteralla pohjalla.

Hitler oli jo sotatilassa länsivaltojen kanssa, mutta Stalin ei halunnut siihen joutua.

Saksan ulkoministeriön dokumentit, Ribbentropin asiakirjat, eivätkä Hitlerin lausunnoista tehnyt muistiinpanot tue sellaista asiaintilaa, että Hitler olisi taivutellut Stalinia rauhaan, saati lähetellyt ultimatumeja.

Päinvastoin, Hitler toteutti sitä taktiikkaa, jonka oli valinnut elokuussa -39:Saksa ei käy kahden rintaman sotaa.

Suomen kohtalona on aina ollut ja tulee ilmeisesti olemaan olla heittopussina,sen verran heikkoja olemme maailmankaikkeudessa.
Oikeastaan mitään tehtyä sopimusta vieraiden valtojen taholta olisi voinut tehdä toisin,ei Saksan,NLn,USAn,Brittien eikä Japanin taholta,ettei jonkun etuus olisi kärsinyt.
Suomi joutui vain tyytymään tilanteeseen kuin tilanteeseen ja niihin sopimuksiin mitä muut teki keskenään.
Ja sama se on tänäpäivänäkin,ei auta kuin pyllistellä jatkossakin,jos meinataan edes osa itsenäisyys säilyttää.