Kiitos sinulle kuro...

liikutuksen kyyneleet (vai sanoisinko kivun kyyneleet.. tai jotain sen sekaista) pursusivat äsken. kolautin jalkani kipeästi tähän saatanan vitun tietokoneen pöytään.. just tietenkin polven, jotka ovat mun arimmat kipukohdat.
sinä hyppäsit salamannopeasti pehmoisesta sängystä, kesken uniesi, katsomaan huolestuneena vaikka yritin olla turpa kiinni etten herättäisi naapureita. tulit luokseni ja loit silmiini taas sen katseen.

olet aina paikalla ja vaistoat kun olen surullinen. lohdutat kun itken. ilmeesi kertoo selvästi että olet huolestunut ja tiedät että minun on paha olla. teet parhaasi lepyttääksesi minut.

suojelet vaikka ei olisi tarvekkaan.
näytät nättiä hammasrivistöäsi (joista suurin osa vielä maitohampaita), nostat niskakarvasi, haukut uhkaavasti ja olet niin pelottavan näköinen kuin ikinä 6kk pentu vain voi olla "jos yrität päästä omistajaani käsiksi joudut hoidella ensin minut".

seuraat minua joka paikkaan.
mutta osaat olla myös yksin kotona, et hauku etkä tuhoa.

olet niin mielyttämishaluinen ja oppivainen. uskomattoman oppivainen. osaat kaikki käskyt mitä olen sinulle jaksanut ja keksinyt opettaa.

et luovuta helposti, olet peräänantamaton. eräänkin kerran, kun oltiin kaivarissa lenkillä se nähtiin taas. kiipesin korkean kallion päälle. ennenkuin kerkesin reagoimaan halusit tulla perääni ja jännitit kaikki pienet lihaksen rippeesi "suureen" loikkaan. tiesit (ainakin minä tiesin) että olet liian vauva vielä moiseen hyppyyn ja mätkähdit alas kivikkoon. huusin ja käskin sinua lopettamaan, mutta ei, hyppäsit uudestaan. mätkähdit takaisin kivikkoon, mutta silmissäsi paloi edelleen voima. minun oli juostava alas, koska olisit hypännyt kolmannen kerran.

kestät mun kiukuttelut ja olet aina paikalla kun haluan (tai vaikka en haluaisikaan) seuraa.
painat pääsi syliini ja katsot silmiini. aivan kuin kuulisin mitä sanot.

kun minua surettaa saat minut nauramaan. kun raivostun sinulle, rupeat tekemään jotain hölmöä niin etten osaakaan enää olla vihainen vaan rupean nauramaan.

sain sinusta myös lenkkikaverin. tänäänkin juostu kaksi kertaa pururata ympäri, käyty koirapuistossa jossa jaettu ostamani patonki. :)

et väsy, sinussa ei ole edes "off" nappulaa. olet aina valmis lähtemään mukaani, satoi tai paistoi.
olin sitten hyvällä tai pahalla tuulella. voin luottaa siihen että tulet aina.
vaikka kesken unien juokset perääni. pidät katseesi jatkuvasti tiukasti minussa.

selvästi kuitenkin kunnioitat minua. tiedät että minä olen johtaja, etkä kyseenalaista sitä.

en luopuisi sinusta mistään hinnasta, ja tiedän että sinä pidät minusta huolta vaikka oman henkesi kaupalla.

kiitos että pidät minulle aina seuraa ja autoit minua masennuksen yli. yhdessä tallaamme varmasti vielä monta vuotta jakaen ilot ja surut. :)

koirani kuro.
http://img.photobucket.com/albums/v319/gegs636/kuro/DSC00130.jpg