uskovainen ja alkoholi

Sinulle ja kaltaisillesi ex alkkiksille viina on tullut synniksi mutta onko se silloin kaikille syntiä?
Minua ei huoleta toisten juominen vaan se että oma alkoholin käyttöni huolettaa muita ja aiheuttaa epäilysksen omasta hengellisestä tilastani.
Raamattu kehoittaa myös nauttimaan viinistä. Jeesus muutti veden viiniksi, tekikö Jeesus synnin?
Minä nimenomaan tarkoitan alkoholin KOHTUUKÄYTTÖÄ, en humalahakuista juopottelua. Uskovaisille, varsinkin ex alkoholisti/narkkari pastoreile se ei mene jakeluun.
Aika ontuvat ja ahtaat on käsityksesi alkoholista mutta ei kait vanhalta deekulta voi muuta odottaakkaan.

usein ottava kirjoitti:

Sinulle ja kaltaisillesi ex alkkiksille viina on tullut synniksi mutta onko se silloin kaikille syntiä?
Minua ei huoleta toisten juominen vaan se että oma alkoholin käyttöni huolettaa muita ja aiheuttaa epäilysksen omasta hengellisestä tilastani.
Raamattu kehoittaa myös nauttimaan viinistä. Jeesus muutti veden viiniksi, tekikö Jeesus synnin?
Minä nimenomaan tarkoitan alkoholin KOHTUUKÄYTTÖÄ, en humalahakuista juopottelua. Uskovaisille, varsinkin ex alkoholisti/narkkari pastoreile se ei mene jakeluun.
Aika ontuvat ja ahtaat on käsityksesi alkoholista mutta ei kait vanhalta deekulta voi muuta odottaakkaan.

Lue lisää

Minun mielestäni kohtuullinen alkoholin ottaminen ei ole syntiä.
Minä otan alkoholia joskus ja se rentouttaa ja se on myös hyvä seurustelujuoma.
Alkuperäiselle,olen samaa mieltä kanssasi ja ulkomailla alkolia käytetään ruokajuomana ja myös otetaan seurustellessa muiden kanssa.
Olen sen huomannut uskovien keskuudessa että alkoholin ottamista pidetään syntinä ja ollaan ahdashenkisiä,mutta minä en kysele muiden mielipiteitä alkoholin ottamiselle,vaan minä otan alkoholia hyvällä omalla tunnolla ja siinä asiassa ja yleensä elämässä kuljen omaa polkuani muiden ihmisten mielipiteistä välittämättä.

usein ottava kirjoitti:

Sinulle ja kaltaisillesi ex alkkiksille viina on tullut synniksi mutta onko se silloin kaikille syntiä?
Minua ei huoleta toisten juominen vaan se että oma alkoholin käyttöni huolettaa muita ja aiheuttaa epäilysksen omasta hengellisestä tilastani.
Raamattu kehoittaa myös nauttimaan viinistä. Jeesus muutti veden viiniksi, tekikö Jeesus synnin?
Minä nimenomaan tarkoitan alkoholin KOHTUUKÄYTTÖÄ, en humalahakuista juopottelua. Uskovaisille, varsinkin ex alkoholisti/narkkari pastoreile se ei mene jakeluun.
Aika ontuvat ja ahtaat on käsityksesi alkoholista mutta ei kait vanhalta deekulta voi muuta odottaakkaan.

Lue lisää

mielipiteeni on seuraava. Tosin se ei vastaa suoraan aloittajan kysymykseen.

Määritelmä: Alkoholisti on sitä aina. On vain kahdenalaisia a:ja, juovia ja sitten ei.

Raittiit alkoholistit, jotka saarnaavat alkoholin käyttöä vastaan ja jotka eivät sielä viinaksia lähellään, ovat väärässä. Alkoholistin on vaan totuttava ajatukseen, että suurin osa ihmisistä osaa käyyttää viinaksia kohtuullisesti ja sallittava se.

Meillä vaimo juo lasin viini, olutta ja siideriä silloin tällöin. Käymme ravitolassa ja olen usein hänelle kuskina. Olen opetellut, ettei muiden ryyppääminen haittaa enkä sitä moralisoi. Meillä on aina konjakkia, viinejä ja olutta talossa ja tarjoan sitä vieraille, jotka haluavat. Lähipiirini tuntee ongelmani, ja ottavat sen huomioon.

Olen näin pärjännyt hyvin yli 15 vuotta.

Ne alkoholistit, jotka paheksuvat aikuisten ihmisten alkoholin käyttöä, ovat kaikkein typerimpiä (tässä suhteessa).

Uskovaisilla (joihin en lukeudu), asia saattaa olla vähän samalla lailla. Jos uskova lähimmäinen ottaa naukun silloin tällöin ja ei pidä sitä pahana, niin ei naapurillakaan ole oikeutta sitä tuomita.

On otettava huomioon, että ihmiset ovat yksilöitä. Se, mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.
Opettajaksi ei kannta ruveta, ainakaan ainoan totuuden opettajaksi.

eräs uskis kirjoitti:

Minun mielestäni kohtuullinen alkoholin ottaminen ei ole syntiä.
Minä otan alkoholia joskus ja se rentouttaa ja se on myös hyvä seurustelujuoma.
Alkuperäiselle,olen samaa mieltä kanssasi ja ulkomailla alkolia käytetään ruokajuomana ja myös otetaan seurustellessa muiden kanssa.
Olen sen huomannut uskovien keskuudessa että alkoholin ottamista pidetään syntinä ja ollaan ahdashenkisiä,mutta minä en kysele muiden mielipiteitä alkoholin ottamiselle,vaan minä otan alkoholia hyvällä omalla tunnolla ja siinä asiassa ja yleensä elämässä kuljen omaa polkuani muiden ihmisten mielipiteistä välittämättä.

Lue lisää

Tässä nyt on vain se ongelma että mikäli uskova pitää alkoholin nauttimista hyväksyttävänä, ilmeisesti hän ei ole täynnä Pyhää Henkeä, ei ainakaan siinä hetkessä. Raamattu kehottaa uskovaa täyttymään Hengellä ja kieltää juopumaan viinistä. Syykin sanotaan: "Sillä siitä tulee irstas meno". Siis alkoholista seuraa synnillinen irstas meno. Silloin alkoholi on syntiä.

Voitko ajatella uskovaa, joka on juuri täyttynyt Pyhällä Hengellä ja ylistää ja kiittää Jeesusta autuaana Pyhässä Hengessä uusin kielin ottamassa saunakaljaa? Ei kalja hänelle maistu mikäli uskova on täynnä Pyhää Henkeä.
Koska uskovat eivät ole aina täynnä Henkeä, kaljakin voi maistua.

Raamattu antaa meille vastauksen miksi tulee täyttyä Hengellä. "Jumalan valtakunta on vanhurskautta rauha ja iloa Pyhässä Hengessä." Eiks se näin mennyt? Jumalan valtakunta tuli keskellemme ja meihin Jeesuksessa Kristuksessa ja Hänen Pyhässä Hengessään.

Koska Raamattu antaa Pyhän Hengen täyteyden vaihtoehdoksi viinistä/kaljasta/viinasta humaltumiselle ja käskee viinin sijasta täyttymään Hengellä, se on mahdollista täyttyä Hengellä ja saada siitä paljon parempi fiilis kuin alkoholista. Opetuslasten luultiin olevan humalassa kun he olivat saaneet ja ottaneet vastaan Pyhän Hengen. He olivatkin "humalassa" PYHÄSTÄ HENGESTÄ. Mutta kyllä alkoholi maistuu mikäli Pyhä Henki ei hallitse eikä saa täyttää ihmistä. Näin minä ajattelen.

Mutta mikäli uskova nautii kohtuullisesti, vaikka ottaa yhden saunakaljan, vaikka vahvankin oluen, minä en tuomitse häntä siitä. Vapauteen Kristus vapautti meidät. Mutta älkää antako vapautenne koitua yllykkeeksi lihalle.

Fil 1:9-11 "Ja sitä minä rukoilen, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi tiedossa ja kaikessa käsittämisessä, voidaksenne tutkia, mikä paras on, että te Kristuksen päivään saakka olisitte puhtaat ettekä kenellekään loukkaukseksi, täynnä vanhurskauden hedelmää jonka Jeesus Kristus saa aikaan, Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi."

Voitaisiin kysyä; Olenko minä loukkaukseksi herkän omantunnon omistavalle uskovalle jonka Jeesus on pelastanut ja pyhittänyt itselleen mikäli minä juon olutta tai viinaa hänen nähtensä ja tieten? Sitten; onko kaljottelu "mikä paras on"?

Kaikkein viimeiseksi ja tärkein pointti joka tuossa Raamatun Sanassa esiintyy: "täynnä vanhurskauden hedelmää jonka Jeesus Kristus saa aikaan, Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi."

Onko alkoholi vanhurskauden hedelmää jonka Jeesus Kristus saa aikaan? Ei varmasti ole. Saako Jumala kunniaa ja ylistystä uskovan juomisesta? Ei varmasti! Jeesus Kristus saa aikaan vanhurskauden hedelmää uskovassa. Mutta Jeesus asuu ja hallitsee uskovaa Pyhässä Hengessä. Alkoholi vähentää Pyhän Hengen vaikutusta ja voimaa uskovassa koska uskova korvaa Pyhän Hengen ilon alkoholilla. Siksi uskovan tulee elää raittiisti ilman alkoholia tai juoda kohtuullisesti kotonaan niin että ei ole loukkaukseksi toisille. Mutta tästäkin on seurauksena omat ongelmansa, Arvaatte mitkä! Olisit tuonut ne esille mikäli en olisi kirjoittanut tähän tuota viimeistä huomautusta.

Yhteenvetona totean: En tuomitse uskovaa joka ottaa olutta tai viiniä kohtuullisesti joskus omissa oloissaan. Mutta Jumala tarjoaa hänelle Pyhää Henkeä. Kun hän ottaa vastaan ja täyttyy Hengellä, oluet unohtuvat varmasti.

Eli alkoholia joko ei ota lainkaan tai sitä juo kaksin käsin?
Aika hämmentävää ajattelua, oliskohan aika päivittää käsityksiä.
Ulkomailla reissaaminen avartaa ajatuksia sekä auttaa huomaamaan että ehkäpä me suomalaiset olemme hiukan omituisia eikä toisinpäin.
Kohtuuajattelu ei tarvi jäädä ajatuksen tasolle vaan sitä voi toteuttaa aivan oikeastikkin.

usein ottava kirjoitti:

Eli alkoholia joko ei ota lainkaan tai sitä juo kaksin käsin?
Aika hämmentävää ajattelua, oliskohan aika päivittää käsityksiä.
Ulkomailla reissaaminen avartaa ajatuksia sekä auttaa huomaamaan että ehkäpä me suomalaiset olemme hiukan omituisia eikä toisinpäin.
Kohtuuajattelu ei tarvi jäädä ajatuksen tasolle vaan sitä voi toteuttaa aivan oikeastikkin.

Lue lisää

JOS olisit lukenut viestini tarkemmin, niin olisit huomannut, että minä juuri sitä kohtuukäyttöä yritin lanseerata. Ja ehkä jotain on opittu, mutta eiköhän nuo viimeaikaisetkin tutkimukset viittaa aika vahvasti suomalaisten juomatapojen humalahakuisuuteen.

- Miten on pyhityselämäni laita yleisesti ottaen?
- Onko minulla yhä syventyvää halua lähemmäs ja lähemmäs Herraa?

Miten nämä kysymykset liittyvät alkoholin käyttöön?
Mikäli nämä liittyvät niin ilmeiseti nämä tarkoittavat sitä että absolutisti ajattelijat ovat lähempänä Herraa kuin ne jotka alkoholia ottavat.
Eli karrikoiden: suomalaiset fundat ovat lähempänä Herraa kuin muut kulttuurit.

Voisi vielä laittaa ajatuksen, miksi ehtoollisviini on alkoholia? Eikö siinäkin ole kysymys kohtuukäytöstä?
Mikäli alkoholi olisi ollut synti, ei Jeesus olisi todennäköisesti sitä nauttinut itsekään.

usein ottava kirjoitti:

- Miten on pyhityselämäni laita yleisesti ottaen?
- Onko minulla yhä syventyvää halua lähemmäs ja lähemmäs Herraa?

Miten nämä kysymykset liittyvät alkoholin käyttöön?
Mikäli nämä liittyvät niin ilmeiseti nämä tarkoittavat sitä että absolutisti ajattelijat ovat lähempänä Herraa kuin ne jotka alkoholia ottavat.
Eli karrikoiden: suomalaiset fundat ovat lähempänä Herraa kuin muut kulttuurit.

Voisi vielä laittaa ajatuksen, miksi ehtoollisviini on alkoholia? Eikö siinäkin ole kysymys kohtuukäytöstä?
Mikäli alkoholi olisi ollut synti, ei Jeesus olisi todennäköisesti sitä nauttinut itsekään.

Lue lisää

Puhut täyttä asiaa. En koskaan ole törmännyt ihmisiin joita vaivaisi päihteettömyyteni kuin niitä joilla on ko. ongelma itsellä. "Elä ja anna toisten elää". Seurustelu juomana mainio jolle se käy. Suomen väkilukukin olisi ilman alkoholia paljon pienempi.

usein ottava kirjoitti:

- Miten on pyhityselämäni laita yleisesti ottaen?
- Onko minulla yhä syventyvää halua lähemmäs ja lähemmäs Herraa?

Miten nämä kysymykset liittyvät alkoholin käyttöön?
Mikäli nämä liittyvät niin ilmeiseti nämä tarkoittavat sitä että absolutisti ajattelijat ovat lähempänä Herraa kuin ne jotka alkoholia ottavat.
Eli karrikoiden: suomalaiset fundat ovat lähempänä Herraa kuin muut kulttuurit.

Voisi vielä laittaa ajatuksen, miksi ehtoollisviini on alkoholia? Eikö siinäkin ole kysymys kohtuukäytöstä?
Mikäli alkoholi olisi ollut synti, ei Jeesus olisi todennäköisesti sitä nauttinut itsekään.

Lue lisää

Ehdeit alle 11 minuutissa hiljentyä ja kysellä Herran edessä mikä on pyhityselämäsi laita yleisesti ottaen, tai sitten kysymäni asia oli ja on sinulle jo ennestään niin selvä, ettei se mielestäsi vaatinut enempää pysähtymistä ja oman sisimmän tarkastelua Herran kanssa?

- - -

> Miten nämä kysymykset liittyvät alkoholin käyttöön? <
Mielestäni alkoholinkäyttö ei ole ongelman ydin.

Jos uskovalla on ennen kaikkea halu elää lähellä Jeesusta, tuntea Häntä yhä paremmin, kaikessa alistua Pyhän Hengen hallintavaltaan, lukea kaikki tappioksi Jumalan tuntemisen rinnalla, ja tämän tähden halu tiedostaa oma ylpeytensä ja lihalliset motiivinsa kaikessa, missä sellaista ehkä on, sekä niissä kohdin laittaa mielihalunsa ja selittelynsä syrjään ja niin kruunata Jeesus Kristus sydämensä valtaistuimella hallitsijaksi oman minän sijaan, kyllä se sitten tulee näkyviin elämässä.
MYÖS alkoholinkäytön suhteen.

En suinkaan ajattele että absolutistit automaattisesti ovat lähempänä Herraa sen tähden, koska ovat absolutisteja, ja että "suomalaiset fundat" ovat lähempänä Herraa kuin muut kulttuurit.
Mutta kun asenne Jumalan suuntaan on oikea ja sisimmässä jano elää Jumalan rakkautta todeksi Kristuksessa, asenne heijastuu sitten siinäkin kuinka suhtautua niihin "absolutisteihin" ja "suomalaisiin fundamentalisteihin", joilla on erilaiset ajatukset kuin itsellä. Esimerkiksi: - Mikä on asenteeni ja reaktioni niitä "ex alkoholisti/narkkari pastoreita" ja "entisiä deekuja" kohtaan? Jotka ovat rakkaita veljiäsi ja siskojasi vaikka ajattelevatkin joistain asioista eri tavalla kuin sinä.

Jos he ovat päätyneet ajatuksiinsa rehellisesti Raamatun äärellä omien elämänkokemusten ja Jumalan Sanan ja asioiden pohtimisen kautta, oletko valmis kunnioittamaan heitä ja rakastamaan heitä koko sydämestäsi veljinä ja siskoina, vaikka et ajattele kuten he?

Jos vastauksesi näihin kysymyksiin on kielteinen, se kertoo paljonkin suhteestasi siihen, mikä asian ydin on, ja mitä sinulta alussa kyselin. Ja oikeastaan en edes halunnut saada niihin kysymyksiin vastausta. Pyysin vain että olisit kaksin Herrasi kanssa sydämesi tilaa kysellen että kuinka on.
Sitä Herra meiltä itse kultakin kuitenkin odottaa omakohtaisesti.

- - -

Herrassa on vapaus, sillä Pyhä Henki on vapaaksi tekevä Henki, Kristuksen totuudessa.
Sisäinen vapaus ei ole ytimeltään siinä mitä saan ja mitä en saa kristittynä tehdä Jumalan mielestä tai mitä saan ja mitä en saa tehdä muiden kristittyjen mielestä, kun he Jumalan tahtoa päättelevät, vaan ydin on että Kristuksen vapauttamana saan ja voin (joskus pelkästään toisten tähden) tinkiä ulkonaisista vapauksistani, jos sillä tavalla paremmin olen rakentamassa keskinäistä yhteyttä niinkuin Herra ohjaa.
Silloin sisimmässäni on iloa ja tasapainoa, lepoa ja rauhaa ihan katsomatta siihen mitä toiset minulta vaativat ja minusta sanovat.

- - -

Galatalaisia nuhdellaan heidän lakihenkisestä uskontilastaan, että he olivat sitoutuneet tapojen ulkokohtaiseen noudattamiseen ja syömistä ja juomista koskeviin sääntöihin, niin että antoivat uskonnollisten auktoriteettien rajoittaa elämistään ja käyttäytymistään. He tekivät kaikenlaisia tarkkoja elämäntapaa koskevia sääntöjä joita katsoivat tärkeäksi itse noudattaa ja joiden ehdotonta noudattamista vaativat sitten myös muilta. Galatalaiset kristityt siis alkoivat painottaa omia tekoja kadottaen Kristuksen kasvattavan ja pyhittävän armon. Heille sanotaan:
"Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkö antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen." (Gal.5:1).
Jakeen kontekstin huomioonottaen Raamattu ei tässä kohtaa puhu synnin orjuudesta, vaan uskonnollisten tapojen ja säädösten orjuudesta. Niistä Kristus on vapauttanut.
Mutta - tarkoittaako armon tuoma vapaus sitten sitä, että voin toteuttaa itseäni kuinka itseäni huvittaa, piittaamatta veljistä ja siskoista? Ja että voin väheksyä seurakuntakuria ja seurakunnan johtajia ja opettajia, suhtautuen heihin pilkallisesti vaikkapa silloin, kun olen heidän kanssaan eri mieltä? Sekö on vapautta?
Ei. "Te olette näet kutsutut vapauteen, veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa." (Gal.5:13).

Jos vapaus uskonnollisen tapakulttuurin orjuudesta saa olla yllykkeenä oman minän ja mielitekojen korostamiseen, se johtaa lihallisuuteen ja sitä kautta ihminen on edelleen uskonnollisen tapakulttuurin orja, joskin käänteisesti. Hän on pakotettu ärsyyntymään kaikesta minkä kokee itsensä ja vapautensa rajoittamiseksi, ja suuri osa hänen huomiotaan keskittyy (Jumalan sijasta) väärien uskonnollisten rajoitusten (siis asioiden, jotka hän KOKEE vääriksi uskonnollisiksi rajoituksiksi) vastustamiseen. Tällaisia ihmisiä on kristikunnassa paljon. Valitettavasti. He korostavat individualistista vapauttaan, vedoten Jumalan armoon, mutta elämänsä osoittaa kaikkea muuta kuin kristillistä vapautta.
Tosi vapaus merkitsee Pyhän Hengen hallintavaltaa.
Humanistisen ja egokeskeisen vapauden keskipisteenä on Kristuksen ja ehdottoman Hänelle antautumisen sijasta oman henkilökohtaisen reviirin vaaliminen: minä olen vapaa - minun täytyy siis saada tehdä tätä ja tätä. Kuten uskonnollisen tapakulttuurin orjilla samoin myös heillä hengellisen elämän keskipiste on oma minä oikeuksineen.

- - -

Galatalaiskirjeen opetus pyrkii vapauttamaan kummastakin vääristymästä, jotta kohottaisimme katseemme Kristukseen, ja niin voisimme rakastaa ja kunnioittaa toisiamme silloinkin, kun ajattelemme joistain kysymyksistä eri tavalla.
Kysymykset, jotka alussa esitin, ovat mielestäni galatalaiskirjeen sanoman ydintä, liittyen sen opetuksiin.

- Miten on pyhityselämäni laita yleisesti ottaen?
- Onko minulla yhä syventyvää halua lähemmäs ja lähemmäs Herraa?

- - -

"Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki. Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme. Älkäämme olko turhan kunnian pyytäjiä, niin että toisiamme ärsyttelemme, toisiamme kadehdimme." (Gal.5:22-26).

"Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain.
Sillä jos joku luulee jotakin olevansa, vaikka ei ole mitään, niin hän pettää itsensä. Mutta tutkikoon kukin omat tekonsa, ja silloin hänen kerskaamisensa on vain siinä, mitä hän itse on, ei siinä, mitä toinen on; sillä kunkin on kannettava oma taakkansa." (Gal.6:2-5).
"Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata..." (6:7).

Oletko rukoillut ja voitko sydämestäsi sen tehdä:

"Herra Jeesus, sinä tiedät ajatukseni alkoholinkäytön suhteen, näet myös asenteeni niitä kohtaan, jotka ajattelevat seurakunnassa tästä asiasta toisin kuin minä.
Jos tahdot minun muuttavan suhdettani alkoholinkäyttöön, olen valmis siihenkin, siis puhu minulle ja auta kuulemaan äänesi. En tahdo ainoastaan ajatella ajatuksia Jumalasta, tahdon todella seurustella kanssasi ja alistua sinulle, Jumala, noudattaakseni tahtoasi enemmän kuin halujani ja toiveitani. Kiitos että autat minua alistumaan rakkaudessa.
Valaise myös asenteitani silloin, kun annat minulle luvan ja oikeuden toimia tietyllä tavalla, että niin toimiessani voisin rakastaa ja siunata niitä, jotka toimivat toisin eivätkä minua ymmärrä.
Ja jos jokin elämäntavassani loukkaa veljiäni ja siskojani vaikka asia ei sinun mielestäsi ole synti etkä sitä minulta kiellä, anna armossasi sellainen vaikutus että voin vapaasti tästä asiasta kieltäytyä ja niin rajoittaa ulkonaista vapauttani, jos sillä tavalla paremmin toteutan hyvää tahtoasi. Johda minua näissäkin asioissa niin rakastamaan sinua, että en etsi omaani vaan että saan ristin kautta kasvaa ylösnousemuselämän koko rikkauteen, todelliseen vapautettuun kristillisyyteen Pyhän Hengen alamaisuudessa, nöyrtyen ylpeydestäni, kurittaen lihaani ja niin kokien sinun voittoasi itsekkään luontoni yli kunniaksi Jumalalle.
Auta minua kaikessa tuntemaan sinut elämäni suloisuutena, tosi vapautena ja sydämen ilona.
Ollakseni sisäisesti vapaa, hyvän tahtosi mukaan. Amen."

En tietenkään tarkoita että täytyisi käyttää juuri näitä sanoja, mutta toivon että uskovina ymmärrämme pointin.

- - -

"Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan..."
(2.Kor.15:5)

en, en.

Vauvavarkaiden pedoheimolainen taas äänessä.

Anonyymi kirjoitti:

Vauvavarkaiden pedoheimolainen taas äänessä.

Nyt on sakastissa jo selvät syksyn merkit ilmassa!

Raikas elokuun tuuli on päässyt sakastiin hetkellisestä oven raotuksesta ja kirvoittanut sisäänhengittäjälle uuden hellittelysanan..
Vauvavarkaitten pedoheimolainen... tätä voisi jo pitää lähes jumalan tekona ellei se olisi surkean polon tuotos !#