Meitä kaikkia pitää järjestyksessä mainio maallinen laki ja uskovaisia jumalan muotoon katsomatta tuo "herran kuri ja nuhde". Tämä on siis teoriaa.
Jumalaan ja tähän hahmoon liitettyihin ilmiöihin uskominen on huomattavasti vähäisempää kuin luullaan (kristinuskon otin esimerkiksi, koska sitä tässä maassa on eniten). Jos edes puolet kirkkoon kuuluvista uskoisi edes kristinuskon peruskäsitteisiin, vankiloissa alkaisi olla tilaa, työpaikkakiusaaminen katoaisi ja juorulehtien myynti romahtaisi.
Kristitty ei varmaankaan varasta, jos myymäläetsivä vilahtaa hyllyn takana. Hän ei kaada sänkyyn vierasta, jos oma siippa saattaisi saada asiasta vihiä. Hän ei myöskään julkisesti herjaa pääministeriä tai naapurin rouvaa, koska maallinen laki ottaisi hänen prosessiinsa, mutta taukohuoneessa kaverien kanssa ihan mielellään. Eipä näihin tuhmuuksiin ryhtyisi moni ateistikaan. Sanktio on liian lähellä. Monilla ihmisillä on tämän lisäksi myös hyvä käsitys oikeasta ja väärästä ja joidenkin käyttäytymiseen tämä jopa vaikuttaa.
Hyvin moni kristitty touhuilee yllämainituissa puuhissa tälläkin hetkellä välittämättä tuon taivaallista (nimenomaan) kymmenestä käskystä ja kuolemansynneistä - edes helvettiin joutumisen, saati sitten kuolemanjälkeisen puhuttelun pelko estää maallista hurvittelua. Tästä voi päätellä rehellisesti sen, että jumalusko puuttuu tykkänään suurimmalta osalta kristikuntaa, niin papeilta, piispoilta kuin siltä lammaskatraaltakin.
Hihhuliasteelle päässeet, ihan tosissaan uskovat ja erityisesti siis pelkäävät voivat tiukan paikan tullen ohittaa säännöt ajattelemalla että "ei se jumala välitä, kyllä se anteeksi antaa".
Teot kertovat - sanat ovat pelkkää huulten heilumista.
Jumalaan ja tähän hahmoon liitettyihin ilmiöihin uskominen on huomattavasti vähäisempää kuin luullaan (kristinuskon otin esimerkiksi, koska sitä tässä maassa on eniten). Jos edes puolet kirkkoon kuuluvista uskoisi edes kristinuskon peruskäsitteisiin, vankiloissa alkaisi olla tilaa, työpaikkakiusaaminen katoaisi ja juorulehtien myynti romahtaisi.
Kristitty ei varmaankaan varasta, jos myymäläetsivä vilahtaa hyllyn takana. Hän ei kaada sänkyyn vierasta, jos oma siippa saattaisi saada asiasta vihiä. Hän ei myöskään julkisesti herjaa pääministeriä tai naapurin rouvaa, koska maallinen laki ottaisi hänen prosessiinsa, mutta taukohuoneessa kaverien kanssa ihan mielellään. Eipä näihin tuhmuuksiin ryhtyisi moni ateistikaan. Sanktio on liian lähellä. Monilla ihmisillä on tämän lisäksi myös hyvä käsitys oikeasta ja väärästä ja joidenkin käyttäytymiseen tämä jopa vaikuttaa.
Hyvin moni kristitty touhuilee yllämainituissa puuhissa tälläkin hetkellä välittämättä tuon taivaallista (nimenomaan) kymmenestä käskystä ja kuolemansynneistä - edes helvettiin joutumisen, saati sitten kuolemanjälkeisen puhuttelun pelko estää maallista hurvittelua. Tästä voi päätellä rehellisesti sen, että jumalusko puuttuu tykkänään suurimmalta osalta kristikuntaa, niin papeilta, piispoilta kuin siltä lammaskatraaltakin.
Hihhuliasteelle päässeet, ihan tosissaan uskovat ja erityisesti siis pelkäävät voivat tiukan paikan tullen ohittaa säännöt ajattelemalla että "ei se jumala välitä, kyllä se anteeksi antaa".
Teot kertovat - sanat ovat pelkkää huulten heilumista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meistä ihmisistä, tällasia myö ollaan.
Nykyajan uskonto on liian abstraktia eli aivan liian ajatuksellinen, jotta se enää liittyisi suoraan meidän arkielämän kokemuksiin. Nämä herätysuskonnot kiinnittävät meidät ja uskonnon tiukasti arkipäivän ongelmiin ja tarjoaa tiukat rajat miten uskonnollisesti toimien (rituaalit) voidaan välttää lisäpahan syntyminen ja voimakas yhteisöllinen sekä yksilöllinen usko jumaliin puolestaan johtaa anteeksi antoon vanhoihin syntiin.
Riittää muutama vuosi, kunnes illuusio särkyy. Särkyy siten, että joku uudesta ryhmästä kokee rajat liian tiukaksi ja lipsuu niistä. Tämä ei johdakaan mihinkään rangaistukseen kuvitellun jumalan taholta ja niin täytyy alkaa luomaan selityksiä miksi näin on asian tila. Syntyy teologia.
Uskovayhteisö ottaa joskus käsiinsä jumalansa kyvyt ja rankaisee yksilöä joka on lipsunut rituaaleista. Mutta, jos lipsujat ovat lahkon johtajia syntyy jälleen teologiaa, joka sallii johtohenkilöiden olla poikkeuksellisia. Ennenpitkää johtajat käyttävät teologiansa pohjalta uskonnollistayhteisöään hyväksi. Hyväksikäyttö on mitä moninaisinta, mutta raha on eräs parhaista, valta yleensä toinen jne.