Minkähän takia Heikki Kurttila ei ole vieläkään vastannut tähän nimim. "Totuus?" kirjoittamaan vastineeseen? Olen Yli-Karjanmaaltakin asiaa udellut, mutta ei hän ole viimeisen kerran asiaa kysyttyäni suostunut vastaamaan siihen mitään. Ei kai ole "illujen" leiriin siirtynyt :)
*************************************************
Tässä tulee nyt vihdoin ja viimein vastine Tkt Kurttilan kannanottoon kritiikistä, jonka tällä palstalla esitin 4.5.2005.
http://www.saunalahti.fi/wtc2001/totuus.htm
Kiitokset siitä, että olet jaksanut ottaa kantaa antamaani kritiikkiin.
>Yhtälö (1.3) esittää kappaleen liikemäärää.
>Puhtaasti matemaattisesti tarkasteluna
>liikemäärän muutoksen yhtälön (1.4) jälkiosassa
>pitäisi esiintyä termi, bdm. Systeemiin tulee
>kuitenkin massa dm, jonka nopeus kasvaa nollasta
>v:hen. Välittömästi tämä jälkeen systeemistä
>poistuu massa (1-b)dm, joka kuitenkin säilyttää
>nopeuden v. Juuri uuden nopeutensa v takia
>poistuva massa ehtii vaikuttaa
>romahtamisnopeuteen hidastavasti. Tästä tulee
>tämä näennäinen matemaattinen ristiriita.
>Varsinaisen lopputuloksen kannalta tämä asia ei
>ole kovin merkittävä.
Tässä on kuitenkin muutama yleistys, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Oletuksena on, että koko sortuma etenee koko ajan samalla nopeudella. Tämä tuskin piti paikkansa. Toinen on se, että ulos lentävällä romulla oli sortumisen kanssa sama nopeus. Tämäkään ei pidä paikkaansa, sillä videoilta havaitaan selvästi, että osa ulos sinkoutuneesta romusta lähti levosta.
Eikö (tekemilläsi yleistyksillä) tuosta systeemin liikemäärän muutoksesta dI pitäisi vähentää poistuneen massan liikemäärän muutos (1-b)dm?
>Mallinnuksessa olen pyrkinyt konservatiivisuuteen
> eli antamaan tarvittaessa myönnytyksiä
>viralliselle selitykselle.
Nämä ovat näennäisiä myönnytyksiä, kun romahdukseen huomattavasti enemmän vaikuttaneet asiat jätettiin täysin huomiotta. Vai voitko kutsua tutkimustasi erityisen puolueettomaksi?
>Liikemäärän yhtälöistä johdetun tarkastelun
>kannalta ei ole olennaista merkitystä sillä,
>oletammeko tornit homogeenisiksi vai 110 kerrosta
> käsittäviksi. Kummassakaan tapauksessa näitä
>yhtälöitä ei voi ohittaa.
Yksikään palkki "ei kulkenut toisen palkin läpi", vaan niiden oli irrottava vähintään kolmen kerroksen kokonaisuuksissa (ulkoseinä). Sisällä kerrosten välissä oli ilmaa. Eikö tällöin ole virheellistä integroida koko rakennuksen korkeudelta? Palkit eivät millään kyenneet antamaan samaa tukivoimaa koko matkaltansa.
Ja jos tarkastellaan pelkkiä lattialaattoja, olisiko ollut mahdollista, että ne olisivat jossain vaiheessa pysäyttäneet niiden päälle tippuneen romun (vaikka seinät olisivat pysyneet pystyssä)? Ilmeisesti rakennukset olisivat joka tapauksessa romahtaneet sisällään maahan asti.
>Nimimerkki "Totuus" väittää, että
>"videomateriaalista havaitaan selvästi, että
>kerrokset pettävät paljon ennen kuin ulkoseinät
>kaatuvat tai hajoavat". Mitä videoita hän
>tarkoittaa, sillä itse en ole havainnut
>sellaista. Itse näin romahdusten tapahtuvan
>yhtenäisenä prosessina, joka eteni ylhäältä alas.
> Korkeintaan joitakin ulkoseinän osia jää
>hetkeksi jälkeen muusta romahduksesta.
Tässä muutamia havaintoja:
la.indymedia.org/uploads/south-tower-colhttp://lapse.av i
Videolla tornin nurkka-alue pysyy ehjänä pitkän aikaa sen jälkeen, kun pölyrintama on mennyt ohi. Jos seinät eivät enää olleet paikoillaan, kuinka se pysyi pystyssä?
Itse asiassa videolla havaitaan myös nurkkaosan tuhoutuminen. Se tapahtuu vasta, kun siihen osuu raskasta romua ylempää. Tässä vaiheessa pölyrintaman etuosa on luokkaa 15 kerrosta alempana.
Samalla videolla havaitaan myös toinen seinien pystyssä pysymiseen viittaava ilmiö. Tornin yläosan kadotessa pölypilveen "roiskahtaa" paljon romua itään. Näin suuren liikemäärän muutoksen syynä ei voi olla esim. räjähteet. Ilmiö viittaa siihen, että yläosa osui johonkin massiiviseen rakenteeseen (esim. osittain ehjiin seiniin).
Vielä yksi ilmiö on pölyrintaman "hyppäys" parin kerroksen yli heti sortumisen alun jälkeen. Selitys on se, että siinä kohdassa oli Sky Lobby, jonka yhteydessä oli kaksi tekniikkakerrosta, joissa ei ollut ikkunoita. Sortumisen eturintama siis "hyppäsi" Sky Lobbyn ohi. Kuinka tämä on mahdollista, jos itse eturintama oli ulkoseinien hajoaminen?
Sortumisen eturintama ei vaikuta ulkopilarien tuhoutumiselta. Tämä tapahtuu pölyn sisällä, kameroilta piilossa.
Myöskään tällä videolla olevat savunpurkaukset (= sen eturintama) eivät missään tapauksessa vaikuta olevan itse ulkopalkkien silpoutuminen, vaan ne ovat mitä ilmeisimmin kerrosten romahdusten aiheuttamia, ikkunoista pursuavaa pölyä:
http://www.911research.com/wtc/evidence/videos/docs/wtc 2_demolition_waves.mpg
Myös pohjoistornin tapauksessa on viitteitä siitä, että seinät olivat pystyssä pölyrintaman ohitusta kauemmin.
http://www.911research.com/wtc/evidence/videos/docs/n_t ower_collapse1_close.wmv
Tässä videomateriaalissa nähdään selvästi, että ylhäältä sinkoutuu jotakin materiaa sivulle kauan sen jälkeen, kun pölyrintama on mennyt ohi. Tämä edelleen viittaa ehjiin ulkoseinien osiin. Myös aivan loppuvaiheessa savun keskeltä ikään kuin kaatuu osia seinää (lukuisia kerroksia (30?) savupöllähdyksiä edellä). Sama toisesta kulmasta (tässä näkyy myösWTC7:n osunut romu):
http://www.whatreallyhappened.com/IMAGES/911.wtc.1.demo lition.nj.1.wmv
Myös Pohjoistornin Coren osan pysyminen pystyssä pitkään romahduksen mentyä ohi viittaa siihen, että sortuminen kykeni etenemään ilman Coren tuhoutumista.
>Tornin pystysuuntaiset voimat olivat
>pystypilareiden varassa.
Ulkoseinät kuitenkin kantoivat oman painonsa ja ilmeisesti (kiinnityksistä päätellen) myös noin puolet lattialaattojen painosta.
>Lattiat varmaankin antoivat pystypilareille
>jonkinlaisen sivustatuen.
Kyllä. Muutoin esimerkiksi tuuli olisi aiheuttanut jo aikamoisen momentin tornien keskikohdilla ja seinän "sisään painuminen" olisi voinut olla mahdollista. Palkit olivat päistään kiinni toisissaan vain neljällä pultilla.
>Lisäksi torneissa oli paikoin sivustatukea
>antamassa poikittaispalkkeja.
Ytimessä kyllä. Ytimen palkit eivät tosin vaatineet kovin massiivista sivustatuentaa, koska ulkopilarit pääasiassa ottivat tuulikuormat vastaan ja heiluminen ei siksi ollut kovin suurta.
>Sivustatuen puute voi johtaa pystypilarin
>nurjahtamiseen. Se on kuitenkin niin huomattava
>liike, että se olisi pitänyt havaita videoilta.
>Mutta siitä ei ollut merkkiäkään.
Mielestäsi ulkopilarit siis räjäytettiin poikki? Kaikissa alueella otetuissa valokuvissa havaitaan selvästi vain ulkoseinien palkkeja, joissa neljä niitä toisissaan kiinni pitänyttä pulttia on vääntynyt poikki. Tätä pilarien "nuljahtamista" ei videoilta näe, koska se tapahtuu kerroslaattojen romahtamisen aiheuttaman pölyn sisällä. Kerroslaattojen sortuminen eteni selvästi ulkoseinien hajoamista edellä.
Seinät tietysti kykenivät kantamaan sen varmuuskerroinpainonsa niin kauan, kun ne pysyivät aivan suorassa. Pienikin taipuminen kuitenkin olisi aiheuttanut palkkien kantokyvyn suuren laskun. Neljä pienehköä kiinnityspulttia eivät millään kestäneet kovin suurta vääntöä.
Kun teräspalkki vääntyy ja se edelleen kantaa painoa, aiheutuu siihen voimien komponentteja, jotka ovat kohtisuoraan alkuperäistä palkkia vastaan. Ne siis pyrkivät edelleen vääntämään sitä lisää. Samantapainen tilanne on, jos palkki taipuu vähänkään liitoskohdastaan alempaan palkkiin. Tällöin pultit pyrkivät vääntymään poikki Vääntyneen palkin kyky kantaa kuormaa on huomattavasti alkuperäistä pienempi.
>Lisäksi dynaamisessa kuormituksessa pilareille
>syntyy ylimääräistä sivustatukea, mikä johtuu
>pilarin oman massan aiheuttamasta nurjahtamista
>vastustavasta voimasta.
Niin, siis yläpuolinen massa varmaankin vähentää nurjahdusvaaraa enemmän, kun mietitään vääntömomentteja (pilarit neliöpohjaisia). Pituuteensa nähden ne eivät kuitenkaan olleet kovin suuria pohjapinta-alaltaan, eikä yksittäisen palkin taipumisen tarvitse olla kovin suurta, jotta suurempi kokonaisuus jossain vaiheessa muljahtaa.
>"Totuus" väittää, että varmuuskerroin on
>huomattavasti pienempi kuin 6.
>Lyhyttutkimuksessani tarkastelin ilmiöitä eri
>varmuuskertoimilla. Kun (yli-)arvioin b:n arvoksi
> 0,8 (varovainen arvio), sain tulokseksi, että
>varmuuskertoimen arvolla ndyn = 0,9 pohjoistornin
> romahdus jää kesken, mutta arvolla ndyn = 0,5
>torni romahtaa alas asti 20 sekunnissa.
Tarkoitin tällä siis sitä, että rakenteiden pettäessä, ne eivät kykene enää antamaan tätä "6-kertaista" tukea. Juuri esim. palkin taipuminen vaikuttaa tähän hyvin suuresti. Jos kuormat eivät tule täsmälleen kohtisuoraan palkkiin tai liitokseen, ei systeemin kantokyky voi olla normaalitilanteen veroinen. Ulkoseinien kantokyky vaihteli välillä 3,7-9,1 kertaa yläpuolinen paino, palkista riippuen. Ja ytimen pilarien (jotka kantoivat suuremman osan massasta) kantokyky oli välillä 1,6-2,6.
http://www.kolumbus.fi/av.caesar/wtc/WTC1_Loads_before. jpg
http://www.kolumbus.fi/av.caesar/wtc/WTC2_Loads_before. jpg
*************************************************
Tässä tulee nyt vihdoin ja viimein vastine Tkt Kurttilan kannanottoon kritiikistä, jonka tällä palstalla esitin 4.5.2005.
http://www.saunalahti.fi/wtc2001/totuus.htm
Kiitokset siitä, että olet jaksanut ottaa kantaa antamaani kritiikkiin.
>Yhtälö (1.3) esittää kappaleen liikemäärää.
>Puhtaasti matemaattisesti tarkasteluna
>liikemäärän muutoksen yhtälön (1.4) jälkiosassa
>pitäisi esiintyä termi, bdm. Systeemiin tulee
>kuitenkin massa dm, jonka nopeus kasvaa nollasta
>v:hen. Välittömästi tämä jälkeen systeemistä
>poistuu massa (1-b)dm, joka kuitenkin säilyttää
>nopeuden v. Juuri uuden nopeutensa v takia
>poistuva massa ehtii vaikuttaa
>romahtamisnopeuteen hidastavasti. Tästä tulee
>tämä näennäinen matemaattinen ristiriita.
>Varsinaisen lopputuloksen kannalta tämä asia ei
>ole kovin merkittävä.
Tässä on kuitenkin muutama yleistys, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Oletuksena on, että koko sortuma etenee koko ajan samalla nopeudella. Tämä tuskin piti paikkansa. Toinen on se, että ulos lentävällä romulla oli sortumisen kanssa sama nopeus. Tämäkään ei pidä paikkaansa, sillä videoilta havaitaan selvästi, että osa ulos sinkoutuneesta romusta lähti levosta.
Eikö (tekemilläsi yleistyksillä) tuosta systeemin liikemäärän muutoksesta dI pitäisi vähentää poistuneen massan liikemäärän muutos (1-b)dm?
>Mallinnuksessa olen pyrkinyt konservatiivisuuteen
> eli antamaan tarvittaessa myönnytyksiä
>viralliselle selitykselle.
Nämä ovat näennäisiä myönnytyksiä, kun romahdukseen huomattavasti enemmän vaikuttaneet asiat jätettiin täysin huomiotta. Vai voitko kutsua tutkimustasi erityisen puolueettomaksi?
>Liikemäärän yhtälöistä johdetun tarkastelun
>kannalta ei ole olennaista merkitystä sillä,
>oletammeko tornit homogeenisiksi vai 110 kerrosta
> käsittäviksi. Kummassakaan tapauksessa näitä
>yhtälöitä ei voi ohittaa.
Yksikään palkki "ei kulkenut toisen palkin läpi", vaan niiden oli irrottava vähintään kolmen kerroksen kokonaisuuksissa (ulkoseinä). Sisällä kerrosten välissä oli ilmaa. Eikö tällöin ole virheellistä integroida koko rakennuksen korkeudelta? Palkit eivät millään kyenneet antamaan samaa tukivoimaa koko matkaltansa.
Ja jos tarkastellaan pelkkiä lattialaattoja, olisiko ollut mahdollista, että ne olisivat jossain vaiheessa pysäyttäneet niiden päälle tippuneen romun (vaikka seinät olisivat pysyneet pystyssä)? Ilmeisesti rakennukset olisivat joka tapauksessa romahtaneet sisällään maahan asti.
>Nimimerkki "Totuus" väittää, että
>"videomateriaalista havaitaan selvästi, että
>kerrokset pettävät paljon ennen kuin ulkoseinät
>kaatuvat tai hajoavat". Mitä videoita hän
>tarkoittaa, sillä itse en ole havainnut
>sellaista. Itse näin romahdusten tapahtuvan
>yhtenäisenä prosessina, joka eteni ylhäältä alas.
> Korkeintaan joitakin ulkoseinän osia jää
>hetkeksi jälkeen muusta romahduksesta.
Tässä muutamia havaintoja:
la.indymedia.org/uploads/south-tower-colhttp://lapse.av i
Videolla tornin nurkka-alue pysyy ehjänä pitkän aikaa sen jälkeen, kun pölyrintama on mennyt ohi. Jos seinät eivät enää olleet paikoillaan, kuinka se pysyi pystyssä?
Itse asiassa videolla havaitaan myös nurkkaosan tuhoutuminen. Se tapahtuu vasta, kun siihen osuu raskasta romua ylempää. Tässä vaiheessa pölyrintaman etuosa on luokkaa 15 kerrosta alempana.
Samalla videolla havaitaan myös toinen seinien pystyssä pysymiseen viittaava ilmiö. Tornin yläosan kadotessa pölypilveen "roiskahtaa" paljon romua itään. Näin suuren liikemäärän muutoksen syynä ei voi olla esim. räjähteet. Ilmiö viittaa siihen, että yläosa osui johonkin massiiviseen rakenteeseen (esim. osittain ehjiin seiniin).
Vielä yksi ilmiö on pölyrintaman "hyppäys" parin kerroksen yli heti sortumisen alun jälkeen. Selitys on se, että siinä kohdassa oli Sky Lobby, jonka yhteydessä oli kaksi tekniikkakerrosta, joissa ei ollut ikkunoita. Sortumisen eturintama siis "hyppäsi" Sky Lobbyn ohi. Kuinka tämä on mahdollista, jos itse eturintama oli ulkoseinien hajoaminen?
Sortumisen eturintama ei vaikuta ulkopilarien tuhoutumiselta. Tämä tapahtuu pölyn sisällä, kameroilta piilossa.
Myöskään tällä videolla olevat savunpurkaukset (= sen eturintama) eivät missään tapauksessa vaikuta olevan itse ulkopalkkien silpoutuminen, vaan ne ovat mitä ilmeisimmin kerrosten romahdusten aiheuttamia, ikkunoista pursuavaa pölyä:
http://www.911research.com/wtc/evidence/videos/docs/wtc 2_demolition_waves.mpg
Myös pohjoistornin tapauksessa on viitteitä siitä, että seinät olivat pystyssä pölyrintaman ohitusta kauemmin.
http://www.911research.com/wtc/evidence/videos/docs/n_t ower_collapse1_close.wmv
Tässä videomateriaalissa nähdään selvästi, että ylhäältä sinkoutuu jotakin materiaa sivulle kauan sen jälkeen, kun pölyrintama on mennyt ohi. Tämä edelleen viittaa ehjiin ulkoseinien osiin. Myös aivan loppuvaiheessa savun keskeltä ikään kuin kaatuu osia seinää (lukuisia kerroksia (30?) savupöllähdyksiä edellä). Sama toisesta kulmasta (tässä näkyy myösWTC7:n osunut romu):
http://www.whatreallyhappened.com/IMAGES/911.wtc.1.demo lition.nj.1.wmv
Myös Pohjoistornin Coren osan pysyminen pystyssä pitkään romahduksen mentyä ohi viittaa siihen, että sortuminen kykeni etenemään ilman Coren tuhoutumista.
>Tornin pystysuuntaiset voimat olivat
>pystypilareiden varassa.
Ulkoseinät kuitenkin kantoivat oman painonsa ja ilmeisesti (kiinnityksistä päätellen) myös noin puolet lattialaattojen painosta.
>Lattiat varmaankin antoivat pystypilareille
>jonkinlaisen sivustatuen.
Kyllä. Muutoin esimerkiksi tuuli olisi aiheuttanut jo aikamoisen momentin tornien keskikohdilla ja seinän "sisään painuminen" olisi voinut olla mahdollista. Palkit olivat päistään kiinni toisissaan vain neljällä pultilla.
>Lisäksi torneissa oli paikoin sivustatukea
>antamassa poikittaispalkkeja.
Ytimessä kyllä. Ytimen palkit eivät tosin vaatineet kovin massiivista sivustatuentaa, koska ulkopilarit pääasiassa ottivat tuulikuormat vastaan ja heiluminen ei siksi ollut kovin suurta.
>Sivustatuen puute voi johtaa pystypilarin
>nurjahtamiseen. Se on kuitenkin niin huomattava
>liike, että se olisi pitänyt havaita videoilta.
>Mutta siitä ei ollut merkkiäkään.
Mielestäsi ulkopilarit siis räjäytettiin poikki? Kaikissa alueella otetuissa valokuvissa havaitaan selvästi vain ulkoseinien palkkeja, joissa neljä niitä toisissaan kiinni pitänyttä pulttia on vääntynyt poikki. Tätä pilarien "nuljahtamista" ei videoilta näe, koska se tapahtuu kerroslaattojen romahtamisen aiheuttaman pölyn sisällä. Kerroslaattojen sortuminen eteni selvästi ulkoseinien hajoamista edellä.
Seinät tietysti kykenivät kantamaan sen varmuuskerroinpainonsa niin kauan, kun ne pysyivät aivan suorassa. Pienikin taipuminen kuitenkin olisi aiheuttanut palkkien kantokyvyn suuren laskun. Neljä pienehköä kiinnityspulttia eivät millään kestäneet kovin suurta vääntöä.
Kun teräspalkki vääntyy ja se edelleen kantaa painoa, aiheutuu siihen voimien komponentteja, jotka ovat kohtisuoraan alkuperäistä palkkia vastaan. Ne siis pyrkivät edelleen vääntämään sitä lisää. Samantapainen tilanne on, jos palkki taipuu vähänkään liitoskohdastaan alempaan palkkiin. Tällöin pultit pyrkivät vääntymään poikki Vääntyneen palkin kyky kantaa kuormaa on huomattavasti alkuperäistä pienempi.
>Lisäksi dynaamisessa kuormituksessa pilareille
>syntyy ylimääräistä sivustatukea, mikä johtuu
>pilarin oman massan aiheuttamasta nurjahtamista
>vastustavasta voimasta.
Niin, siis yläpuolinen massa varmaankin vähentää nurjahdusvaaraa enemmän, kun mietitään vääntömomentteja (pilarit neliöpohjaisia). Pituuteensa nähden ne eivät kuitenkaan olleet kovin suuria pohjapinta-alaltaan, eikä yksittäisen palkin taipumisen tarvitse olla kovin suurta, jotta suurempi kokonaisuus jossain vaiheessa muljahtaa.
>"Totuus" väittää, että varmuuskerroin on
>huomattavasti pienempi kuin 6.
>Lyhyttutkimuksessani tarkastelin ilmiöitä eri
>varmuuskertoimilla. Kun (yli-)arvioin b:n arvoksi
> 0,8 (varovainen arvio), sain tulokseksi, että
>varmuuskertoimen arvolla ndyn = 0,9 pohjoistornin
> romahdus jää kesken, mutta arvolla ndyn = 0,5
>torni romahtaa alas asti 20 sekunnissa.
Tarkoitin tällä siis sitä, että rakenteiden pettäessä, ne eivät kykene enää antamaan tätä "6-kertaista" tukea. Juuri esim. palkin taipuminen vaikuttaa tähän hyvin suuresti. Jos kuormat eivät tule täsmälleen kohtisuoraan palkkiin tai liitokseen, ei systeemin kantokyky voi olla normaalitilanteen veroinen. Ulkoseinien kantokyky vaihteli välillä 3,7-9,1 kertaa yläpuolinen paino, palkista riippuen. Ja ytimen pilarien (jotka kantoivat suuremman osan massasta) kantokyky oli välillä 1,6-2,6.
http://www.kolumbus.fi/av.caesar/wtc/WTC1_Loads_before. jpg
http://www.kolumbus.fi/av.caesar/wtc/WTC2_Loads_before. jpg
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Onkohan Heikki Kurttila kuollut?"
"Minkähän takia Heikki Kurttila ei ole vieläkään vastannut tähän nimim. "Totuus?" kirjoittamaan vastineeseen?"
...entäs miten on itsesi laita? Oletko vielä hengissä?
esitän sinulle "pölyn-sisältä-fysiikan-Nobel-palkintoa!!
totuus? ja *Kansalainen* eivät pysty osoittamaan, että koskaan olisi tapahtunut jotain samanlaista kuin WTC7. He yrittävät vängätä, että 7 tuli alas omia aikojaan kun jokainen objektiiviseen ajatteluun kykenevä huomaa 7 alastulossa lähes identtisen tapahtumasarjan verrattaessa muihin alasottoihin joissa on käytetty räjähteitä. Näistä taas on kymmeniä esimerkkejä.
He eivät pysty esittämään mitään todisteita, että rakennus voisi tulla alas symmetrisesti vapaan pudotuksen nopeudella ilman räjähteitä. Sellaista ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut. Siksi se onkin niin vaikeaa.
Jos vaatii vastinetta henkilöltä joka esiintyy omalla nimellä, olisi kohtuus esiintyä myös itse omalla nimellä ennen kuin alkaa kritisoimaan kohdetta jos ei ole saanut vastausta.
"totuus? ja *Kansalainen* eivät pysty osoittamaan, että koskaan olisi tapahtunut jotain samanlaista kuin WTC7. He yrittävät vängätä, että 7 tuli alas omia aikojaan kun jokainen objektiiviseen ajatteluun kykenevä huomaa 7 alastulossa lähes identtisen tapahtumasarjan verrattaessa muihin alasottoihin joissa on käytetty räjähteitä. Näistä taas on kymmeniä esimerkkejä."
Onkos joskus jossain sortunut teräsrunkoinen vastaavan tyyppinen rakennus tulipalon ja rakennevaurioiden seurauksena, jotta vertailua voitaisiin tehdä?
"He eivät pysty esittämään mitään todisteita, että rakennus voisi tulla alas symmetrisesti vapaan pudotuksen nopeudella ilman räjähteitä. Sellaista ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut. Siksi se onkin niin vaikeaa."
Aivan.
"Jos vaatii vastinetta henkilöltä joka esiintyy omalla nimellä, olisi kohtuus esiintyä myös itse omalla nimellä ennen kuin alkaa kritisoimaan kohdetta jos ei ole saanut vastausta."
Näin varmaan on, mutta Kurttila kuitenkin vastasi jo kerran. Miksiköhän ei toista kertaa?
No, kun ottaa ja lukee, niin eiköhän se vastaamattomuuden syykin selviä :)
juttu onkin.
"Onkos joskus jossain sortunut teräsrunkoinen vastaavan tyyppinen rakennus tulipalon ja rakennevaurioiden seurauksena, jotta vertailua voitaisiin tehdä? "
Kun sellaista ei tapahdu, mutta vastaavista alasotoista räjähtein on paljon esimerkkejä ja kaikki todisteet viittaavat juuri siihen. Saman kaltaisuus on täysin ilmeinen.
"Näin varmaan on, mutta Kurttila kuitenkin vastasi jo kerran. Miksiköhän ei toista kertaa? "
Soittakaa hänelle ja kysykää. Kun minulla on asiaa, soitan ja kysyn.
"Näin varmaan on, mutta Kurttila kuitenkin vastasi jo kerran. Miksiköhän ei toista kertaa?"
En minä ainakaan kävisi keskutelua omanimi / tuntematon.