ULUKOMAALAASET:
Ulukomaalaanen on monaasti ihimetys, sellaasen kohorates on hyvä muistaa notta ulukomaalaanen on useen vilikas luantoonen ja kova puhumahan. Ulukomaalaane vaa useen puhuu ulukomaankiältä jotei kaikki ymmärrä, prasiliaa, pelkiaa, sveitsiä ja muita kummallisia kiäliä. Ulukomaaselle kannattaa kuitenki puhua vaikka suamia jos ei muuta osaa, pääasia nottei oo tuppisuuna ja anna töykiää kuvaa ittestänsä. Puheen voi aloottaa vaikka säästä, "K Y L L Ä-O N-K O M I A-I L I M A"! Kannattaa puhua kuuluvalla äänellä ja
harvaksensa jos se sattuus vaikka ymmärtää. Jos ulukomaalaanen on hyvin tumman sorttinen voi kysyä, "O N K O-S I Ä L Ä-K A I K K I-M U U K K I N-N E E K E R I Ä" ? Kyllä se smooltookki siitäsitte lähtöö käyntihi ku on päästy alakuhun. Ulukomaalaasista pitää viälä muistaa seki nottei ne kaikki välttämättä oo silti maalaasia vaikka niistä käytetähänki nimitystä "ulukomaalaaset".
HOMOT:
Homojen kans taas on siitä helepompaa notta varsinki kotimaiset homot osaa kiältä oikeenki hyvin. Monet vaan ei osaa olla homojen seuras luantevia vaa heirän käytös muuttuu jäykäksi ja jopa kankiaksi. Jos ei tiärä mitä sanoos homolle keskustelun avaukseksi voi sanua rennosti vaikka notta: "Sitä ollanhan sitte niinku homo"! Näin annetahan ittestä homolle avarakatseenen kuva eikä homo luule heti notta joku aharasmiälisyyren esikuva siinä. Jos miäshomo eherottaa saunailtaa ja jos sinne lupaa mennä kannattaa ainaki kysyä onko saippua nestehenä vai palana, jos nimittäin palasaippua lipee kärestä sitte pestes sinne saunanlaattialle se kyllä kannattaa jättää sinne.
KAUPUNKILAASET:
Kaupunkilaaset on kaas sellaasia joille kannattaa asioota selostaa kärsivällisesti. Niitä yleensä kiinnostaa mitä kummallisimmat asiat ja ymmärtämisen kaas niillä kuitenki pakkaa useen olla vaikeuksia. Yleensä ne kyselöö, "mikä tua on" ja "minkä tähäre"? Näihin kannattaa vastata asiallisesti turhaa kiihkoolua ja varsinki päälle käymistä pitää välttää. Jos kaupunkilaanen ihimettelöö mihinkä kaikkehen tarvitahan niitä viittä uutta raktoria jokka siinä pihas seisoo, se kannattaa viärä pirummoosen sontatunkion viärehe ja antaa tarikko kätehe ja ruveta sen kaas luamahan sontaa korkeehin kippikärryyhin.Ja toimitella notta "konehet on kaiken pahuuren alaku ja juuri, tälläänen talakoomeininki onki palio mukavempaa"! Yleensä parin kuarman jäläkihi kaupunkilaanen on valamis takaamahan sulle lainan vaikka minkälaasen sonnanajokonehen ostua varte. Kaupunkilaasia on palio mutta maalla kaupunkilaaset kuuluu vähemmistön joukkoho. Näitä korrektin käytöksen malliesimerkkiä voi tapauskohtaasesti soveltaa sitte tarpehen mukahan.
Ulukomaalaanen on monaasti ihimetys, sellaasen kohorates on hyvä muistaa notta ulukomaalaanen on useen vilikas luantoonen ja kova puhumahan. Ulukomaalaane vaa useen puhuu ulukomaankiältä jotei kaikki ymmärrä, prasiliaa, pelkiaa, sveitsiä ja muita kummallisia kiäliä. Ulukomaaselle kannattaa kuitenki puhua vaikka suamia jos ei muuta osaa, pääasia nottei oo tuppisuuna ja anna töykiää kuvaa ittestänsä. Puheen voi aloottaa vaikka säästä, "K Y L L Ä-O N-K O M I A-I L I M A"! Kannattaa puhua kuuluvalla äänellä ja
harvaksensa jos se sattuus vaikka ymmärtää. Jos ulukomaalaanen on hyvin tumman sorttinen voi kysyä, "O N K O-S I Ä L Ä-K A I K K I-M U U K K I N-N E E K E R I Ä" ? Kyllä se smooltookki siitäsitte lähtöö käyntihi ku on päästy alakuhun. Ulukomaalaasista pitää viälä muistaa seki nottei ne kaikki välttämättä oo silti maalaasia vaikka niistä käytetähänki nimitystä "ulukomaalaaset".
HOMOT:
Homojen kans taas on siitä helepompaa notta varsinki kotimaiset homot osaa kiältä oikeenki hyvin. Monet vaan ei osaa olla homojen seuras luantevia vaa heirän käytös muuttuu jäykäksi ja jopa kankiaksi. Jos ei tiärä mitä sanoos homolle keskustelun avaukseksi voi sanua rennosti vaikka notta: "Sitä ollanhan sitte niinku homo"! Näin annetahan ittestä homolle avarakatseenen kuva eikä homo luule heti notta joku aharasmiälisyyren esikuva siinä. Jos miäshomo eherottaa saunailtaa ja jos sinne lupaa mennä kannattaa ainaki kysyä onko saippua nestehenä vai palana, jos nimittäin palasaippua lipee kärestä sitte pestes sinne saunanlaattialle se kyllä kannattaa jättää sinne.
KAUPUNKILAASET:
Kaupunkilaaset on kaas sellaasia joille kannattaa asioota selostaa kärsivällisesti. Niitä yleensä kiinnostaa mitä kummallisimmat asiat ja ymmärtämisen kaas niillä kuitenki pakkaa useen olla vaikeuksia. Yleensä ne kyselöö, "mikä tua on" ja "minkä tähäre"? Näihin kannattaa vastata asiallisesti turhaa kiihkoolua ja varsinki päälle käymistä pitää välttää. Jos kaupunkilaanen ihimettelöö mihinkä kaikkehen tarvitahan niitä viittä uutta raktoria jokka siinä pihas seisoo, se kannattaa viärä pirummoosen sontatunkion viärehe ja antaa tarikko kätehe ja ruveta sen kaas luamahan sontaa korkeehin kippikärryyhin.Ja toimitella notta "konehet on kaiken pahuuren alaku ja juuri, tälläänen talakoomeininki onki palio mukavempaa"! Yleensä parin kuarman jäläkihi kaupunkilaanen on valamis takaamahan sulle lainan vaikka minkälaasen sonnanajokonehen ostua varte. Kaupunkilaasia on palio mutta maalla kaupunkilaaset kuuluu vähemmistön joukkoho. Näitä korrektin käytöksen malliesimerkkiä voi tapauskohtaasesti soveltaa sitte tarpehen mukahan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyseene horoskooppi on kirijootettu piliket silimäkulumas, eikä kirijoottaja ota vastuuta jos joku saa hernehen nöösähänsä!
Sarvipää (23.12.-20.1.)
Sinoot ikuune haaveelija, joka orottaa saavansa vaikka tähäret ja kuun taivahalta. Mitä vielä täs istut, mee hakemahan ne siältä jos miäles teköö. Vai orotakko, notta joku tois ne sullen? Justihin tuallaane saamatoon oot, orotat vaan, notta joka napsahros tuataas nenäs ethen. Ei kuule sellaanen vetele. Jos jotakin taharot tee itte!
Lotraaja (21.1.-19.2.)
Kevätpuali on oikeen lotraajien aikaa. Lotraajakki kukoostaa ku naapukrannin akan naurispelto kesääsin. Lemmen asioos sen sijaha lotraajat on koko alakuvuaren meleko pakkaasen pualella. Mutta syssymmällä törmäät yhtehe häjyhy, ni siinon vakka, kansi ja klapsahrus. Irti ei penteleelläkään!
Sintit (20.2.- 20.3.)
Susso sitte pikkuusen flatkutehe vikaa. Ookku pahimmakki akat! Taharot pärvööttää omat ja muittenkin asiat siinä sivus oli kyset sitte mistä tahansa. Koita ny tukkia suuvärkkis, tahi pese vaikka saipualla.
Pässi (21.3.-20.4.)
Pässiillen tämä vuasi on meleko rakkaurenknapsetta. Alakuvuasi menööki Pässiillä ihimetelles mistä surraa. Kesäkorvalla alakaat kuitenki ittekki havaata, jotta vaapsahaaset ne on jokka korwias kutitteloo. Pässit nähärän tänä vuanna pelekästään suupiälet korvis saakka.
Jästipää (21.4.-21.5.)
Sinoot alati eheroon taharoon krätyysellä päällä, mutta eipähän tua liä sullen mitään uutta. Jästipää jukuri ku oot. Älä ny kuitenkaan vaivu epätoivohon, kyllä sä viälä kehityskelepoone oot, kunhan sullon vaa hyvä kouluttaja!
Pahapari (22.5.-21.6.)
Sinoot sellaanen, joka ei taharo millänsäkkään antaa periks, vaan aina taharot pitää pääs. Koita ny lopettaa tuallaane tyhyjänpäivääne nuhuraaminen ja ota ittiäs niskasta kii, eihän sua tuallaasena kukaan kattele. Josset lopeta häjyylyjäs toukokuuhu mennes, isköö rometiisi takuulla kesäkuulla.
Saksiniakka (22.6.-23.7.)
Sinoot ikuune kihinuttaja ja siällä mihinä liikukki kuuluu melekoone hörötes. Sus sitä tarmua sitte riittää vaikka pikkuuse toisillenkin annettavaks. Sinoot ihiminen, joka teköö kerralla miton päätetty, mitä turhia sitä sitte paapoomahan.
Häjy (24.7.-23.8.)
Luulet notta oot kovakin rooroo. Orotat jotta kaikki menöö justihin siihe lajihin mitä orotat. Ja nuan yleensäkki elät meleko ameriikkaa. Työasias alakaa retajamahan ja sun olis aika antaa itteles ympäri korowia, notta tuallaane loppuus.
Impi (24.8.-23.9.)
Sinäki oot jästipään tavoon krätyysellä päällä vuaren alakupualella, notta sukulaasekki rupiavat epäälemähän, nottet oo saanu sitte viime mittumaarin. Kesää kohoren miälialas kuitenki kohenoo ja rupiat saamahan pläsiäs pikkuuse iloosemmalle ilimehelle.
Puntari (24.9.- 23.10.)
Sinoot alati yhtä tasaasen rauhallinen, notta sivullisiakin välillä hirwittää. Sua ei sitte palijua paina onko juhula vai askaresaika. Kaikki menöö samalla raitillansa. Mitä jos koittaasit vähä rävähyttää ja pistää lekkeripeliksi?
Sarvijaakkoo (24.10-22.11)
Viäntiä sitte piisaa sarvijaakoolla. Alavariinsa hyppäät, jotta sivullisiaki hirvittää. Koita pikkuusen hirastaa tahtias, muuten saat peräpukamat ennen kesän korwaa riasakses. Tämä koskoo erityysesti miespuaiisia sarwijaakkoja, joita naispeijoonit aharisteloo.
Ritsapoikaane (23.11- 22.12.)
Sinet sitte tajua ku ihimiset vetää sua pulukassansa minkä kerkiää, vaan hymyylet koriasti ja luulet, notta kaikki on hianosti. Sakia saa olla muttei tyhymä! Hyppää ny hyvä ihiminen rannallen kun vielä kerkiät ennenku käy ryättääsesti!