Erkkolan HS ja IS: Keskustalle kipeätä kylkeen

Oikaisen väärän arvauksesi:
Olen tutustunut Keskustaan ja sen aatemaailmaan ollessani 1968-1972 välisenä aikana Suomenmaa-Maakansan toimistossa mediaduunia sivuavan alan oppipoikana, -en päivääkään po. aviisin toimituksessa. Vasta myöhemmin 1970 -luvulla paneuduin joittenkin toimialojen kautta tukku -ja vähittäiskauppan, teollisuuden ja kansainvälisen kaupan aiheisiin mediassa, myös toimitusvastuussa. Teollisuuden ja kaupan etujärjestöt ja varsinkin kaupan keskusliikkeet tulivat pitkässä juoksussa tutuiksi.

Työvaltaiset runsaan tuonnin painottamat toimialat liikkuvat monissa aiheissaan myös yhteiskunnan rakenteiden ja muutosten mukana, joskus syvällä uiden. ETYK:in välilliset myönteiset vaikutukset myös elinkeinoelämälle, UKK:n monet aiheet, eritoten EEC -veto, EU-kysymykset, finanssipoliitiset muutoksen, idän ja lännen leirien ja maailmojen vertaaminen omalla media-alalla runsaan, aiheen tarjoman käytännön kokemisen ja taustatietojen kautta on ollut mahdollista saada laajempaa näkemystä.

Esittämäsi kyssäri on kuitenkin ok vastattavaksi. Raaka suora pro Keskusta ei ensinnäkään sovi mulle, sillä juuri Keskustan "munattomuus" sen potentiaalisimmalla alueella, suurten kaupunkien sisääntulossa, on jopa kiukkua herättävän osaamatonta, kovin jähmeätä.

Keskustan pahimmat puutteet, mediaosamattomuus, "supliikin puute", uuden uudistumisen vastustus ovat sen pahimmalle vastustajelle sossulalle käytössä' olevia työkaluja.
Sosialismin totuudesta olen saaanut laajapohjaisen selkeän kuvan, joka on tullut kouriintuntuvasti esiin itäblokin maailmoissa. Saman teorian pakkosyöttö meille on todella syvältä, sillä meille toki tarpeellinen sosiaalisen omatunnon sielu löytyy terveemmältä pohjalta jo Alkion opeista.

Sen käytännön mukaisesti monet asiat toimivat hyvin ja yrittäminenkin on arvossaan. Normaalin maailmankuvan mukaisesti ovat Kokoomus ja Keskusta perusarvoiltaan kuin yhtä puuta, käytännön elämän muodot toisella painottuvat kaungeissa, toisella vahvemmin haja-asutusalueilla.
Raaka porvarillinen maailmanmalli ei ole edes kovin mahdollista kuin pienen joukon keskuudessa, eikä sellainen todellisuudessa kuulu kokoomuksenkaan ytimeen, ei ainakaan enää.

Suomalaisten maailmassa on sosialismus vieras tulokas, maaorjien ja aatelisten polkeman kansan keskuuten tyrkytettyä luulottelua. Sitä vastoin meikäläistä itsenäistä talonpoikaa eikä vapaata yrittäjää kaupugeissa viehätä lainkaa "toverikuri ja kusetus" a la sossulan "yhteiseksi hyväksi".

Sivistyneistö, akateemiset ja OAJ:n maailmat eivät kaipaisi punikkien riitapukareita, eivätkä duunaritkaan, mutta punakoneen ainoa toimiva ominaisuus; yhdirtyneet kyylääminen, pakko ja kus..tus ovat täikasanoja joilla polsevikkien perilliset ovat saaneet haltuunsa paljon valtaa ja pakkolakien avulla tilaisuuden pistää kätensä syvälle kaverin taskuun, yhtä lailla elinkeinolemän, yritäjän kuin yhteitkunnan...

Hagis edustaa kusipäitten konklaavin kuppikuntaa, jossa riitaa hiomalla ja änkyröimällä on saatu eri kansalaisryhmien väliset normaalit toiminnat väkisin riidan perustaksi, ihmisten hyvä luontainen osaaminen ja kanssakäyminen on estetty riidankylvöllä ja erileirisyydellä. Kyse ei suinkaan ole suuresta osasta edes SDP:n kannattajia, vaan Hagisen aatteen ja pakkovallan kaadereitten ja punikkiuhtinaitten pienen joukon tarpeistä, ja he voivat hallita vain riidankylvön ja vihan argumentein.

Kuten sanotaan: Kateus, veetutus, kauna ja katkeruus tarjoavat sosialismukselle sen ainoa kasvualustan. Siksi Lipposen-Halosen-Heinäluoman linjoilla pitää luoda noita astelmia, koska aate sammuu ilman niitä.

Mielestäni pahimmat huijarit ovat Hakaniemen keulijoitten joukoissa. Yrittäjyyden, isänmaallisuuden ja vapaan kansan röyvääjät pesivät noissa jengeissä, enkä puhu lainkaan mutu-tuntumalla vaan perusteellisen kovin tavoin ja laajalla alueella liikkuen hankitulla kokemuksella,

Muista aina Jaba, että:

"Kolmekymmentäluvulla isänmaan petturit ja viidennenkolonnan viirusilmät kopitettiin, mutta nykyisin heitä nimitetään kunniavirkoihin ja yhteiskunnan avainpaikoille loisimaan ja pitämään Hakaniemelle kantelevaa korvaa ja silmää valppaana"


Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta

Hesari ja Vanhanen suosivat SDP:ta, siitä kehut!
************************************************

En ensinnäkään usko Hesarin laajapohjaiseen vilpittömyyteen, vaikka Vanhasen uraa pääministerinä ylistävä pol. toimitus sellaisena hänet ilmeisesti näkeekin.

Hesarin toimituksessa on sitä ohjaava maailmankatsomus sitten 1980 -luvun lopun päivien muuttunut munaskuitaan myöten SDP-vetoiseen suuntaani. Sen mukaisesti Vanhanen koetaan toimituksessa "hyvänä pääministerinä", koska hän ei ole asettanut kortta ristiin Hakaniemen maailmankatsomuksen linjoille, ei hallitustyöskentelyssä eikä muutenkaan.


Vertaus pohjoismaisella tasolla pääministerin ja "pääministerin" asenteissa vaikkapa ay-liikkeen suhteen on paikallaan, se valaisee teemaa:

Meillä AKT:n ja eritoten Paperin yhteiskuntaterrorismia muistuttavat hazardit ovat saaneet Vanhasen kohauttelemaan olkapäitään ja vetäytymään sivuun, - sekä kehumaan laajasti kolmikantaa -, mutta Norjassa maan hallitus näytti mallia miten ay-liikkeen sekaantuminen politiikkaan aikeet aiheuttaa yhteiskuntarauhalle häiriöitä ei hallitukselle sopinut, ei edes pankkilakon nimissä EIKÄ LAKKO TULLUT KYSYMYKSEENKÄÄN.

Hallitus esti lakon ja määräsi lakkoon aikovat ay-pukarit pakkoneuvotteluun.

Yhteiskuntarauha ei järkkynyt, kansalaisten käsitys parlamentaarisesta nokkimisjärjestyksestä lujittui, eikä Norjassa ole hallituksessa tarvis ryhtyä ay-liikeen voimaa peläten ja omaa heikkouttaan häpeillen kaivamaan ay-ruhtinaitten vahinkojen katteeksi lisäbudjettiin miljardeja, kuten meillä on jatkuvasti jouduttu tekemään, todella raskaasti esim. vuoden takaisen Paperin selkkauksen tappioiden katteeksi.


Sitten on niin että puoluesihteeri Jarmo Korhosen sosialismin sympatioihin ei sinun kannattaisi liikoja luottaa. Nähtäväksi jää kuinka kaukana ja missä asennossa suhteessa Hakaniemen voimaan Korhonen tulee esiintymään.

Rantakankaan puheen motiivi oli varmistaa asemansa varapuheenjohtajana, joka onnistuikin tyydyttävästi. Jos Rantakankaan ja kilpailijansa äänestys varapuheenjohtajuudesta olisi voi suorittaa piireissä suljetulla äänestyksellä, olisi tulos ollut taatusti päin vastainen. Näin siksi että toki Keskustassakin toimii sama ilmiö kuin muissakin puolueissa, valtakunnallisissa konklaaveissa;

Suuriin tapahtumiin kokoontuvat ennen muita jees-miehet ja naiset, eikä kentällä jo jo mustia pilviä kerännyt vahvakaan oppositio saa puoluekokouksissa ääntään kuuluville. Keskustassa tässä on karkeimpana esimerkkinä Esko Ahon 1994 junttaama kyllä - EU:lle, vaikka Keskustan kentällä suoritettu tiukka gallup kertoi noin 75% vastustavat EU-liitosta.

Puoluekokouksen suuren osallistujajoukon uskottavuus muunkin asian tekijänä kuin 100 v. juhlan massana joutuu outoon tarkasteluun, sillä mm. kokous ohitti mukinoitta Keskustan kaikkien aikojen pahimpiin kuuluvan, metsään menneen virhearvion, taloudellisesti suurimman ja strategialtaan kyseenalaisen panostuksen, Vanhasen onnettoman vaalikampanjan jättipanoksen, jos toki siitä valtio maksoikin tuntuvan osan.

Jos olisin saanut päättää, -kun Keskustassa ja Kokoomuksessa ei ollut aitoa halua ajaa Halosta ulos ja tehdä sitä ainoata tuloksen takaavaa liittoa jo vaalien ensimmäiselle kierrokselle -, olisin sijoittanut jättipotin Alkion oppien mukaiseen toimintaan, omien jäsenten hyväksi.

Nyt tuosta jättimäisestä panoksesta hyötyivät vain matkalaskujen kirjoittajat, mainostoimistot sekä mediayhtiöt ja kirjapainot!


Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta