Helsingin perussuomalaiset 10.6.2005
Kansallismielisyys
Me saamme suomalaisuuden syntymälahjana. Suomalaisuus on rehellisyyttä, sisua, työn kunnioitusta, isänmaallisuutta, yhteisestä hyvinvoinnista välittämistä. Suomalaisuuteen kuuluu rauhan ja turvallisuuden arvostaminen, pohjoismaiselle kansanvallalle rakentuva demokraattinen hallintomalli ja vapaiden yksilöiden vapaa itsemääräämisoikeus. Suomalaisuuteen kuuluu myös yhteisön asettamien velvollisuuksien tinkimätön täyttäminen. Kansallista on se minkä me sovellamme oman perinteemme kautta uusiksi toimintamalleiksi, jotka ovat yhdenmukaisia ja sopivat yhteiskuntaamme sen historiaan ja arvoihin. Kansallinen hyvinvointi ja Suomen edut kansainvälisessä politiikassa turvataan parhaiten kansallismielisen politiikan kautta. Suomen edut ovat ensisijaisia muihin asioihin nähden, niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Kansallismieliseen politiikkaan kuuluu suomalaisuuden korostaminen ja suomalaisuuden puolustaminen kaikilla elämän alueilla.
Kansallisella politiikalla on seuraavia tavoitteita:
- Suomi osallistuu Euroopan unionin toimintaan kansallisvaltiona ja pidättyy solmimasta kiinteämpiä liittosuhteita. Eurooppa muodostuu itsenäisistä suvereeneista kansallisvaltioista. Suomi edistää toiminnallaan ja politiikallaan kansakuntien Eurooppa -ajatusta.
- Sisäpolitiikassa karsitaan suomalaisuudelle vieraat ilmiöt koulumaailmasta, uskonnollisesta elämästä. Maahamme tulevat vierasväestö sulautetaan suomalaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin.
- Suomen kielen asemaa Ruotsissa tulee vahvistaa. - Suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan turvaaminen. Meillä on hyvä maa ja meillä on myös vastuu siitä, että jätämme sen jälkipolvillemmekin hyvänä. Suomalaisuuden puolustamiseksi on tarpeen vastustaa ja suomalaisille kulttuurille vieraiden ilmiöiden torjuminen
- Ohjenuorana maahanmuuttajille ja heidän toiminnalle on, että maassa ollaan maan tavalla. Isäntävalta Suomessa on suomalaisilla. Tulokkaiden on sopeuduttava suomalaiseen kulttuuriin ja integroiduttava suomalaiseen yhteiskuntaan.
- Suomalaista tervettä kansallista itsetuntoa ja kansallisylpeyttä tulee voimistaa.
Vapaus ja vastuu yhteiskunnassa
Yksilö syntyy vapaana. Samalla kun hän kuuluu perheeseen, sukuun, etniseen yhteisöön, hän kuuluu yhteiskuntaan. Yhteiskuntamme kantavana voimana vuosisatojen ajan on ollut vapauden kunnioittaminen. Tämä vapaus toteutuu melko laajasti yksilöiden oikeutena toteuttaa omia tavoitteitaan ja toimia omien päämääriensä mukaisesti. Yhteiskunta perustu vapaiden yksilöiden vapaaseen toimintaan. Yksilön oikeus toimia täysin itsekkäästi, hyläten muiden yhteiskuntaan kuuluvien ihmisten tarpeiden huomioonottaminen, on rajoitettu. Tämä vastuusuhde toimii kahteen suuntaan. Yhteiskunnalla on vastuu jäsenistään, mutta samanaikaisesti kansalaisilla on vastuu yhteiskunnasta ja samalla myös toisistaan. Yhteiskunnalla on tietyissä asioissa oikeus asettua yksilön tarpeiden yläpuolelle. Määrätyt oikeudet yhteiskunnassa yksilö voi saavuttaa vain täyttämällä velvollisuutensa yhteiskuntaa kohtaan.
Tällaisia yksilön velvollisuuksia yhteisöään kohtaan ovat muun muassa:
- lainkuuliaisuus - osallistuminen maanpuolustukseen
- työnteko ja yhteiskunnan vaurauden lisääminen
- kansalaisuuteen kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, joihin voidaan laskea velvollisuus kaikissa asioissa toimia isänmaan ja suomalaisuuden etujen ajamiseksi.
- eettinen toiminta yhteiskunnan hyväksi
Tavoitteita yhteiskunnallisen vastuun uudelleenjakamiseksi ovat muun muassa:
- Työ perustuu perustuslain määräämään oikeuteen. Työn järjestäminen kuuluu olla valtiovallan ensisijainen tehtävä.
- Vastikkeettomasta työttömyyskorvauksesta on luovuttava. Yhteiskunnan tuilla eläville on löydettävä järkevä tapa osallistua yhteiskunnan vaurauden luomiseen. Tällainen käytäntö sitouttaa ihmisiä sosiaalisiin kontakteihin, luo yhteiskunnalle vaurautta ja pitää arvomaailmamme mukaista yhteisöeettistä suhtautumista työhön ja rahan ansaitsemiseen.
- Yhteiskunnan erialaiset tuet pitää yhdistää kansalaisperusturvaksi: kansaneläke, opintotuki, työttömyyskorvauksen peruspäiväraha. Kaikki kansalaiset saavat saman perustulon, jos heillä ei ole itsensä elättämiseen muita tuloja. Perustulo laskisi tasaisesti tulojen kasvaessa, siten että käytettävissä olevat tulot kasvavat aina lisätulojen myötä tiettyyn rajaan saakka. Tällöin työn tekemisen kannattaa aina.
- Kannustinloukut on poistettava. Työn tekeminen, vaikka tilapäisesti ja väliaikaisesti, on aina oltava kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Kansalaisperustulolla nöyryyttävä tukien anominen jäisi pois ja byrokratia vähenisi, sosiaalisektorin toiminta tehostuisi. Säästyneet rahat voidaan käyttää perusturvan tason nostamiseen.
- Perusturvan tulee liittyä tuloveron alentamiseen ja sen poistamiseen pienituloisilta ja maksettavien tukien uudelleenmäärittelyyn. "Taskusta toiseen -politiikkaa", ensin veroina valtiolle ja sitten tukina takaisin, ei ole järkevää.
Turvallisuus
Järjestäytynyt yhteiskunta turvaa kansalaiset turvattomuudelta. Turvallisuuteen kuuluvat rauha ja kansainvälisten konfliktien torjuminen, sisäinen järjestys ja turvallisuus sekä henkilökohtainen turvallisuus. Henkilökohtaiseen turvallisuuteen voidaan laskea terveydenhoitoon liittyvät asiat sekä sosiaalinen turvallisuus, muun muassa takeet riittävästä ja oikeudenmukaisesta toimeentulosta. Suomi on maailman kehittyneimpiä ja edistyneimpiä valtioita ja maallamme on myös varallisuutta, joilla se kykenee järjestämään kansalaisilleen edellytykset turvalliseen elämään yhteiskunnassa. Tavoitteita turvallisuuden parantamiseksi on muun muassa:
- Yleinen jokapäiväiseen arkeen kuuluva järjestys ja turvallisuus on palautettava, siten kuin se perustuslain mukaan kansalaisille kuuluu. Poliisin, pelastusviranomaisten ja terveydenhuollon pariin on saatava lisää virkoja.
- Terveydenhuollossa pitää satsata ennaltaehkäisyyn sairaidenhoidon sijaan. Jokaiselle yli 35- vuotiaalle pitää järjestää mahdollisuus joka toinen vuosi tapahtuvaan kuntoseurantaan ja ohjaukseen oman psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Turvattuun vanhuuteen tulee panostaa enemmän voimavaroja ja hoitohenkilöstöä. Myös vanhusten virkeyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota hoitotyössä.
- Maanpuolustuksen tasosta ei tule tinkiä. Suomen tulee pitäytyä liittoutumattomana ja pysytellä eri intressiryhmien ulkopuolella. Vain uskottavalla ja tehokkaalla itsenäisellä puolustuksella me kykenemme puolustusvoimien tehtävän suorittamiseen: Suomen kansan ja Suomen valtiollisen suvereniteetin puolustamiseen.
- Vapaaehtoinen maanpuolustustyö tulee organisoida joukkomuodostelmissa tapahtuvaksi nousujohteiseksi joukkojen kouluttamiseksi. Puolustushallinto on rakentamassa "maakuntajoukkoja", joihin osallistumisen pitää olla vapaata jokaiselle Suomen kansalaiselle. Koulutuksen tulee tähdätä yksilön ja joukon osaamistason kohottamiseen.
- Asevelvollisuus on säilytettävä jatkossakin maanpuolustuksen perustana. Asevelvollisuus on välttämätöntä turvallisuuden ja yhteiskuntamme koskemattomuuden turvaamiseksi, yksilönvapauksien puolustamiseksi ja maamme itsemääräämisoikeuden säilyttämiseksi.
- Siviilipalvelusta pitää kehittää vastaamaan vaativuudeltaan ja raskaudeltaan normaalia varusmiespalvelusta. Se ei saa olla helppo pakotie kansalaisvelvollisuudesta. Siviilipalvelus ei nykymuodossaan ole yhteiskunnan kannalta tarpeellista eikä arvokasta. Sen tarkoituksena on varmistaa kansan enemmistön varusmiespalveluksen suorittaminen. Kun siviilipalveluksen koulutusta uudistetaan, uudella koulutuksella voidaan henkilöitä sijoittaa siviilikriisinhallinnon palvelukseen.
Kansallismielisyys
Me saamme suomalaisuuden syntymälahjana. Suomalaisuus on rehellisyyttä, sisua, työn kunnioitusta, isänmaallisuutta, yhteisestä hyvinvoinnista välittämistä. Suomalaisuuteen kuuluu rauhan ja turvallisuuden arvostaminen, pohjoismaiselle kansanvallalle rakentuva demokraattinen hallintomalli ja vapaiden yksilöiden vapaa itsemääräämisoikeus. Suomalaisuuteen kuuluu myös yhteisön asettamien velvollisuuksien tinkimätön täyttäminen. Kansallista on se minkä me sovellamme oman perinteemme kautta uusiksi toimintamalleiksi, jotka ovat yhdenmukaisia ja sopivat yhteiskuntaamme sen historiaan ja arvoihin. Kansallinen hyvinvointi ja Suomen edut kansainvälisessä politiikassa turvataan parhaiten kansallismielisen politiikan kautta. Suomen edut ovat ensisijaisia muihin asioihin nähden, niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Kansallismieliseen politiikkaan kuuluu suomalaisuuden korostaminen ja suomalaisuuden puolustaminen kaikilla elämän alueilla.
Kansallisella politiikalla on seuraavia tavoitteita:
- Suomi osallistuu Euroopan unionin toimintaan kansallisvaltiona ja pidättyy solmimasta kiinteämpiä liittosuhteita. Eurooppa muodostuu itsenäisistä suvereeneista kansallisvaltioista. Suomi edistää toiminnallaan ja politiikallaan kansakuntien Eurooppa -ajatusta.
- Sisäpolitiikassa karsitaan suomalaisuudelle vieraat ilmiöt koulumaailmasta, uskonnollisesta elämästä. Maahamme tulevat vierasväestö sulautetaan suomalaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin.
- Suomen kielen asemaa Ruotsissa tulee vahvistaa. - Suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan turvaaminen. Meillä on hyvä maa ja meillä on myös vastuu siitä, että jätämme sen jälkipolvillemmekin hyvänä. Suomalaisuuden puolustamiseksi on tarpeen vastustaa ja suomalaisille kulttuurille vieraiden ilmiöiden torjuminen
- Ohjenuorana maahanmuuttajille ja heidän toiminnalle on, että maassa ollaan maan tavalla. Isäntävalta Suomessa on suomalaisilla. Tulokkaiden on sopeuduttava suomalaiseen kulttuuriin ja integroiduttava suomalaiseen yhteiskuntaan.
- Suomalaista tervettä kansallista itsetuntoa ja kansallisylpeyttä tulee voimistaa.
Vapaus ja vastuu yhteiskunnassa
Yksilö syntyy vapaana. Samalla kun hän kuuluu perheeseen, sukuun, etniseen yhteisöön, hän kuuluu yhteiskuntaan. Yhteiskuntamme kantavana voimana vuosisatojen ajan on ollut vapauden kunnioittaminen. Tämä vapaus toteutuu melko laajasti yksilöiden oikeutena toteuttaa omia tavoitteitaan ja toimia omien päämääriensä mukaisesti. Yhteiskunta perustu vapaiden yksilöiden vapaaseen toimintaan. Yksilön oikeus toimia täysin itsekkäästi, hyläten muiden yhteiskuntaan kuuluvien ihmisten tarpeiden huomioonottaminen, on rajoitettu. Tämä vastuusuhde toimii kahteen suuntaan. Yhteiskunnalla on vastuu jäsenistään, mutta samanaikaisesti kansalaisilla on vastuu yhteiskunnasta ja samalla myös toisistaan. Yhteiskunnalla on tietyissä asioissa oikeus asettua yksilön tarpeiden yläpuolelle. Määrätyt oikeudet yhteiskunnassa yksilö voi saavuttaa vain täyttämällä velvollisuutensa yhteiskuntaa kohtaan.
Tällaisia yksilön velvollisuuksia yhteisöään kohtaan ovat muun muassa:
- lainkuuliaisuus - osallistuminen maanpuolustukseen
- työnteko ja yhteiskunnan vaurauden lisääminen
- kansalaisuuteen kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, joihin voidaan laskea velvollisuus kaikissa asioissa toimia isänmaan ja suomalaisuuden etujen ajamiseksi.
- eettinen toiminta yhteiskunnan hyväksi
Tavoitteita yhteiskunnallisen vastuun uudelleenjakamiseksi ovat muun muassa:
- Työ perustuu perustuslain määräämään oikeuteen. Työn järjestäminen kuuluu olla valtiovallan ensisijainen tehtävä.
- Vastikkeettomasta työttömyyskorvauksesta on luovuttava. Yhteiskunnan tuilla eläville on löydettävä järkevä tapa osallistua yhteiskunnan vaurauden luomiseen. Tällainen käytäntö sitouttaa ihmisiä sosiaalisiin kontakteihin, luo yhteiskunnalle vaurautta ja pitää arvomaailmamme mukaista yhteisöeettistä suhtautumista työhön ja rahan ansaitsemiseen.
- Yhteiskunnan erialaiset tuet pitää yhdistää kansalaisperusturvaksi: kansaneläke, opintotuki, työttömyyskorvauksen peruspäiväraha. Kaikki kansalaiset saavat saman perustulon, jos heillä ei ole itsensä elättämiseen muita tuloja. Perustulo laskisi tasaisesti tulojen kasvaessa, siten että käytettävissä olevat tulot kasvavat aina lisätulojen myötä tiettyyn rajaan saakka. Tällöin työn tekemisen kannattaa aina.
- Kannustinloukut on poistettava. Työn tekeminen, vaikka tilapäisesti ja väliaikaisesti, on aina oltava kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Kansalaisperustulolla nöyryyttävä tukien anominen jäisi pois ja byrokratia vähenisi, sosiaalisektorin toiminta tehostuisi. Säästyneet rahat voidaan käyttää perusturvan tason nostamiseen.
- Perusturvan tulee liittyä tuloveron alentamiseen ja sen poistamiseen pienituloisilta ja maksettavien tukien uudelleenmäärittelyyn. "Taskusta toiseen -politiikkaa", ensin veroina valtiolle ja sitten tukina takaisin, ei ole järkevää.
Turvallisuus
Järjestäytynyt yhteiskunta turvaa kansalaiset turvattomuudelta. Turvallisuuteen kuuluvat rauha ja kansainvälisten konfliktien torjuminen, sisäinen järjestys ja turvallisuus sekä henkilökohtainen turvallisuus. Henkilökohtaiseen turvallisuuteen voidaan laskea terveydenhoitoon liittyvät asiat sekä sosiaalinen turvallisuus, muun muassa takeet riittävästä ja oikeudenmukaisesta toimeentulosta. Suomi on maailman kehittyneimpiä ja edistyneimpiä valtioita ja maallamme on myös varallisuutta, joilla se kykenee järjestämään kansalaisilleen edellytykset turvalliseen elämään yhteiskunnassa. Tavoitteita turvallisuuden parantamiseksi on muun muassa:
- Yleinen jokapäiväiseen arkeen kuuluva järjestys ja turvallisuus on palautettava, siten kuin se perustuslain mukaan kansalaisille kuuluu. Poliisin, pelastusviranomaisten ja terveydenhuollon pariin on saatava lisää virkoja.
- Terveydenhuollossa pitää satsata ennaltaehkäisyyn sairaidenhoidon sijaan. Jokaiselle yli 35- vuotiaalle pitää järjestää mahdollisuus joka toinen vuosi tapahtuvaan kuntoseurantaan ja ohjaukseen oman psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Turvattuun vanhuuteen tulee panostaa enemmän voimavaroja ja hoitohenkilöstöä. Myös vanhusten virkeyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota hoitotyössä.
- Maanpuolustuksen tasosta ei tule tinkiä. Suomen tulee pitäytyä liittoutumattomana ja pysytellä eri intressiryhmien ulkopuolella. Vain uskottavalla ja tehokkaalla itsenäisellä puolustuksella me kykenemme puolustusvoimien tehtävän suorittamiseen: Suomen kansan ja Suomen valtiollisen suvereniteetin puolustamiseen.
- Vapaaehtoinen maanpuolustustyö tulee organisoida joukkomuodostelmissa tapahtuvaksi nousujohteiseksi joukkojen kouluttamiseksi. Puolustushallinto on rakentamassa "maakuntajoukkoja", joihin osallistumisen pitää olla vapaata jokaiselle Suomen kansalaiselle. Koulutuksen tulee tähdätä yksilön ja joukon osaamistason kohottamiseen.
- Asevelvollisuus on säilytettävä jatkossakin maanpuolustuksen perustana. Asevelvollisuus on välttämätöntä turvallisuuden ja yhteiskuntamme koskemattomuuden turvaamiseksi, yksilönvapauksien puolustamiseksi ja maamme itsemääräämisoikeuden säilyttämiseksi.
- Siviilipalvelusta pitää kehittää vastaamaan vaativuudeltaan ja raskaudeltaan normaalia varusmiespalvelusta. Se ei saa olla helppo pakotie kansalaisvelvollisuudesta. Siviilipalvelus ei nykymuodossaan ole yhteiskunnan kannalta tarpeellista eikä arvokasta. Sen tarkoituksena on varmistaa kansan enemmistön varusmiespalveluksen suorittaminen. Kun siviilipalveluksen koulutusta uudistetaan, uudella koulutuksella voidaan henkilöitä sijoittaa siviilikriisinhallinnon palvelukseen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Siinä Koplan saapas taas heiluu! Kättä lippaan ja kannat yhteen niin saa toisinajattelijat liikuntaa! Dösäkuskit huutaa hurraata kun rautasaappaat tömisee tantereeseen!
kun luki. että joutuu ottamaan itsestään ja läheisistään vastuuta ja tekemään onnensa eteen jotain. Rupes leuka väpättämään, kun ajatteli ettei saakaan käsi ojossa pyydellä yhteiskunnalta kaikkea. Tuollaiseen perseeseen pitää saappaan osuakin, oli se sitten rautainen tai kuminen.
Saksan juutalaisillakin oli enemmän oikeuksia!
Tämä on liian pitkä ja liian fiksu.
Ei jaksa...
Mielestäni teksti oli erinomainen. Ainoa mitä olisi voinut ottaa huomioon olisi itsenäisen maatalouden tärkeys ja ehdoton uskonvapaus.
Toivon mukaan kirjoittaja esittelisi itsensä.
Petri Falzon
Vantaa
siinä oli Helsingin piirin tavoitteita ja linjauksia. Vastaaviatavoitteita voi esittää uudenmaan piirillekin.
Laitahan Falzon asioita eteenpäin Vantaallakin. Hesa rulettaa!
Pyritään pyritään...
Voi voi Petriä voi!Älä järkevä nuorimies mene halpaan. Jos noin ajattelet mitä kirjoitit olet kyllä todella sinisilmäinen. Älä anna vedättää itseäsi. Politiikka ei ole sitä miltä se alussa näyttää. Vedättäjät yrittävät harhauttaa ja sinä oelt menossa siihen kuoppaan. Tarkista hieman asiotia joltain jolla on muutaman vuoden kokemus todellisesta politiikasta. Sinivalkoisia ajatuksia voidaan esittää myös sillä tavalla, että niitä voidaan toteuttaa. Nämä Kuisman, Mäenpään ja Helsingin rautasaapas Mattilan sekä Käden kirjoittelut ovat vain eräs osoitus turhaantuneisuudesta, kun ääniä ei vaaleissa juurikaan tule. Toki Mäenpäällä on jonkinverran ollut kannatusta muslimivastaisuudellaan. Eduskuntaan ei tuollaisilla mielipiteillä koskaan päästä, hyvä Petri. Pitää ymmärtää millä keinoilla saadaan laajemmalta porukalta ääniä. Petri, sinähän haluat kansanedustajaksi. Näin olen ymmärtänmyt. Älä pilaa nimeäsi hörhöilyilla. Kansanedustajuus vaatii pitkän ja määrätietoisen työn. Ei hörhöilyjä.
Ugh. "Asiantuntija" on puhunut. Puhuu kuitenkin nimimerkin suojista, jotta ei joutuisi vastuuseen sanoistaan. Tyhjänlöpisijä Petrin rinnalla.
Petri kijoittaa nimellään, ja seisoo sanojensa takana. Siinä on vissi ero. Toinen on vastuun kanstaja ja siksi sopiva, toinen vstuun pakoilija ja pelkuri.
Nimimerkki sopii kyllä onnettomalle aloittelijalle.
Petri on ymmärtänyt asian ihan oikein , toisin kuin politiikkaa opetteleva. Opettelevan kannattaisi vaihtaa opettajaa, jos ei ymmärrä oikeita tavoitteita, vaan tyhmyyttään väittää muuta. Helsingin piiri esittää asioita juuri niin että ne voi toteuttaa, toisin kuin toinen taho joka puhuu enemmän kuin "tienaa" eli kykenee toteuttamaan. Surkealla populismilla ei saada mitään aikaan, sen on kymmenen viime vuotta näyttänyt toteen. Jos joku hörhöilee, niin se on politiikkaa opetteleva, ja hänelläkin on vielä pitkä matka edessään.
Saamani opin perusteella tiedän, että turha teidän on tuollaista kirjoitella. Ei niillä ääniä saada. Nähtiinhän se Helsingin kunnallisvaalituloksestakin. Mielestäni teidän kannattaisi mennä ottamaan oppia esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Pihlajalta miten vaaleissa ääniä kerätään.
Toivon hartaasti, että Perin ymmärtäisi, ettei lähde hörhöjen kelkkaan.
Etelä-Pohjanmaa ja PK-seutu on kaksi erittäin kaukana toisistaan olevaa foorumia, joilla ei yhteisiä tekijöitä ole kuin vaalien aikataulu.
Perussuomalaisittan vaasan vaalipiiri on persujen parasta aluetta,(2,6%) johtuen voimakkaasta viljeliä väestö määrästä. Helsinki ja Pk-seutu yleensäkin on kuitenkin väestömäärältään suuri ja kilpailu äänestäjien sieluista on täysin erimaailma. Täällä pitää ottaa hyvin voimakkaasti huomioon eri asioita kuin mailla. Se mikä on landella "hörhöyttä" on hesassa ja PK- seudulla arkipäivän realisuutta.
Kyllä Käden kannattaisi hieman perehtyä paremmin Perussuomalaisten äänestäjäkuntaan Vaasan vaalipiirissä. Viljelijäväestö muuten Käde äänestää kepua. Tiedoksi vain. Eiköhän se eduskuntavaalikannatus ollut vähän suurempi, kun sieltä se Vistpakkakin on.
Vaasan vaalipiirin tulos 2004 vaaleissa 2,6 %
muutos 2003 Vaaleihin -2,0% ja -5510 ääntä eli Vaasan piiri mennyt vauhdilla alaspäin, eikä mitään jakoa saada edustajaa 2007 vaaleissa.
Pelkkä sentimentaalinen ajattelu ja asennoituminen ei tuota tulosta.
Hyvä mies, erota eri vallit toisistaan. Valtiolliset vaalit ovat aivan eri asia kuin kunnallisvaalit. Kunnallisvaaleissa ei joka kunnassa ole edes ehdokkaita kepumafiasta johtuen.Opettele hvyä mies politiikkaa äläkä hörhöile. Näytät olevan kaikkien alojen tietäjä, mutta et hallitse mitään!!!
VAASAN vaalipiiristä. Siis koko Vaalipiiristä!
Äläkä syytä kepumafiaa omasta epäonnistumisesta.
Noita vaalivertailuja käytetään tämän tästä palstallakin kun vertailaan kasvuja tai laskuja.
Kyseessä oli vain perussuomalaisten osuus vaasan vaalipiirissä, eikä se hyvältä näytä.
presidentinvaaleissa 2006 Soini sai Vaasan vaalipiiristä 3,3% ja 8356 ääntä. eli siinäkin on laskua 1,3% vuoteen 2000 verrattyna! Eli suuntaus vaasassa alaspäin.
Meillä oli yli viiden prosentin kannatua viime vaaleissa Helsingissä.Tämän hetken kannatus on asiantuntevien asiantuntijoiden mukaan lähes kymmenen prosenttia.
Kuten Käde totesi te olette menossa jyrkkään alamäkeen.
Että pidä kauralakki vähän pienempää ääntä
Totuus muuten on se, että me täällä Vaasan vaalipiirirrä olemme pitäneet puoluetta pyustyssä kahdeksan vuotta ainoan kansanedustjan voimin ja sen kautta helsinkiläisetkin ovat saaneet rahansa. Me ainakin olemme osanneet täällä valmsitella vallit niin, että joku ehdokkaista on mennyt lävitse. Nyt työ on jo kovaa maalisvaaleja varten. Helsingissä näyttää tilanne olevan se että kädetön Käde istuu koneen ääressä kirjoittelemassa hörhöilyjään kaikkien asioiden asiantuntijana. Takaan, että sillä ei ääniä kerätä. Työ pitää ollaa raakaa ja raastavaa esimerkiksi siellä jossain itähelsingissä. Mene ja kuluta iltas jakamassa Perussuomalainen lehtiä ja hankkimassa tukimiehiä. Ihan vaan neuvoksi.
ainakin olet oikein valinnut nimimerkkisi, ja jo sen tiimoilta sinun ei kannata ketään neuvoa.
-70 luvun puolestavälistä saakka enemmän tai vähemmän politiikassa olleena uskon tietäväni mitä teen, ja milloin aloitan mitäkin tekemään.
Te saatte vaasan alueella aloittaa vaalit vaikka edellisenä jouluna, mutta Helsingissä sillä ei ole samaa kiirettä.
Täällä ihmiset ymmärtää ilman jatkuvaa ahdisteluakin , että vaalit on maaliskuussa. Mutta vasta maaliskuussa. Ehkä teillä vaasan piirissä on syytäkin aloittaa tuo aivopesu ajoissa, että säilytätte edes nykyisen tason jota kyllä hieman epäilen. Täällä toimii samat lain-alaisuudet kuin sielläkin, eli täälläkin on kepu, kok,demut jne. ja äänestäjät tietävät myös että persukin vaikuttaa täällä. Ei siihen tarvitse niveleitään kuluttaa jakamalla B2 luokan aviisia, mistä ei löydä hyvällä tahdollakaan mitään antavaa. Jos joku haluaa sitä jakaa, niin siitä vaan. Minä en ole tottunut roskaamaan kenenkään kotia, sinne roskia kantamalla.
Sinun menetelmällä tuli mahtava 40 äänen vyöry! Jatka valitsemallasi tiellä ja suo meille makoisat naurut vuosiksi eteen päin uusista huikeista menestyksistäsi vaaleissa.
Taidat tehdä oikein nelinkontin tuota jakamista,vai jaatko jalat levällään? Teitä tyhjän naurajia on ollut maailman sivu, ja aina tulee olemaan.
Kerro nimesi ja vaalipiirisi menestyksesi, niin nauretaan yhdessä. Mukavampaa se sillai on.
Käde! Kysypä Vispakalta miten vaalityötä teherähän.
Luulisi, että miäs, joka on viirettä kautta eruskunnassa tiätää jokun verran miten sitä tyätä teherähän. Kaikkien alojen asiantuntija Käde taitaa torellisuuressa olla täysi musta reikä niin kun meillä päin sanotahan.
et sää eikä KÄDE, mutta vistpakkaa äänesttetihin jo sen tähren että saatihin se nimismiehen hommista etemmäs, eikä ollu pilaamassa "äfäreejä". Ei se mitää vaalityötä oo tehny itte paljoa mitään. Lakeuksilla on ihan toinen tartunta asioihin ku muualla suomessa. Eikä noilla Raimon teoilla voi likaa ylpistellä, sillä sen verra vaatimattomia ne on.
Sunkin tartteis käyrä Humppilaa eteläämäs et tierät muustakin ku mitä ylihärämäs tapahtuu.
Ei oo häjyt enää kulkenu kylän poikki sataan vuoteen joten kannatas laittaa vaikka ratio auki ni kestäsit sääkin ajas mukana.
Tätä mä oon epäällykin. En oo oikeen uskonut Pohojalaasen juttuja, mutta ny tuli seleväksi, että valehteloovat. Sen yhyren jutun mukaanhan Vistpakan kerrothin olleen ahkerin pohojalaanen erustaja. Olipa hyvä kun koriasit. Se Vistpakka on sitten ihan tuurilla valittu viiresti eruskunthan. Olhan me aika erikoonen kansakunta, kun tuollaanenkin miäs on piretty eruskunnas, joka ei mitään. Saapahan ainakin täyren eläkkeen.
no se on vaan niin notta tyhmyyrestä sakotethan
ei pirä kaikkee uskoo mitä kirjootetahan. Luuleksää että ihan oikeesti te ootta valiinnu oikean miehhen asiallenne. Jo hiirikin tietää kun katti on poissa luukulta, ni juustolle pääsee.