Hesarissa oli pari viikkoa sitten juttua siitä riittävätkö rahat eläkkeellä. Mukana oli taulukko, josta kävi ilmi että tällä menolla jäädessäni eläkkeelle saan bruttoeläkettä, (% bruttopalkasta) 44 prosenttia (koskee -80-luvulla syntyneitä). Vaikka joskus tulevaisuudessa bruttopalkkani nousisikin päälle 2000 euron niin siitä huolimatta tipahdus eläkkeelle jäädessä on TODELLA syvä. Eikä tuo 44 prosentin saaminenkaan ole varmaa.. tiedä vielä mihin tämä maailma kehittyy.
Minä olen aloittanut eläkesäästämisen jo nyt 25-vuotiaana. Vaikka puhutaan että rahastoyhtiölle menevät palkkiot ovat kovat niin entäs sitten? Mieheni lottoaa kuukaudessa suurinpiirtein saman verran kuin mitä minä laitan eläkevakuutukseen ja luulen, että eläkkeelle jäädessä se olen minä joka on hommassa rahallisesti voitolla meistä kahdesta. Olen hajoittanut rahani eri rahastoihin ja koska aikaa eläkkeelle jäämiseen on vielä paljon en hätkähtele pienistä heilauksista.. eiköhän lopputuloksena ole kuitenkin enemmän rahaa kuin aloittaessa. Tavan käyttötilillä inflaatio söisi viimeisetkin varat.
Ehkä joku tietää viisaamman tavan hoitaa asioitaan ja mielipiteitä on monia, mutta itselleni säästäminen vakuutukseen on paras vaihtoehto.. voi olla varma, että sitä rahaa tulee laitettua säästöön eikä vain nostettua sitä välillä pois "etelän matkaa" varten (se kun ei ole mahdollista). Säästän eläkevakuutuksen lisäksi vielä erikseen lähitulevaisuuden suurempiin hankintoihin (ensiasunnon käsiraha jne). Rehellisesti sanottuna välillä v*tuttaa kun tekisi mieli ostaa jotain ihanaa, mutta kun on tehnyt säästötavoitteet niin niistä ei mielellään lipsuisi.. sitä tulisi vaan lipsuttua uudelleen ja uudelleen...
Minä olen aloittanut eläkesäästämisen jo nyt 25-vuotiaana. Vaikka puhutaan että rahastoyhtiölle menevät palkkiot ovat kovat niin entäs sitten? Mieheni lottoaa kuukaudessa suurinpiirtein saman verran kuin mitä minä laitan eläkevakuutukseen ja luulen, että eläkkeelle jäädessä se olen minä joka on hommassa rahallisesti voitolla meistä kahdesta. Olen hajoittanut rahani eri rahastoihin ja koska aikaa eläkkeelle jäämiseen on vielä paljon en hätkähtele pienistä heilauksista.. eiköhän lopputuloksena ole kuitenkin enemmän rahaa kuin aloittaessa. Tavan käyttötilillä inflaatio söisi viimeisetkin varat.
Ehkä joku tietää viisaamman tavan hoitaa asioitaan ja mielipiteitä on monia, mutta itselleni säästäminen vakuutukseen on paras vaihtoehto.. voi olla varma, että sitä rahaa tulee laitettua säästöön eikä vain nostettua sitä välillä pois "etelän matkaa" varten (se kun ei ole mahdollista). Säästän eläkevakuutuksen lisäksi vielä erikseen lähitulevaisuuden suurempiin hankintoihin (ensiasunnon käsiraha jne). Rehellisesti sanottuna välillä v*tuttaa kun tekisi mieli ostaa jotain ihanaa, mutta kun on tehnyt säästötavoitteet niin niistä ei mielellään lipsuisi.. sitä tulisi vaan lipsuttua uudelleen ja uudelleen...
Vastaukset 12
Vanhimmat
olet tehnyt aivan oikein, kun aloitat eläkesäästämisen noinkin nuorena. Säännöllinen säästäminen jaksottaa elämää ja varmasti takaa sinulle edes jonkinmoisen eläkepotin sitten aikanaan. Monet ovat valmiit haukkumaan vapaaehtoista eläkesäästämistä, mutta itse olen kokenut sen hyväksi. Tosin aloitin sen muutama vuosi sitten ja siksipä kuukausierät ovatkin olleet tosi suuria, silti en kadu. Pääsen 60-vuotiaana eläkkeelle ja toivottaasti vielä kohtuullisessa kunnossa. En halua raataa työpaikalla 63-vuotiaaksi ja ylikin ja sitten täysin kremppaisena jäädä eläkkeelle. Lisävuosien superkertymällä ei minua houkutella jäämään. Toivotan menestystä eläkesäästämiseesi.
60-luvun lopulla, mennessämme naimisiin, olimme epäluuloisia mahdollisten tulevien eläkkeittemme suhteen ja suunnittelimme taloutemme sen mukaisesti.
Hankimme kaksi penksaa ja kolme asuntoa.
Lopetimme töissä käymisen 52/47 vuotiaina.
Nyt työttömyyseläkkeeni on noin 40% edeltävien bruttotulojen tasosta.
Vaimon eläke on todella pieni.
Kuulumme siihen ikäluokkaan jonka aiemmat työvuodet menivät 'hukkaan' eläkettä laskettaessa.
Tällä hetkellä ei saamillamme eläkkeillä ole todellista merkitystä. Mukava lisä kuitenkin.
Ilman niitäkin voisimme elää nykyisellä tavalla.
Sitä paitsi, eläkkeitähän leikataan toistuvasti ja verotus on ansiotuloa kovempi. Minulla 8%-yksikköä.
Metallin sekatyömiehen ja kaupan osa-aikakassan ansiot olivat helposti menneet päivittäiseen kulutukseenkin mutta olemme nykyiseen olotilaan tyytyväisiä.
Älkää hyvät ihmiset laskeko kaikkea mahdollisten eläkkeitten varaan.
Järkevällä taloudenhoidolla hankittu päätöksenteon vapaus on ihan kivaa!
Ensinnäkin, jos sä vertaat mitä tahansa säästämistä täydelliseen idioottiin (mieheesi) niin ainahan se tuon voittaa. Toisekseen, ne kulut on kovat. Etkä sä voi verrata lopullista tulosta siihen säästämissummaasi. Totta kai tuo lopputulos on tuosta mitä todennäkösemmin korkeampi, mitä pitempään sä säästät, niin sitä vamrmemmin tuo tapahtuu. Noi kulut vaan syö siitä lopputuloksesta aivan valtavan osan.
on lopputulos todennäköisesti parempi kuin lottoaja miehellä. Säästämmisessä pätee yksi hyvä
sääntö, huonokin tuote on parempi kuin ei mitään.
Asiakas tunnisti vielä omat heikkoudet eli jos säästössä on rahaa ja ne olis realisoitavissa, ne saattais tulla tuhlattua.
Ei todellakaan kannata saati sitten pakon edessä, alkaa eläkevakuutusmaksajaksi. No onhan se nimensä veroinen, maksaja. Todellakin maksaa saat ja reilusti kaikenlaisia "pakollisia" sivukuluja jostain määräaikaisesta eläkkeestä. Takuuvarmaa on ettet koskaan saa maksamia rahojasi takaisin kokonaisuudessaan. Ihan turha on uskoa kaikkeen propakandaan eläkepommeista ja rahojen loppumisesta.
Ymmärrät tilanteen kunhan otat asioista paremmin selvää. Totuus on aivan toinen mitä tiedotetaan. Eläkerahastot ja vastaavat on rahankeruuta vakuutusyhtiöille ja pankeille, ei itselle.
Säästä sama rahasumma korkeampikorkoiselle säästö- tai määräaikaistilille, silloin saat omasi pois ja korkojen kanssa. Se nyt vaan on tyhmää maksaa turhasta.
Jos pystyt todistamaan tämän kirjoituksen ja laskennan vääräksi, niin kerro laskelma miten muka eläkesäästämisellä voittaa. No jos oletkin vakuutusmyyjä niin tuollaisen kirjoituksen voi silloin laatia.
liioittelua?
Raha ei lopu koskaan se on varma, tosin sen arvo voipi olla toista.
Joillakin sitä on enemmän kuin toisilla.
Lottoaminen on varmaa rahantuloa: Vanha mummon miljoona joka joskus tuntui tosi isolta rahalta on nyt 170 000 euroa.. see, ei tunnu oikein miltään, nuoret parit ja opiskelijat ottavat ruokatunnilla asuntolainaa saman verran johonkin luukkuun.
Aika harva voittaa päävoiton tai enemmän kuin "sijoittaa" siihen. Kukaan ei voita pitkässä juoksussa todennäköisyyksiä, joka lotossa tarkoittaa että häviää enemmän kuin voittaa.
Säännöllisessä sijoittamisessa taas voittaa takuuvarmasti.
Rahasta jota säästää pitää saada inflaation ja elinkustannusten nousun ylittävä tuotto.
Viime vuonna palkan korotukset oli keskimäärin 5% ja rakennusalalla 8%.
Paljonko eläkkeet nousi?
Inflaatio ja palkan korotukset kulkevat käsi kädessä.
Korkeampi korkoinen säästö tai määräaikais tili:
Mikä on korko, vajjaa kolme, eikö vain?
Mitenkäs vero menee pankkitilistä..28% korosta, eli mitä jää käteen..
Rahastosta tai osakesijoittamisesta vero menee vasta myydessä: Korko kasvaa koko ajan korkoa korolle veron tuottoa vähentämättä..asiassa on eroa.
Eläkevakuutus on ainoa sijoitusmuoto jota valtio tukee, koska sillä saa ihmiset ottamaan vastuuta elämästään.
Sitä tuetaan antamalla maksuista pyöreesti kolmannes verovähennystä 5000 euroon asti.
En usko että eläkevakuutus on mikään viisastenkivi, mutta uskon että tämä sponssaus voittaa kulut siitä huolimatta että veroa menee enemmän sitten eläkkeellä..Koska korko kasvaa korkoa korolle enemmän tai vähemmän aikaa ennen kuin täytyy antaa se mikä kruunun on.
Mitä aiemmin aloittaa sitä suurempi hyöty on.
Muihinkin sijoitustuotteisiin kannattaa säästää, kukaan ei tiedä mikä on maailmantila tai poliittiset veroratkaisut tulevaisuudessa.
Kruunu vie aina omansa ja maksuja menee sinne ja tänne, ei kukaan varmaan oikeasti kuvittelekaan saavansa mitään ilmaiseksi.
Jotain on aina annettava että jotain saa.
Miksi sitoutuisit johonkin säästösopimukseen, jonka mukaan saat rahasi tietyin ehdoin tiettynä aikana? Eikö olisi edullisempaa hankkia suoraan hajautettu sijoitussalkku, osakkeita, rahastoja jne, ilman että vakuutusyhtiö tulee väliin? Sellaisesta salkusta saat rahat silloin kun sinulle sopii ja siinä tahdissa kuin sopii. Etkä taatusti häviä tuotossa 30 vuoden aikajänteellä.
Minulla on rahastoja joihin säästän kuukausittain tietyn summan rahaa.. ja sitten erillinen "parempi korkoinen" säästötili (josta inflaatio syö senkin koron jonka sille saa). Sijoitussalkkua en ole vielä harkinnut, koska säästöjä ei ole vielä tarpeeksi ja sitäpaitsi asunnon hankintaan varten tulevia rahoja en uskalla ihan osakkeisiin sijoittaa. No, rahastojen tilanne on tällä hetkellä mitä on... PIKKUSEN miinuksella mennään, mutta uskon vielä tilantene paranevan ennenkuin talon osto tulee ajankohtaiseksi.
Eli en minä kaikkia rahojani laita eläkesäästämiseen -vain murto-osan.. mutta se on turvallinen tapa varmistaa tulevaisuus siinä vaiheessa kun jää eläkkeelle. Olen ottanut asioista selvää ja olin alunperinkin tetoinen siitä kulurakenteesta mikä eläkevakuutuksessa on. Minä aion varmistaa oman toimeentuloni eläkkeelle jäädessäni tällä tavoin..
rahastoihin, en viitsi maksaa turhasta ja kalliista vakuutuksesta mitään. Sijoitusvakuutus (eläkevakuutus) on kallein sijoitustuote mitä markkinoilta löytyy. Suora rahastosijoittaminen on järkevämpää.
nyt on mennyt termit sekaisin. sijoitusvakuutus ei todellakaan ole eläkevakuutus, sijoitusvakuutus on helppo tapa hallinnoida rahastosalkkua, sillä sen sisäisiä eri rahastoja voi vaihdella markkinatilanteiden mukaan ja rahat ovat nostettavissa milloin vain.
Laskenta alkaa 35000E:sta/lärvi ylöspäin.
Auttaa osaltaan.
Elämä on lyhyt aika toteuttaa mitä haluaisi, siksi kannattaa sijoittaa myös lapsiin.
Tehdä niitä, auttaa niitä parempaan ja ainakin kasvaa henkisesti itse siinä sivussa.
Kaiken kiireen keskellä on joskus hyvä istahtaa ja miettiä mikä on tärkeää.
Mikä on summa joka riittää eläkkeelle,,mikä on elintaso jonka haluaa,,miten aikoo toteuttaa itseään?
Ystävä markka-aikana, siis noin 10 vuotta sitten kysyi samaa ja kertoi että hänelle riittäisi noin 50 tuhatta käteen: Kyse on jatkuvien tulojen määrästä ja mitkä on menot.
Ei tarvita miljoonaa nytkään, vaan puhutaan huomattavasti pienemmistä summista. Sellaisista summista jotka ovat ihan realistisesti saavutettavissa.
Voisin jäädä jo eläkkeelle. Tein eläimen lailla töitä vuosia ja sijoitin. Ihan duunari pohjalta ja palkalla. Sivutöistä menee veroa, mutta ei tuloja enemmän.
Lasten takia jatkan edelleen.
Ei ole oikotietä onneen tai maagisia lottonumeroita jaossa.
Sijoittaminen vaatii työtä ja aikaa. Itse sijoittamisen työn voi delegoida esim rahastoihin sijoittamalla muille, mutta aikaa ei voi ostaa.
On mahdollista päästä hyvinä vuosina jopa 100% tuottoihin kunhan aika ja kohde natsaa yhteen.
Aina ei onnistu, siksi pitää sijoittaa jatkuvasti ja eri kohteisiin. Se laskee mahdollista voittoa, mutta tasaa myös tappioita. Niitäkin tulee.
Riskinsietokyky kasvaa kun ymmärtää sen että ainoa millä markkinoita voi ennustaa on katsoa peruutuspeiliin. Ei viikkojen tai parin kk:n lasku merkitse mitään. Paitsi mahdollisuutta ostaa halvemmalla kuin aiemmin.
Mutta siinä vaiheessa kun rahastojen vuotuinen tuotto on miinuksella kautta linjan on aika tehdä johtopäätökset.
Silloinkin on olemassa sijoituskohteita jotka tuottavat.
Kaiken sen rahan minkä tienaa saa kulumaan kevyesti.
Eläkevakuutus on hyvä kun siitä ei saa rahaa turhan helpolla pois. Pitkäjänteisyys on vaikeaa varsinkin kun puhutaan kymmenien vuosien aikajänteestä.
Hyvänä puolena siinä saa muutettua painotusta osakkeiden ja korkojen kanssa samoin kuin rahastojen sisältöä.
Veroetukin on vielä kohtuullinen muutoksista huolimatta.
Sijoitusvakuutus on kallis kulurakenteeltaan.
Mutta siinäkin pystyy sähläämään korkojen ja osakkeiden sekä eri rahastojen kanssa siten kun parhaaksi näkee, ja, ilman että pitää maksaa aina välistä veroa: Näin korko kasvaa korkoa korolle huomattavasti paremmin.
Tosin tappiotakaan ei voi vähentää.
Ja lopettamisessa on sanktiot jos sen tekee turhan nopeasti.
Mutta, mutta - ei pidä - tehdä tappiota eikä pidä ottaa rahoja pois.
Sijoittamisen ideana on tehdä rahaa rahalla ja tehdä sitä taukoamatta.
Suorat osakesijoitukset ovat kaikkein parhaat kulurakenteeltaan. Pitää vain ostaa hyvää firmaa joka jakaa osinkoa.
Näissä vaan pitää olla vähän enemmän pelimerkkejä ja sitä riskinsietokykyä.
Helpointa on todellakin vain ostaa ja unohtaa.
Lainasin joskus omakustanne kirjan lainastosta.
Siinä oli tarina opettaja pariskunnasta joka sijoitti pörssiin kohtuullisella hajautuksella -70 luvulta alkaen ja asuivat vuokralla,,vuoden -90 paikkeilla salkun koko oli kertoman mukaan 15 miljoonan paikkeilla.
Kyllä jotkut menestyy, ei kaikki.
Mahdollisuus on olemassa.