Pelkäätkö kuolemaa?
kuolema
jeesusteleva kiihkohihhuli ...
321532
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Niin, olisi mukava jos vielä kertoisitte miksi pelkäätte tai ette pelkää.
Miksi pitäisi, se on meidän jokaisen kohtalo. Mutta miksi meidän tulisi peljätä ns, Herraa, joka on niin meitä rakastanut jne. että antoi oman poikansa uhrattavaksi itselleen, sitä minä ihmettelen...
Mitä järkeä on uhrata oma poika.
Mitä pelättävää on kuolemassa?
Jokanen syntyy kerran ja kuolee kerran, se on elämänkiertokulkua ja jossaki kohden tulee vastaan jokaselle joka tähän maailmaan on putkahtanu.
Tän tajuaa niin ei tarvi pelätä, vaan ainoastaan ymmärtää että kuoltuaan palaa siihen ykseyteen mistä on jakautunu syntyessään yksilöks, eli takas atomeiks josta on lähtösin. Atomithan on kaikkialla, ja tavallaan yhtä olemusta.
"Mitä pelättävää on kuolemassa?"
Luulin, että ateistit tietävät, kun ovat yleensä väittämässä uskiksia kuoleman pelkääjiksi.
"vaan ainoastaan ymmärtää että kuoltuaan palaa siihen ykseyteen mistä on jakautunu syntyessään yksilöks, eli takas atomeiks josta on lähtösin."
Pystytkö todistamaan, ettei muuta tapahdu?
Sano se; mitä pitäs tapahtua kun elävä olento syntyy, elää hetken ja kuolee?
Pystytkö todistamaan että jotakin tapahtuu kuoleman jälkeen?
Pelkään kuolemaa. Pelko on luonnollinen tunne käsiteltäessä noinkin lopullista ja tuntematonta käsitettä kuin kuolema. Mutta osaanko suhtautua "oikein" pelkooni? Ymmärränkö syyt pelkooni ja hyväksynkö ymmärtämättömyyteni asian suhteen, se onkin toinen juttu.
Monet varmaan sanovat ettei kuolema pelota. Ehkäpä näillä henkilöillä on tietoa mitä mulla ei ole. En ole vielä kertaakaan kuollut (en ainakaan muista kokeneeni sellaista), joten aika hataralla pohjalla tietämykseni on kuoleman kokemuksesta ajatellessa omia kokemuksiani.
Tarviiko mun määritellä vastausta itselleni tuohon kokemukseen? Ei tarvitse. Tiedän varmuudella kokevani tuon kokemuksen, joten maltan odottaa. Oletuksia tuosta kokemuksesta voidaan tehdä, mutta ne ovat vaan oletuksia.
"Pelkään kuolemaa."
Oletko uskovainen, tai mahdollisesti tulossa uskoon?
Tarkoitat varmaankin, että uskonko jumaliin tai jumalaan? En usko.
"Tarkoitat varmaankin, että uskonko jumaliin tai jumalaan? En usko."
Eikö sinun pitäisi, jos kerran kuolema pelottaa?
Yleensähän sanotaan,että kuolemanpelko on juuri uskistumisen syy.
"Eikö sinun pitäisi, jos kerran kuolema pelottaa?"
Ei pitäisi. Ymmärrän pelkoni.
"Yleensähän sanotaan,että kuolemanpelko on juuri uskistumisen syy."
Totta. Itse ajattelen lähinnä että tuo uskistuminen johtuu ymmärtämättömyydestä ja siitä ettei sitä voi hyväksyä. (vastaus on saatava)
Tossa radiosta tuli aika sopiva biisi. Irina - vastaukset.
Hienosti kuvaa tunnetta kun vastausta ei ole.
Kuinka näitä tunteita käsittelemme? Se riippuuu siitä kuinka hyvin syyt niihin tiedämme ja kuinka niihin suhtaudumme.
Kuolema tarkoittaa päättymistä. Tämä elämämmehän on joka hetki sen hetken päättymistä. Mielemme vain haluaa jatkaa eräitä asioita (miellyttävät) ja taas torjua toiset (epämiellyttävät) mutta nämä jäävät mieleemme pyörimään ja vie huomion tästä hetkestä joka on todellisuus. Jos opimme jättämään menneen taaksemme kantamatta mielessämme jo sinällään päättyneitä asioita voi joka hetki olla uusi ennen kokematon. Kun joka hetki kuolet menneelle ei pelkoa ole.
Muista että se ikuinen ilmentää aikaa ja se mikä on ikuista on kuollutta (muuttumatonta) sillä elämä on joka hetki uusi siihen ei sisälly aikaa.
En minä halua kenenkään pelkäävän kuolemaa, eikä minulla ole mitään syytä miksi kenenkään pitäisi kuolemaa pelätä.
Ainoa asia minun mielestäni, jota kannattaa tietyllä tavalla pelätä jonkin verran on Jumala.
jumalassa pelkäät?
Itse pelko on ymmärrettävä ja kun sen tekee se päättyy. Ei vain tietty pelko vaan kaikki pelot.
En minä usko että toivoisit kenenkään pelkäävän mutta kerro miksi jumalaa pitäisi pelätä?
"En minä usko että toivoisit kenenkään pelkäävän mutta kerro miksi jumalaa pitäisi pelätä?"
Tarkoitin siis, että Jumala on ainoa asia, jota kannattaa pelätä, jos meinaa pelätä, koska kaikki on Jumalan käsissä, eikä kenellekään tapahdu mitään, jos Jumala ei sitä salli.
Jumalaakaan ei kuitenkaan tarvitse toisaalta pelätä, koska Hän on hyvä ja oikeuden mukainen ja rakstava, vaikka ateisti ei sitä ymmärräkkään.
Lisäksi sanoisin vielä Raamatusta tähän liittyen, , elikkä on myös niin, ettei kenenkään joka on Kristuksessa tarvitse pelätä.
Ja Kristuksessa olemisella tarkoitan lähinnä sitä, että tuntee hänet ja hänen opetuksen ja uskoo.
Ikävä kyllä en osaa tuota asiaa täydellisesti opettaa ja selittää, jos joku sen haluaa ymmärtää, suosittelen paljon Raamatun lukua, myös siksi, että tämä asia on Raamatussa paremmin ja koska kyseessä on asia, jonka merkitys ei välttämättä selviä riittävän hyvin tuosta kirjoittamastani, vaikka se näyttäisikin yksinkertaiselta uskislogiikalta.
"rakkaus poistaa kaiken pelon ja jos siis pelkää rakkaus ei ole tullut täydelliseksi>, elikkä on myös niin, ettei kenenkään joka on Kristuksessa tarvitse pelätä.
Ja Kristuksessa olemisella tarkoitan lähinnä sitä, että tuntee hänet ja hänen opetuksen ja uskoo."
Toistan itseäni (paska tapa) :
Jos et tunne pelkoa niin mitä sulla on menetettävää, jos ei sulla ole menetettävää, niin mitä sulla on mitä rakastat?
Mielestäni tekstisi tukee näkemystäni siitä, että uskovaisten ajatus on "lukossa". Jos tuon "lukon" avaa, niin aikamoinen läjä pelkoja laukee käsille.
Kymmenen pisteen kysymys. Kuinka ihmisen mieli toimii ehkäistääkseen pelkojen laukeemisen käsille? Mitä ihmisen mieli tekee ehkäistääkseen tämän?
"Mielestäni tekstisi tukee näkemystäni siitä, että uskovaisten ajatus on "lukossa". Jos tuon "lukon" avaa, niin aikamoinen läjä pelkoja laukee käsille."
Milläköhän tuon näkemyksen voisi sitten "parantaa".
Jos minun "lukkoni" aukeaisi, niin mitä pelkoja kuvittelet pajastuvan? Kuolemanpelko? Miksi sieltä sellainen paljastuisi? Kaikkihan kerran kuolevat, ainakin periaatteessa ja toiset ovat jo eläessään "kuolleita".
"Jos et tunne pelkoa niin mitä sulla on menetettävää, jos ei sulla ole menetettävää, niin mitä sulla on mitä rakastat?"
Mielestäni voi olla menetettävää, vaikka ei pelkäisikään.
"niin mitä pelkoja kuvittelet pajastuvan?"
Paha mennä sanomaa sun peloista. Mutta se että väität että niitä ei ole, saa mut hymyilemää :)
"Mielestäni voi olla menetettävää, vaikka ei pelkäisikään."
Menetettävää meillä kaikilla varmasti on, itse asiassa ei oikeastaan muuta olekkaan. Mutta "hienoa" kuulla ettei sulla ole mitään sellaista menetettävää, jonka takia tarvitsisi pelätä. Muista tuo, jos se joka hymysi kasvoillesi tuo, häviää.
Täällä taidetaan houkutella ihmisiä sanomaan, että pelkäisivät kuolemaa. Ateistille on selvä juttu, että kun kuollaan, jäljelle jää maatuvaa tavaraa ja toivottavasti muisto. En minäkään kuolemaa pelkää.
Kuolintapa taas on ihan toinen juttu. Autonrämässä ojan pohjalla kituminen tai liian vähäisen kipulääkemäärän saaminen kyllä olisi ikävää. Jos nukkuessaan ja tietämättään lähtee, ei parempaa voisi toivoa.
Uskiksillehan kuoleminen on kauhun paikka. Vain äärimmäisen omahyväinen uskis (esimerkkejä täällä useita) pääsee mielestään mukavaan paikkaan ja ne muut kelaavat sydän kurkussa niitä tehdyksi tulleita syntejään. Sen takiahan he sitä jeesustaan joka käänteessä yrittävät nuoleskella, ihan viimeiseen asti.
"Täällä taidetaan houkutella ihmisiä sanomaan, että pelkäisivät kuolemaa."
Ehkä :)
Mutta on tässä kyllä parempikin tarkoitus.
En oikeasti ajattele kenenkään pelkäävän kuolemaa, vaan monet ehkä ennemminkin pelkäävät luopumista.
"Uskiksillehan kuoleminen on kauhun paikka. Vain äärimmäisen omahyväinen uskis (esimerkkejä täällä useita) pääsee mielestään mukavaan paikkaan ja ne muut kelaavat sydän kurkussa niitä tehdyksi tulleita syntejään."
Tällöinhän ei ole kuitenkaan kyseessä kuoleman, vaan ennemminkin mahdollisen rangaistuksen pelko, elikkä tavallaan pelätään Jumalaa.
Pelko kuitenkin osoittaa, ettei ihminen tunne Jumalan rakkautta, minun uskoni mukaan ja siksi suosittelisin ihmisiä tutkimaan Raamatusta löytyvää Jeesuksen opetusta, tästä aiheesta, erityisesti niille "uskiksille", jotka ovat pelossa.
vanha veivini...
Jos et tunne pelkoa niin mitä sulla on menetettävää, jos ei sulla ole menetettävää, niin mitä sulla on mitä rakastat?
"Jos et tunne pelkoa niin mitä sulla on menetettävää, jos ei sulla ole menetettävää, niin mitä sulla on mitä rakastat?"
Minä tietenkin rakastan mm. Kristusta ja Jumalaa. Miten voisin menettää heidät? Luopumalla itse heistä, koska Jumala ei hylkää ketään, joka hänessä pysyy.
Toivottavasti en siis ikinä minkään asian takia heistä luovu.
Mutta onhan minulla tietenkin paljon maallisia asioita, jotka voin menettää, toivottavasti en kuitenkaan ikinä mitään niistä nosta Jumalaa tärkeämmäksi, koska ilman Jumalaa ei ole yhtään mitään ja toisaalta kaikki tämä näkyvä on katoavaa.
Tähän liittyen suosittelen Raamatusta Luuk. 12:1-34.
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Luuk.12.html
"Miten voisin menettää heidät?"
Voiko ihminen menettää uskonsa? Jos voi, niin hänellä on jotain menetettävää. Jos ei, niin varmaankin selität mistä moinen voisi johtua.
että saan tallata täällä mahdollisimman pitkään, kun en usko että kuoleman jälkeen on mitään. Mulle uskovaiset on onnettomia raukkoja, ihan kun lapset kun ne tajuaa kuoleman joskus tukevan, ne ahdistuu (kokemus kolmesta omasta). Uskovaiset poloiset vaan jää sille tasolle loppuiäkseen.
Maan päällä lajit kehittyvät, vanhojen yksilöiden pitää poistua, jotta uusia parempia tai ainakin paremmin uusiin olosuhteisiin sopeutuneita voisi kehittyä. Näin on ollut miljoonia vuosia.
Se että olisi joku taivas... Sallikaa minun nauraa. Heh heh heko heko heko ...
pelkään, niinkuin jokainen muukin.
Kaatis, vedä itsesi jojoon, niin sun ei tarvitse pelätä.
Mutta pelkäisin jos kuolema olisi epämukava. Mieluummin nopea ja kivuton kuin hidas ja kivulias.
Minä en pelkää kuolemaa, mutta minä pelkään kärsimystä. Yritän ja teen parhaani välttääkseni molempia.
Kuoleminen eli tietoisuuden loppuminen saattaa olla pelottavaa varsinkin jos se tapahtuu hitaasti ja vaiheittain. Otaksun kuitenkin että moni muu asia voi olla paljon pelottavampaa.
Kuolema, eli tila tietoisuuden loputtua ei ole pelottavaa koska se ei ole kokemus vaan nimenomaan nimi kokemisen ja tietoisuuden puutteelle.
En pelkää kuolemaa tilana. En myöskään tällä hetkellä pelkää kuolemista sillä minulla ei ole mitään tietoa siitä miten ja milloin oma kuolemiseni tapahtuu: ei myöskään siitä mitä seurauksia elämäni päättymisellä tulee olemaan läheisiini ja muuhun maailmaan.
"Pelkäätkö kuolemaa?"
En voi pelätä sellaista, mitä minulle ei ole tapahtunut. Kuoltuaan ihminen on samanlaisessa tilanteessa kuin ennen syntymäänsä.
Jos joku yrittää tappaa minut, kokee itse karmaisevan lopun!