Lainaan Herätkää-lehteä vuodelta -72.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Milloin Babylon autioitti Jerusalemin?
MAALLISET historioitsijat esittävät tavallisesti vuoden 586 eaa. Jerusalemin autioituksen oikeaksi vuodeksi. Miksi sitten Jehovan kristityt todistajat puhuvat tämän tapahtuman sattuneen vuonna 607 eaa.? Se johtuu siitä, että he luottavat siihen, mitä Raamattu sanoo Jerusalemin autionaolon kestoajasta.
Raamattu ilmoittaa Juudan ja Jerusalemin autioituksen kestäneen 70 vuotta. Kuvailtuaan babylonialaisten suorittamaa Jerusalemin valloitusta 2. Aikak. 36:21 sanoo: ”Niin kauan kuin se oli autiona, se lepäsi – kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut.” Jehova oli julistanut profeettansa Jeremian kautta: ”Koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.” – Jer. 25:11.
Oliko tämä todella 70 kirjaimellisen vuoden ajanjakso? Kyllä, siten profeetta Daniel Jerusalemin autioituksen loppupuolella ymmärsi sen, kun hän sanoi: ”Minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta.” (Dan. 9:2) Pane merkille, että Daniel sanoo tässä autioituksen ”vuosien luvun” olevan 70. Varmastikaan hän ei olisi voinut sanoa niin, jos nuo 70 vuotta olisivat olleet vertauskuvalliset tai suuremmaksi pyöristetty luku.
Vuosi 586 eaa. perustuu pääasiassa luetteloon, joka tunnetaan ”Ptolemaioksen kaanonina” ja joka ilmoittaa yhteensä 87 vuotta Babylonian hallitsijasuvulle, joka alkoi Nabopolassarista ja päättyi Nabonidukseen Babylonin kukistuessa vuonna 539 eaa. Tämän kaanonin mukaan tuona aikana hallinneet viisi kuningasta olivat Nabopolassar (21 vuotta), Nebukadnessar (43 vuotta), Evil-Merodak (2 vuotta), Neriglissar (4 vuotta) ja Nabonidus (17 vuotta). Kullekin hallitsijalle täten ilmoitettujen hallitusvuosien määrän mukaan Jerusalemin autioitus Nebukadnessarin 18. vuotena (19. vuotena, jos laskemme hänen ”valtaistuimelle nousunsa” vuodesta) sattuisi vuodelle 586 eaa.
Joku voi kuitenkin kysyä, eikö muinainen astronominen laatta ”VAT 4956” sijoita Nebukadnessarin hallinnon 37. vuoden täsmälleen samaan vuoteen kuin Ptolemaioksen kaanon.
Ptolemaioksen kaanonia ja ”VAT 4956”:ta vastaan on Jeremian, Sakarjan, Danielin ja 2. Aikakirjan kirjoittajan yhtäpitävä todistus, että Juuda ja Jerusalem olivat autioina 70 vuotta.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Voidaanko Raamatulla kumota historialliset todisteet?
Seuran laskennassa tärkein todiste on aina ollut Danielin 9 luku.
1 Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena, hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi -
2 hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta.
Tuossa KR-käännöksessä puhutaan Jerusalemin 70-vuotisesta autioituksesta. Alkuperäisessä tekstissä ei kuitenkaan puhuta Jerusalemin raunioituksesta ja siksi UM kääntääkin kohdan näin.
2 hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan minä, Daniel, havaitsin kirjoista niiden vuosien luvun, joista Jehovan sana oli tullut profeetta Jeremialle Jerusalemin autioitusten täyttämiseksi, nimittäin seitsemänkymmentä vuotta.
Jeremiassa, johon Daniel tuossa viittaa, ei puhuta mitään Jerusalemin tuhosta vaan alueen kansoja ja maa-alueita koskevasta autioituksesta.
11 Ja koko tämän maan täytyy tulla hävitetyksi paikaksi, hämmästelyn kohteeksi, ja näiden kansakuntien on palveltava Babylonin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.”
Kyseessä oli 70 vuotta pitkä ajanjakso, jolloin Babylonian piti hallita noita alueita. Kyseessä ei siis ole Jerusalemin tuhoaminen Jeremian mukaan.
Herätkää-lehti viittaa noiden historiallisten todisteiden kumoamiseksi lisäksi Sakarian kirjassa mainittuihin 70 vuoden ajanjaksoihin. Mitä ne todistavat?
7 Yhdennentoista kuun eli sebatkuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, Dareioksen toisena vuonna, tuli Jehovan sana profeetta Sakarjalle, Iddon pojan Berekjan pojalle, ja se kuului:
12 Niin Jehovan enkeli vastasi ja sanoi: ”Oi armeijoiden Jehova, kuinka kauan sinä olet osoittamatta armoa Jerusalemille ja Juudan kaupungeille, joiden olet antanut olla tuomiojulistuksen alaisina nämä seitsemänkymmentä vuotta?”
Historioitsijoiden mukaan Dareioksen 2. vuosi ajoittuu vuosiin 519-518 eaa.
Toinen Sakarjassa mainittu kiinostava kohta on tämä paria vuotta myöhempi.
1 Edelleen tapahtui, että kuningas Dareioksen neljäntenä vuonna Sakarjalle tuli Jehovan sana yhdeksännen kuun eli kislevin neljäntenä päivänä.
2 Ja Betel lähetti sitten Sareserin ja Regem-Melekin ja hänen miehensä hellyttämään Jehovan kasvoja 3 ja sanomaan papeille, jotka kuuluivat armeijoiden Jehovan huoneeseen, ja profeetoille, niin, sanomaan: ”Pitääkö minun itkeä viidennessä kuussa ja noudattaa pidättyvyyttä, niin kuin olen tehnyt nämä, oi kuinka monet vuodet?”
4 Ja minulle tuli sitten armeijoiden Jehovan sana, joka kuului: 5 ”Sano kaikelle maan kansalle ja papeille: ’Kun te paastositte ja kun valitettiin viidennessä kuussa ja seitsemännessä kuussa ja te teitte niin seitsemänkymmentä vuotta, paastositteko te todella minulle, niin, minulle?
Elettiin aikaa, jolloin temppelin rakentamistyöt (valmistui 516-515 eaa.) olivat vastoinkäymisten jälkeen lähestymässä loppuaan.
Viidennessä kuussa paastottiin sen muistoksi, kun Jerusalemin temppeli oli tuhoutunut kaupungin tuhoamisen yhteydessä ja seitsemännen kuukauden paastolla muistettiin murhattua käskynhaltija Gedaljaa.
Kun laskemme tuohon ajankohtaan mainitun 70 vuoden ajanjakson, niin tulemme vuoteen 586 eaa.
Mitä silloin tapahtui?
Vastoin seuran esittämää näkemystä Raamattu siis vahvistaa maallisen historian paikkansa pitävyyden. Jeremia, joka ennusti Babylonian valtaan nousun, ei ennustanut Jerusalemin tuhoa, vaan todellisuudessa koitti jopa estää sen tapahtumisen Sidkian kapinoinin aikaan.
16 Ja papeille ja koko tälle kansalle minä puhuin sanoen: ”Näin on Jehova sanonut: ’Älkää kuunnelko profeettojenne sanoja, niiden jotka profetoivat teille sanoen: ”Katso! Jehovan huoneen välineet tuodaan nyt kohta takaisin Babylonista!” Sillä valhetta he teille profetoivat. 17 Älkää kuunnelko heitä. Palvelkaa Babylonin kuningasta ja pysykää elossa. Miksi tämän kaupungin pitäisi tulla hävitetyksi paikaksi?
Raamattu todistaa kiistatta seuran näkemyksen vääräksi. Voimme siis yhtyä otsikon sanoihin tässäkin asiassa.
"Sinun sanasi on totuus", ei seuran.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Milloin Babylon autioitti Jerusalemin?
MAALLISET historioitsijat esittävät tavallisesti vuoden 586 eaa. Jerusalemin autioituksen oikeaksi vuodeksi. Miksi sitten Jehovan kristityt todistajat puhuvat tämän tapahtuman sattuneen vuonna 607 eaa.? Se johtuu siitä, että he luottavat siihen, mitä Raamattu sanoo Jerusalemin autionaolon kestoajasta.
Raamattu ilmoittaa Juudan ja Jerusalemin autioituksen kestäneen 70 vuotta. Kuvailtuaan babylonialaisten suorittamaa Jerusalemin valloitusta 2. Aikak. 36:21 sanoo: ”Niin kauan kuin se oli autiona, se lepäsi – kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut.” Jehova oli julistanut profeettansa Jeremian kautta: ”Koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.” – Jer. 25:11.
Oliko tämä todella 70 kirjaimellisen vuoden ajanjakso? Kyllä, siten profeetta Daniel Jerusalemin autioituksen loppupuolella ymmärsi sen, kun hän sanoi: ”Minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta.” (Dan. 9:2) Pane merkille, että Daniel sanoo tässä autioituksen ”vuosien luvun” olevan 70. Varmastikaan hän ei olisi voinut sanoa niin, jos nuo 70 vuotta olisivat olleet vertauskuvalliset tai suuremmaksi pyöristetty luku.
Vuosi 586 eaa. perustuu pääasiassa luetteloon, joka tunnetaan ”Ptolemaioksen kaanonina” ja joka ilmoittaa yhteensä 87 vuotta Babylonian hallitsijasuvulle, joka alkoi Nabopolassarista ja päättyi Nabonidukseen Babylonin kukistuessa vuonna 539 eaa. Tämän kaanonin mukaan tuona aikana hallinneet viisi kuningasta olivat Nabopolassar (21 vuotta), Nebukadnessar (43 vuotta), Evil-Merodak (2 vuotta), Neriglissar (4 vuotta) ja Nabonidus (17 vuotta). Kullekin hallitsijalle täten ilmoitettujen hallitusvuosien määrän mukaan Jerusalemin autioitus Nebukadnessarin 18. vuotena (19. vuotena, jos laskemme hänen ”valtaistuimelle nousunsa” vuodesta) sattuisi vuodelle 586 eaa.
Joku voi kuitenkin kysyä, eikö muinainen astronominen laatta ”VAT 4956” sijoita Nebukadnessarin hallinnon 37. vuoden täsmälleen samaan vuoteen kuin Ptolemaioksen kaanon.
Ptolemaioksen kaanonia ja ”VAT 4956”:ta vastaan on Jeremian, Sakarjan, Danielin ja 2. Aikakirjan kirjoittajan yhtäpitävä todistus, että Juuda ja Jerusalem olivat autioina 70 vuotta.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Voidaanko Raamatulla kumota historialliset todisteet?
Seuran laskennassa tärkein todiste on aina ollut Danielin 9 luku.
1 Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena, hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi -
2 hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta.
Tuossa KR-käännöksessä puhutaan Jerusalemin 70-vuotisesta autioituksesta. Alkuperäisessä tekstissä ei kuitenkaan puhuta Jerusalemin raunioituksesta ja siksi UM kääntääkin kohdan näin.
2 hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan minä, Daniel, havaitsin kirjoista niiden vuosien luvun, joista Jehovan sana oli tullut profeetta Jeremialle Jerusalemin autioitusten täyttämiseksi, nimittäin seitsemänkymmentä vuotta.
Jeremiassa, johon Daniel tuossa viittaa, ei puhuta mitään Jerusalemin tuhosta vaan alueen kansoja ja maa-alueita koskevasta autioituksesta.
11 Ja koko tämän maan täytyy tulla hävitetyksi paikaksi, hämmästelyn kohteeksi, ja näiden kansakuntien on palveltava Babylonin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.”
Kyseessä oli 70 vuotta pitkä ajanjakso, jolloin Babylonian piti hallita noita alueita. Kyseessä ei siis ole Jerusalemin tuhoaminen Jeremian mukaan.
Herätkää-lehti viittaa noiden historiallisten todisteiden kumoamiseksi lisäksi Sakarian kirjassa mainittuihin 70 vuoden ajanjaksoihin. Mitä ne todistavat?
7 Yhdennentoista kuun eli sebatkuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, Dareioksen toisena vuonna, tuli Jehovan sana profeetta Sakarjalle, Iddon pojan Berekjan pojalle, ja se kuului:
12 Niin Jehovan enkeli vastasi ja sanoi: ”Oi armeijoiden Jehova, kuinka kauan sinä olet osoittamatta armoa Jerusalemille ja Juudan kaupungeille, joiden olet antanut olla tuomiojulistuksen alaisina nämä seitsemänkymmentä vuotta?”
Historioitsijoiden mukaan Dareioksen 2. vuosi ajoittuu vuosiin 519-518 eaa.
Toinen Sakarjassa mainittu kiinostava kohta on tämä paria vuotta myöhempi.
1 Edelleen tapahtui, että kuningas Dareioksen neljäntenä vuonna Sakarjalle tuli Jehovan sana yhdeksännen kuun eli kislevin neljäntenä päivänä.
2 Ja Betel lähetti sitten Sareserin ja Regem-Melekin ja hänen miehensä hellyttämään Jehovan kasvoja 3 ja sanomaan papeille, jotka kuuluivat armeijoiden Jehovan huoneeseen, ja profeetoille, niin, sanomaan: ”Pitääkö minun itkeä viidennessä kuussa ja noudattaa pidättyvyyttä, niin kuin olen tehnyt nämä, oi kuinka monet vuodet?”
4 Ja minulle tuli sitten armeijoiden Jehovan sana, joka kuului: 5 ”Sano kaikelle maan kansalle ja papeille: ’Kun te paastositte ja kun valitettiin viidennessä kuussa ja seitsemännessä kuussa ja te teitte niin seitsemänkymmentä vuotta, paastositteko te todella minulle, niin, minulle?
Elettiin aikaa, jolloin temppelin rakentamistyöt (valmistui 516-515 eaa.) olivat vastoinkäymisten jälkeen lähestymässä loppuaan.
Viidennessä kuussa paastottiin sen muistoksi, kun Jerusalemin temppeli oli tuhoutunut kaupungin tuhoamisen yhteydessä ja seitsemännen kuukauden paastolla muistettiin murhattua käskynhaltija Gedaljaa.
Kun laskemme tuohon ajankohtaan mainitun 70 vuoden ajanjakson, niin tulemme vuoteen 586 eaa.
Mitä silloin tapahtui?
Vastoin seuran esittämää näkemystä Raamattu siis vahvistaa maallisen historian paikkansa pitävyyden. Jeremia, joka ennusti Babylonian valtaan nousun, ei ennustanut Jerusalemin tuhoa, vaan todellisuudessa koitti jopa estää sen tapahtumisen Sidkian kapinoinin aikaan.
16 Ja papeille ja koko tälle kansalle minä puhuin sanoen: ”Näin on Jehova sanonut: ’Älkää kuunnelko profeettojenne sanoja, niiden jotka profetoivat teille sanoen: ”Katso! Jehovan huoneen välineet tuodaan nyt kohta takaisin Babylonista!” Sillä valhetta he teille profetoivat. 17 Älkää kuunnelko heitä. Palvelkaa Babylonin kuningasta ja pysykää elossa. Miksi tämän kaupungin pitäisi tulla hävitetyksi paikaksi?
Raamattu todistaa kiistatta seuran näkemyksen vääräksi. Voimme siis yhtyä otsikon sanoihin tässäkin asiassa.
"Sinun sanasi on totuus", ei seuran.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jälleen kerran hyvin perusteltujen vastaväitteiden tulva on valtava ja kumoaa kaikki esittämäsi luopioajatukset.
Minusta paremminkin seura on luopio luopumalla Raamatun opetuksista korvaten ne omilla teorioillaan ja tyhjillä järkeilyillään.
>>Minusta paremminkin seura on luopio luopumalla Raamatun opetuksista korvaten ne omilla teorioillaan ja tyhjillä järkeilyillään.
Jaa, tuota onhan Vartiotorniseura luopunut omista opetuksistaankin, vaikka liittymällä NGO:na UN/DPI:hin.