SIPRIn vuosiraportin mukaan maailmassa ei ole käynnissä yhtäkään kahden valtion välistä sotaa.
http://yearbook2006.sipri.org/chap2/app2A
Kaikki 17 käynnissä olevaa merkittävää konfliktia ovat ns. "epätavanomaisia", tai siis nykypäivän maailmassa pikemminkin tavanomaisia. Sisällissotia, kaaosmaisia tilanteita ja terrorismia maailmassa yhä esiintyy, mutta perinteinen kahden tai useamman valtion asevoimien välinen sota on äärimmäisen harvinainen.
Varsinkin Euroopassa valtioiden välinen sota on käytännössä mahdottomuus. Tämän vuoksi Euroopan maat ovatkin virittäneet armeijoitaan 2000-luvun tarpeita vastaaviksi: "leaner and meaner", kevyempi mutta tehokkaampi. Länsinaapurimme Ruotsi on tästä esimerkki, mutta samaan suuntaan menevät kaikki muutkin.
Myös Suomi on osallisena kv. operaatioissa niin rauhanturva- kuin rauhaanpakottamisjoukoilla. Tykinruokaosastoa leikataan (reservin ikärajan pudottaminen 40:een, kertausharjoitusten raju vähentäminen) ja sen sijaan satsataan valmiusprikaateihin.
1940-luvun uhkakuvien ja sotimiskäytäntöjen varaan rakennettu asevelvollisarmeija sopii erittäin huonosti 2000-luvun konflikteihin ja sen ylläpitäminen nykyaikaisten joukkojen kanssa päällekkäin käy kalliiksi. Asevelvollisuudesta luopuinen näyttää Suomessa tapahtuvan "kyökin kautta" esim. jakamalla jatkossa nykyistä helpommin vapautuksia armeijasta, kuten puolustusvoimat aikoo tehdä.
http://yearbook2006.sipri.org/chap2/app2A
Kaikki 17 käynnissä olevaa merkittävää konfliktia ovat ns. "epätavanomaisia", tai siis nykypäivän maailmassa pikemminkin tavanomaisia. Sisällissotia, kaaosmaisia tilanteita ja terrorismia maailmassa yhä esiintyy, mutta perinteinen kahden tai useamman valtion asevoimien välinen sota on äärimmäisen harvinainen.
Varsinkin Euroopassa valtioiden välinen sota on käytännössä mahdottomuus. Tämän vuoksi Euroopan maat ovatkin virittäneet armeijoitaan 2000-luvun tarpeita vastaaviksi: "leaner and meaner", kevyempi mutta tehokkaampi. Länsinaapurimme Ruotsi on tästä esimerkki, mutta samaan suuntaan menevät kaikki muutkin.
Myös Suomi on osallisena kv. operaatioissa niin rauhanturva- kuin rauhaanpakottamisjoukoilla. Tykinruokaosastoa leikataan (reservin ikärajan pudottaminen 40:een, kertausharjoitusten raju vähentäminen) ja sen sijaan satsataan valmiusprikaateihin.
1940-luvun uhkakuvien ja sotimiskäytäntöjen varaan rakennettu asevelvollisarmeija sopii erittäin huonosti 2000-luvun konflikteihin ja sen ylläpitäminen nykyaikaisten joukkojen kanssa päällekkäin käy kalliiksi. Asevelvollisuudesta luopuinen näyttää Suomessa tapahtuvan "kyökin kautta" esim. jakamalla jatkossa nykyistä helpommin vapautuksia armeijasta, kuten puolustusvoimat aikoo tehdä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.