aikoo viedä meiltä oikeutemme aitoon votkaan ja sallia tämän perinteisen vilja- ja perunajuoman valmistuksen kaiken maailman viinilitkuista ja melassisokereista!
Jotain häpyä sentään tulisi EU:ssakin olla, onhan ranskalaisilla suojatut samppanjansa ja konjakkinsa, hollantilaisilla geneverinsä, italialaisilla grabbansa, skoteilla viskinsä, kreikkalaisilla fetansa... Niiden pyhyyteen ei kukaan saa koskea. Miksei meillä pohjoisen vyöhykkeen asukkailla saisi olla omaa pyhää taikajuomaamme, votkaa?
Ottakaa tilalle vaikka mämmi tai rössypottu ja tehkää niitä mistä haluatte, mutta, please, älkää tuhotko votkaa!
Kyse on votkan määritelmästä. Se tulee kuohuttamaan Suomen muutoin niin harmaaksi ja tylsäksi uskottua puheenjohtajakautta heinäkuusta uuteen vuoteen.
EU haluaa määritellä votkan väkeväksi alkoholijuomaksi, joka on saatu maatalouden raaka-aineista hiivalla käyttämällä.
Kun Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:hun, liittymissopimuksiin kirjattiin merkinnät suomalaisesta ja ruotsalaisesta votkasta. Votkan suurtuottaja Puola sai liittyessään saman varauman.
Mutta kaupallinen paine on kova. Maailman suurimman alkoholin valmistajan, brittiläisen Diageon omistama ranskalainen Ciroc toi pari vuotta sitten markkinoille rypäleistä valmistetun "votkan". Hollantilaiset taas haluavat tehdä "votkaa" melassisokerista.
Kysymys kuuluukin, miten votka voi olla laadultaan ja maultaan aitoa votkaa, jos se valmistetaan milloin mistäkin raaka-aineesta?
Miksi votka nyt kiinnostaa niin kovasti brittiläistä alkoholijättiä?
Votka on nykyään maailmalla nuorison trendijuoma. Liki hajuttomana ja värittömänä se sopii sekoitettavaksi mihin tahansa limujuomaan. Siitä saa hiprakat miltei huomaamatta. Eikä tarvitse sanoa enää, että "hyi kun on hyvää", niin kuin hiukan vanhemmat ikäpolvet ovat tottuneet ihanasti irvistämään ryypyn jälkeen.
Näin ollen votkalla on mainiot markkinanäkymät kautta alkoholia juovan maailman.
Täytyy tunnustaa, etteihän votka ihan oikeasti ole suomalainen juoma. Venäjältähän se on meille tullut, yhteisen historian perintönä. Venäjällä myös juodaan puolet maailman neljästä miljardista votkalitrasta vuodessa.
EU:n mahtivotkamaa taas on Puola, joka valmistaa yli puolet EU:n votkasta. Noin kolmannes valmistetaan Baltian maissa, Suomessa ja Ruotsissa. Itämeren alueen EU-mailla onkin yhteinen intressi saada votkan raaka-aineet rajatuksi viljaan ja perunaan, joista valmistetaan 90 prosenttia kaikista maailman votkista. Niiden on vain vedettävä yhtä köyttä.
Votkan kohtalo punnitaan Suomen alkavalla puheenjohtajakaudella. Maatalousministeri Juha Korkeaojan tavoite on saada "puhdas votka" pelastettua röyhkeiltä viinimailta, jotka aikovat tehdä votkasta viininjämiensä loppusijoituspaikan.
Puheenjohtajamaa ei saisi ajaa liian näkyvästi omia etujaan. Suomi ei pysty myöskään koollaan jyräämään asioita läpi. Käyttäköön Korkeaoja siis viekkautta pelastaakseen votkan.
Ministerimme vie EU:n maatalousministerikollegansa syyskuussa puolisoineen maailman pohjoisimpaan votkatehtaaseen Tyrnävälle. Juottakoon hän hätätilassa siellä vierailleen niin monta votkadrinkkiä, että nämä raapustavat nimensä omasta vapaasta tahdostaan määritelmään, jossa votkan valmistus sallitaan vain viljasta ja perunasta.
Pro Koskenkorvan, Pro Sinapin, Pro Ylioppilaslakin ja Pro Kontion jälkeen on Pro Votka -liikkeen aika!
Jotain häpyä sentään tulisi EU:ssakin olla, onhan ranskalaisilla suojatut samppanjansa ja konjakkinsa, hollantilaisilla geneverinsä, italialaisilla grabbansa, skoteilla viskinsä, kreikkalaisilla fetansa... Niiden pyhyyteen ei kukaan saa koskea. Miksei meillä pohjoisen vyöhykkeen asukkailla saisi olla omaa pyhää taikajuomaamme, votkaa?
Ottakaa tilalle vaikka mämmi tai rössypottu ja tehkää niitä mistä haluatte, mutta, please, älkää tuhotko votkaa!
Kyse on votkan määritelmästä. Se tulee kuohuttamaan Suomen muutoin niin harmaaksi ja tylsäksi uskottua puheenjohtajakautta heinäkuusta uuteen vuoteen.
EU haluaa määritellä votkan väkeväksi alkoholijuomaksi, joka on saatu maatalouden raaka-aineista hiivalla käyttämällä.
Kun Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:hun, liittymissopimuksiin kirjattiin merkinnät suomalaisesta ja ruotsalaisesta votkasta. Votkan suurtuottaja Puola sai liittyessään saman varauman.
Mutta kaupallinen paine on kova. Maailman suurimman alkoholin valmistajan, brittiläisen Diageon omistama ranskalainen Ciroc toi pari vuotta sitten markkinoille rypäleistä valmistetun "votkan". Hollantilaiset taas haluavat tehdä "votkaa" melassisokerista.
Kysymys kuuluukin, miten votka voi olla laadultaan ja maultaan aitoa votkaa, jos se valmistetaan milloin mistäkin raaka-aineesta?
Miksi votka nyt kiinnostaa niin kovasti brittiläistä alkoholijättiä?
Votka on nykyään maailmalla nuorison trendijuoma. Liki hajuttomana ja värittömänä se sopii sekoitettavaksi mihin tahansa limujuomaan. Siitä saa hiprakat miltei huomaamatta. Eikä tarvitse sanoa enää, että "hyi kun on hyvää", niin kuin hiukan vanhemmat ikäpolvet ovat tottuneet ihanasti irvistämään ryypyn jälkeen.
Näin ollen votkalla on mainiot markkinanäkymät kautta alkoholia juovan maailman.
Täytyy tunnustaa, etteihän votka ihan oikeasti ole suomalainen juoma. Venäjältähän se on meille tullut, yhteisen historian perintönä. Venäjällä myös juodaan puolet maailman neljästä miljardista votkalitrasta vuodessa.
EU:n mahtivotkamaa taas on Puola, joka valmistaa yli puolet EU:n votkasta. Noin kolmannes valmistetaan Baltian maissa, Suomessa ja Ruotsissa. Itämeren alueen EU-mailla onkin yhteinen intressi saada votkan raaka-aineet rajatuksi viljaan ja perunaan, joista valmistetaan 90 prosenttia kaikista maailman votkista. Niiden on vain vedettävä yhtä köyttä.
Votkan kohtalo punnitaan Suomen alkavalla puheenjohtajakaudella. Maatalousministeri Juha Korkeaojan tavoite on saada "puhdas votka" pelastettua röyhkeiltä viinimailta, jotka aikovat tehdä votkasta viininjämiensä loppusijoituspaikan.
Puheenjohtajamaa ei saisi ajaa liian näkyvästi omia etujaan. Suomi ei pysty myöskään koollaan jyräämään asioita läpi. Käyttäköön Korkeaoja siis viekkautta pelastaakseen votkan.
Ministerimme vie EU:n maatalousministerikollegansa syyskuussa puolisoineen maailman pohjoisimpaan votkatehtaaseen Tyrnävälle. Juottakoon hän hätätilassa siellä vierailleen niin monta votkadrinkkiä, että nämä raapustavat nimensä omasta vapaasta tahdostaan määritelmään, jossa votkan valmistus sallitaan vain viljasta ja perunasta.
Pro Koskenkorvan, Pro Sinapin, Pro Ylioppilaslakin ja Pro Kontion jälkeen on Pro Votka -liikkeen aika!
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Käyttäköön Korkeaoja siis viekkautta pelastaakseen votkan."
Kepuli? HAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHA!!!!!
Onkohan meillä oikeutta koko nimeen? Vodka on Venäläisten ja Puolalaisten "pyhä-terveysjuoma"joka perinteisesti valmistetaan viljasta tai perunasta. Meidän Koskenkorvamme on viinaa, vaikka oikeasti se täyttää vodkan määritelmän.