Läheiseni kuoli ja kun kerroin siitä eräälle hyvin tutulle mormonille niin hänen ainoa reaktio oli, että joojoo, ihan sama mitä ihmiset uskoo ja mitä tiede sanoo niin EVANKELIUMI on kummiskin TOSI.
Olin aika äimänä. En tiennyt mitä olisin sanonut!
Onko teillä tämmöinen epänormaalin kalsea tapa suhtautua ihmisen menetykseen ihan yleisesti, tipahtaako ihmisiltä empaattiset kyvyt pois kun liitytte mormonikirkkoon?
Olin aika äimänä. En tiennyt mitä olisin sanonut!
Onko teillä tämmöinen epänormaalin kalsea tapa suhtautua ihmisen menetykseen ihan yleisesti, tipahtaako ihmisiltä empaattiset kyvyt pois kun liitytte mormonikirkkoon?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Meitä on moneksi.
Vähän outo tapaus tuo sinun kertomuksesi. Ettet vain liioitele tai ole jättänyt jotakin kertomatta asian yhteydessä?
Kuitenkin asiaan voi olla luonnollinen selitys. Olen itse huomannut kirkon piirissä, että vastakääntyneet, joille kirkon oppi on uusi, ei osaa vältämättä suhtautua joihinkin asioihin asiallisestia.
Esimerkki: Henkilö on tuntenut aikaisemmin kuolemanpelkoa. Ymmärrettyään kirkon opin kautta, että kuolema on vain hengen ero ruumiista ja että lähiomaisen kuolema on väliaikainen ero, tälläinen henkilö ei ehkä osaa ottaa osaa toisen suruun oikealla tavalla. Tilanne muuttuu kun lähiomaisen kuolema osuu omalle kohdalle. Silloin surun tunne kohtaa myös kääntyneen uskovan ja oma kokemus muuttaa tilanteen.
Mielestäni tälläinen yliampuva suhtautuminen kuolemaan voi olla myös muissa uskonnoissa.
Muuten kirjoituksestasi voi saada sellaisen käsityksen, että esitit ystävällesi tieteen käsityksen kuolemasta vastkohtana mormonien uskonkäsitykselle. Siltä pohjalta tarkastellen ystäväsi reaktio olisi ymmärrettävä.
Turhaan kysyin koko asiaa.
Minkä piti mielestäsi mennä jakeluun? En ainakaan mitään sellaista huomannut viestistäsi. Sinä kysyit ja kysymykseesi vastattiin. Mahtoiko nyt käydä niin, että sinulla ei mennyt homma jakeluun....?
Kertomuksesi vain heräti kysymyksiä keskustelunne kulusta ja se johti arveluihin syistä, joiden vuoksi ystäväsi vastasi niinkuinvastasi.
Vastaukseni alkuoperäiseen kysymykseesi ion alhaalla.
esittää surunvalittelunsa! Olipa kuolemanjälkeistä elämää tai ei, niin suruahan kuolema tuo jo siinäkin mielessä, että edesmennyttä ihmistä ikävöi. Ystäväsi käyttäytyi tökerösti omaa tyhmyyttään, ei sen vuoksi, että on mormoni.
Se on luvallista. Siinä vastaus alkuperäiseen kysymykseen.
En usko, että tilanne oli aivan juuri kuin sen esitit. Mietipä vielä uudestaan, jäikö jotain oleellista kertomatta.
millaista vastausta odotit?
Kuten muutkin sanovat vastaus riippuu siitä mitä sanoit aolle, mihin hän vastasi, sitä ei tule ilmi kysymyksessäsi. Ei myöskään tule ilmi onko hän jo aiemmin kertonut sinulle kirkkomme kannan kuolemasta. Hänen lyhyt vastauksensa todisti sinulle että hän uskoo, että kuolema EI ole kaiken loppu. Luultavasti hän toivoo että sionäkin voisit niin uskoa. Ehkäpä kantasi on se että kuolema on loppu... mitä silloin voisi sanoa henkilö, joka uskoo, tietää, että kuolema ei ole loppu!
Ehkäpä tyrmäsit hänen suruvalittelunsa jo ennen kuin hän sai sen sanottua kertomalla, että et usko siihen ikuisen elämän hölynpölyyn. Joillakin menee konseptit sekaisin vähemmästäkin!
olen vähän ihmeissäni jos reaktio oli oikeasti tommonen mutta eihän kukaan ole täydellinen ja mormooneistakin löytyy kaikenlaisia ihmisiä joten älä saa semmoista kuvaa että kaikki mormoonit ovat tuollaisia epä-empaattisia..otan osaa suruusi ja tiedän että tulet myöhemmin tapaamaan kuolleen läheisesi..voimia sinulle.