Hajoita ja hallitse????? tyylikö???
UPM:n 700 irtisanotusta
80 yhä vailla työtä
Puuliiton Kalevi Vanhala pitää UPM:n vuoden 2004 saneerauksen jälkihoitoa kohtuullisen onnistuneena, mutta se kesti turhan kauan.
Kalevi Vanhala ihmettelee, miksei Metsäteollisuus ry halua lainkaan kehittää työehtosopimustoimintaa.
Juhani Aro
Uutispäivä Demari
Vuoden 2004 lokakuun loppu oli UPM Kymmenen mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöille ja toimihenkilöille synkkää aikaa. YT-neuvottelujen päätteeksi yhtiö ilmoitti irtisanovansa kaikkiaan 672 henkeä.
Yhtiö sulki kokonaan Viialan ja Kuopion vaneritehtaansa sekä Parkanossa sijaitsevan Aurekosken sahansa. Pietarsaarelaisen Alholman sahan ja Kajaanin sahan tuotantoa vähennettiin reilusti.
UPM arvioi 2004, että kokonaan töitä vaille jäisi yli 300 ihmistä. Nyt tuo määrä on supistunut alle 100 henkilöön.
- Viimeisin tieto kertoo, että irtisanotuista 80:lle ei ole järjestynyt mitään, ei uutta työtä, eläkettä eikä koulutusta, SAK:laisen Puuliiton puheenjohtaja Kalevi Vanhala sanoo.
Puu- ja Erityisalojen liiton, tuttavallisemmin Puuliiton, Vanhala ei tiedä, miten paljon työttömäksi jääneistä on toimihenkilöitä ja miten paljon työntekijöitä. Jälkimmäisiä työttömistä on mitä ilmeisimmin enemmistö. Kaikkiaan irtisanotuista 672 ihmisestä reilut 500 oli Puuliiton jäseniä.
Aikanaan Puuliitto vaati UPM:ää kantamaan yhteiskuntavastuunsa rajussa saneeraustilanteessa. Viialalle ja Parkanolle isku oli raju. Myös Kuopiossa koettiin kovia hetkiä.
- Ratkaisuna käytettiin eläkeputkea. Jotkut saivat töitäkin, mutta suurin osa työllistyneistä on nyt muualla kuin UPM:n palveluksessa. Pieni osa on tällä hetkellä vielä koulutuksessa, Vanhala sanoo.
Hän ei pidä järjestelyä täysin onnistuneena, eikä hänellä ole tietoa, mihin työllistyneet ovat lopulta sijoittuneet.
- Mutta perustaltaan järjestely on mennyt kohtuullisen hyvin läpi. Halukkaille tarjotaan tarjotaan vielä vuoden loppuun saakka UPM:n puutuoteteollisuudessa vapautuvia työpaikkoja. Niitä onkin prosessin aikana avautunut melko hyvin. Tosin järjestely edellyttää aina muuttoa toiselle paikkakunnalle, eikä se ole helppoa. Asunnot, puolison työpaikat ja lapset ovat monella mielessä, Vanhala sanoo.
- Ainahan Suomessa on työn perässä muutettu - jopa pois maasta - mutta nyt se tapahtuu pakosta ja se katkeroittaa. Toki lähtijöitä on ollut aika paljonkin, Vanhala huomauttaa.
Rakennemuutos näkyy
Puuliiton jäsenistön työpaikat ovat tyypillisesti maaseudulla. Liitto järjestää työväkeä mekaanisessa metsäteollisuudessa (sahat ym.), puusepänteollisuudessa, metsä- ja taimitarhoilla sekä metsäkonetyössä, puutarha- ja viheralalla, turveteollisuudessa, turkisaloilla, maataloudessa ja veneenrakennusteollisuudessa.
Rakennemuutos on rassannut maaseutua kovalla kädellä ja se näkyy myös liiton jäsenmäärässä. Jäsenmäärä laskee.
- Rajuin muutos on tapahtunut metsäalalla, missä jäsenmäärä on tippunut todella rankasti. Tilalle on kasvanut metsäkoneala, Vanhala kuvailee jäsenistönsä muutospaineita.
- Myös huonekaluala kokee muutoksia. Tuontipaine on kova ja näyttää, että seuraava tuontiaalto tulee Kiinasta, Vanhala kertoo. Keskinen Itä-Eurooppa on herännyt tuomaan huonekaluja jo aiemmin.
Mutta rakennemuutos näkyy toisinkin päin: jo pitkään jatkunut rakennusalan noususuhdanne säteilee puutaloteollisuuteen ja rakennuspuuseppiin.
- Siellä on ollut hyvä imu viime vuosina ja se näyttää jatkuvan. Puun käyttö näyttää rakentamisessa lisääntyvän hyvällä tavalla. Ponnistelut, joita puun puolesta on tehty, tuottavat tulosta. Jos suomalaiselta kysytään, miten hän haluaa asua, niin puinen pientalohan se unelma on, Vanhala sanoo.
Yhteenvetona hän toteaa, että liitolla on plakkarissaan aloja, joissa on paljon epävarmuutta ja toisaalta aloja, joilla menee hyvin.
- Esimerkiksi sahateollisuudessa epävarmuus on jatkunut pitkään ja se näyttää vain jatkuvan. Päällimmäinen huoli on raaka-aineen saatavuus. Uhka puupulasta ei ole helpottanut.
Kotimainen puu liikkuu hitaasti ja Venäjän puu kallistuu tullimaksujen vuoksi, Vanhala katsoo.
--------------------------------------------------------------
Metsäteollisuudessa takkuaa
Metsäteollisuuden oireilu ei ole mennyt Puuliitonkaan ohi jälkiä jättämättä. Metsäteollisuus ry pyrki kyykyttämään Paperiliittoa peräti seitsemän viikon työsululla. Puuliitossa työnantajan asenteet käyvät Kalevi Vanhalan mukaan vanhakantaisina asenteina ja erittäin hitaana ja jäykkänä sopimustoimintana.
- Tulin näihin hommiin kohta 10 vuotta sitten ja koko ajan on ollut Metsäteollisuus ry:n kanssa turhanpäiväisiä ongelmia, Vanhala sanoo.
- Jatkuvaa neuvottelua ei ole. Asioista sovitaan aina yön viimeisinä tunteita. Työnantaja ei halua minkäänlaista sopimustoiminnan kehittämistä. Neuvotteluprosessit ovat todella vaikeita ja aina vaan hankalampaan suuntaan on menty, Vanhala paljastaa.
- Luontevaa tapaa toimia työnantajan ja meidän välillä ei ole.
Vanhala kuitenkin näkee, että olisi yritystenkin etu, jos työehtosopimuksia voitaisiin kehittää yhteistyössä. Näin voitaisiin tyydyttää yritysten tarpeita. Näin jäykkä sopiminen ei ole kenenkään etu, Vanhala kritisoi ja toivoo muutosta, kun sukupolvenvaihdos on Metsäteollisuudessakin lopulta ohi.
Vanhala itse on viimeisellä liittokokouskaudella.
- On ollut erittäin mielenkiintoista ja olen pitänyt työstäni todella paljon hän sanoo.
Vanhala kiittelee myös yhteistyön sujumista Paperiliiton kanssa.
- Paikoissa, joissa yhteistyötä on tarvittu, se on sujunut hyvin. On myös tärkeää, että Paperiliittokin on tullut viime vuosina mukaan pohtimaan metsätalouden kysymyksiä, Vanhala kiittää.
UPM:n 700 irtisanotusta
80 yhä vailla työtä
Puuliiton Kalevi Vanhala pitää UPM:n vuoden 2004 saneerauksen jälkihoitoa kohtuullisen onnistuneena, mutta se kesti turhan kauan.
Kalevi Vanhala ihmettelee, miksei Metsäteollisuus ry halua lainkaan kehittää työehtosopimustoimintaa.
Juhani Aro
Uutispäivä Demari
Vuoden 2004 lokakuun loppu oli UPM Kymmenen mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöille ja toimihenkilöille synkkää aikaa. YT-neuvottelujen päätteeksi yhtiö ilmoitti irtisanovansa kaikkiaan 672 henkeä.
Yhtiö sulki kokonaan Viialan ja Kuopion vaneritehtaansa sekä Parkanossa sijaitsevan Aurekosken sahansa. Pietarsaarelaisen Alholman sahan ja Kajaanin sahan tuotantoa vähennettiin reilusti.
UPM arvioi 2004, että kokonaan töitä vaille jäisi yli 300 ihmistä. Nyt tuo määrä on supistunut alle 100 henkilöön.
- Viimeisin tieto kertoo, että irtisanotuista 80:lle ei ole järjestynyt mitään, ei uutta työtä, eläkettä eikä koulutusta, SAK:laisen Puuliiton puheenjohtaja Kalevi Vanhala sanoo.
Puu- ja Erityisalojen liiton, tuttavallisemmin Puuliiton, Vanhala ei tiedä, miten paljon työttömäksi jääneistä on toimihenkilöitä ja miten paljon työntekijöitä. Jälkimmäisiä työttömistä on mitä ilmeisimmin enemmistö. Kaikkiaan irtisanotuista 672 ihmisestä reilut 500 oli Puuliiton jäseniä.
Aikanaan Puuliitto vaati UPM:ää kantamaan yhteiskuntavastuunsa rajussa saneeraustilanteessa. Viialalle ja Parkanolle isku oli raju. Myös Kuopiossa koettiin kovia hetkiä.
- Ratkaisuna käytettiin eläkeputkea. Jotkut saivat töitäkin, mutta suurin osa työllistyneistä on nyt muualla kuin UPM:n palveluksessa. Pieni osa on tällä hetkellä vielä koulutuksessa, Vanhala sanoo.
Hän ei pidä järjestelyä täysin onnistuneena, eikä hänellä ole tietoa, mihin työllistyneet ovat lopulta sijoittuneet.
- Mutta perustaltaan järjestely on mennyt kohtuullisen hyvin läpi. Halukkaille tarjotaan tarjotaan vielä vuoden loppuun saakka UPM:n puutuoteteollisuudessa vapautuvia työpaikkoja. Niitä onkin prosessin aikana avautunut melko hyvin. Tosin järjestely edellyttää aina muuttoa toiselle paikkakunnalle, eikä se ole helppoa. Asunnot, puolison työpaikat ja lapset ovat monella mielessä, Vanhala sanoo.
- Ainahan Suomessa on työn perässä muutettu - jopa pois maasta - mutta nyt se tapahtuu pakosta ja se katkeroittaa. Toki lähtijöitä on ollut aika paljonkin, Vanhala huomauttaa.
Rakennemuutos näkyy
Puuliiton jäsenistön työpaikat ovat tyypillisesti maaseudulla. Liitto järjestää työväkeä mekaanisessa metsäteollisuudessa (sahat ym.), puusepänteollisuudessa, metsä- ja taimitarhoilla sekä metsäkonetyössä, puutarha- ja viheralalla, turveteollisuudessa, turkisaloilla, maataloudessa ja veneenrakennusteollisuudessa.
Rakennemuutos on rassannut maaseutua kovalla kädellä ja se näkyy myös liiton jäsenmäärässä. Jäsenmäärä laskee.
- Rajuin muutos on tapahtunut metsäalalla, missä jäsenmäärä on tippunut todella rankasti. Tilalle on kasvanut metsäkoneala, Vanhala kuvailee jäsenistönsä muutospaineita.
- Myös huonekaluala kokee muutoksia. Tuontipaine on kova ja näyttää, että seuraava tuontiaalto tulee Kiinasta, Vanhala kertoo. Keskinen Itä-Eurooppa on herännyt tuomaan huonekaluja jo aiemmin.
Mutta rakennemuutos näkyy toisinkin päin: jo pitkään jatkunut rakennusalan noususuhdanne säteilee puutaloteollisuuteen ja rakennuspuuseppiin.
- Siellä on ollut hyvä imu viime vuosina ja se näyttää jatkuvan. Puun käyttö näyttää rakentamisessa lisääntyvän hyvällä tavalla. Ponnistelut, joita puun puolesta on tehty, tuottavat tulosta. Jos suomalaiselta kysytään, miten hän haluaa asua, niin puinen pientalohan se unelma on, Vanhala sanoo.
Yhteenvetona hän toteaa, että liitolla on plakkarissaan aloja, joissa on paljon epävarmuutta ja toisaalta aloja, joilla menee hyvin.
- Esimerkiksi sahateollisuudessa epävarmuus on jatkunut pitkään ja se näyttää vain jatkuvan. Päällimmäinen huoli on raaka-aineen saatavuus. Uhka puupulasta ei ole helpottanut.
Kotimainen puu liikkuu hitaasti ja Venäjän puu kallistuu tullimaksujen vuoksi, Vanhala katsoo.
--------------------------------------------------------------
Metsäteollisuudessa takkuaa
Metsäteollisuuden oireilu ei ole mennyt Puuliitonkaan ohi jälkiä jättämättä. Metsäteollisuus ry pyrki kyykyttämään Paperiliittoa peräti seitsemän viikon työsululla. Puuliitossa työnantajan asenteet käyvät Kalevi Vanhalan mukaan vanhakantaisina asenteina ja erittäin hitaana ja jäykkänä sopimustoimintana.
- Tulin näihin hommiin kohta 10 vuotta sitten ja koko ajan on ollut Metsäteollisuus ry:n kanssa turhanpäiväisiä ongelmia, Vanhala sanoo.
- Jatkuvaa neuvottelua ei ole. Asioista sovitaan aina yön viimeisinä tunteita. Työnantaja ei halua minkäänlaista sopimustoiminnan kehittämistä. Neuvotteluprosessit ovat todella vaikeita ja aina vaan hankalampaan suuntaan on menty, Vanhala paljastaa.
- Luontevaa tapaa toimia työnantajan ja meidän välillä ei ole.
Vanhala kuitenkin näkee, että olisi yritystenkin etu, jos työehtosopimuksia voitaisiin kehittää yhteistyössä. Näin voitaisiin tyydyttää yritysten tarpeita. Näin jäykkä sopiminen ei ole kenenkään etu, Vanhala kritisoi ja toivoo muutosta, kun sukupolvenvaihdos on Metsäteollisuudessakin lopulta ohi.
Vanhala itse on viimeisellä liittokokouskaudella.
- On ollut erittäin mielenkiintoista ja olen pitänyt työstäni todella paljon hän sanoo.
Vanhala kiittelee myös yhteistyön sujumista Paperiliiton kanssa.
- Paikoissa, joissa yhteistyötä on tarvittu, se on sujunut hyvin. On myös tärkeää, että Paperiliittokin on tullut viime vuosina mukaan pohtimaan metsätalouden kysymyksiä, Vanhala kiittää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.