Törmäsin varsin mielenkiintoiseen tarinaan Yukos-jupakkaan liittyen.
[url]http://www.rumormillnews.com/cgi-bin/forum.cgi?noframes;read=84118[/url]
Tarinan totuusarvosta en mene sanomaan mitään, sillä pitäisi kaivella tietoa myös muista lähteistä, mutta tässä juttu pääpiirteittäin:
"Yukos-skandaali" tuli tutuksi vuonna 2003, kun Venäjän valtio kansallisti maan suurimman öljy-yhtiön Yukosin, ja passitti sen suurimman omistajan Mihail Hodorkovskin vankilaan.
Venäjällä on nähty kaksi merkittävää vallankumousta, vuosien 1917 ja 1991 vallankumoukset. Molempien takana oli länsiraha- ja amerikkalaiset pankkiirit, sillä sekä bolshevistinen vallankumous vuonna 1917 sekä Neuvostoliiton kaatumiseen johtanut Venäjän oranssi vallankumous 1992 ja sen jälkeinen talouden ja luonnonvarojen privatisointi saivat sekä idean että rahoituksen lännestä, lähinnä Yhdysvalloista.
Vuonna 2003 piti tapahtua jälleen yhden vallankumouksen, jonka tarkoitus oli vuonna 1992 liikkeelle lähtenyt Venäjän luonnonvarojen omistusoikeuden lopullinen siirtyminen amerikkalaisomistukseen. Yukos ja Mihail Hodorkovsti olivat amerikkalaisten pankkiirien ja Exxon-öljyfirman käsikassaroita, joiden avulla tämän piti tapahtua.
Mihail Hodorkovskia kutsuttiin "Venäjän rikkaimmaksi mieheksi". Hän kuului 1990-luvulla presidentti Boris Jeltsinin lähipiiriin. Vuonna 1992 valtaan noussut Jeltsin privatisoi siihen asti valtion omistuksessa olleen omaisuuden, ja tämän jälkeen "möi" tämän omaisuuden lähipiirilleen hinnalla, joka oli vain muutama prosentti, jopa promille, omaisuuden todellisesta arvosta. Kyseessä oli maailmanhistorian suurin omaisuuden ryöstö, mutta lännessä pääosin myhäiltiin tyytyväisinä, sillä äkkirikastuneet "oligarkit", kuten heitä myöhemmin alettiin kutsua, sijoittivat omaisuuden länsimaisiin pankkeihin. Koskaan aikaisemmin ei oltu todistettu vastaavaa omaisuuden pakoa mistään valtiosta. Länsimainen lehdistö ja media kuittasi asian vaikenemisella. Ei kuulunut soraääniä "demokratiavajeesta" tai "ihmisoikeuksien puutteesta", kuten nykyisin usein saamme kuulla Venäjään liittyvän uutisoinnin yhteydessä.
Tämän yksityistämisen yhteydessä Hodorkovskista tuli Yukos-nimisen yhtiön pääomistaja. Yukos omisti Venäjän tuotteliaimmat öljykentät. 1990-luvulla yhtiö rakensi länsimaisen lainarahan turvin nykyaikaisen öljynporausinfrastruktuurin, mutta Jeltsinin hallinto mahdollisti myös valtavien voittojen siirtämisen verottomana suoraan ulkomaille. Yukos imi Venäjän maaperästä tuhansien tonnien edestä mustaa kultaa, eivätkä tavalliset venäläiset eikä valtio hyötynyt asiasta mitään. Edelleenkään länsimaat eivät nähneet tässä toiminnassa "demokratiavajetta", sillä lännelle kelpasi hyvin Venäjältä verottomana suoraan sen pankkeihin siirtynyt valtava pääoma.
2000-luvun taitteessa Venäjällä nousu valtaan uusi mies, Vladimir Putin. Putin poikkesi edeltäjästään Jeltsinistä hyvin monella tavalla, ja vieläpä sellaisella tavalla, joka ei miellyttänyt länsimaita laisinkaan. Putin alkoi toimia monin tavoin vähentääkseen pääoman pakoa ulkomaille, ja myös onnistui monissa tavoitteissaan. 1990-luvullla tutuksi tullut talouden syöksykierre katkesi, ja jopa kääntyi voimakkaaseen nousuun, joka jatkuu yhä edelleen. Venäläisen pääoman virta länsimaisten pankkiirien ja liikemiesten taskuihin alkoi vähentyä merkittävästi.
Tarvittiin siis vastatoimia. Amerikkalaiset pankkiirit halusivat vallata Yukosin saattamalla sen omistajan Hodorkovsin vaikeuksiin Venäjän viranomaisten kanssa! Hodorkovski oli lännessä hyvässä huudossa, tekihän hän Venäjällä sitä työtä jota länsi halusi hänen tekevän. Hodorkovski oli kaiken muun ohella mm. perustanut rahaston, josta jaettiin suoraa rahoitusta Venäjällä toimiville anti-government järjestöille. Mutta Hodorkovski oltiin valmiit uhraamaan, jotta jotain suurempaa voitaisiin saavuttaa - vallankumous Venäjällä!
Hodorkovskin sopimuksessa Yukosin osakeomistuksen suhteen oli erikoinen lisäpykälä. Sen mukaan Hodorkovskin osakeosuus siirtyisi Gibraltarilaisen Menetepin omistukseen, mikäli Hodorkovski kidnapataan tai pidätetään (mutta ei tuomita!) - tai kun iso osa Yukosista myydään ulkopuoliselle taholle.
Kun Hodorkovski sitten vangittiin veropetoksista syytettynä, piti Yukosin siirtyä Menetepin omistukseen. Asiasta uutisoitiin myös Yhdysvalloissa, mm. Washington Times uutisoi asiasta näin:
[url]http://washingtontimes.com/world/20031102-111400-3720r.htm[/url]
Kuten huomataan, löytyy tämän Menetepin takaa tuttu nimi, amerikkalainen Rotshchild! Rotschild on 140 vuotta vanha juutalainen pankkiirisuku, joka rahoitti bolshevikkien vallankumousta Venäjällä jo vuonna 1917, ja osallistui myös Venäjän oranssin vallankumouksen jälkijärjestelyihin vuonna 1992.
Läntisten "Yukos-valtaajien" intresseissä ei näin ollut Hodorkovskin vapauttaminen, koska se olisi merkinnyt sitä, ettei heillä olisi ollut oikeutta Yukosin osake-enemmistöön. Länsimaiset agentit jopa tarjosivat Putinille suoraan raskauttavaa materiaalia, jotta Hodorkovski voitaisiin tuomita mahdollisimman nopeasti. Näin he olisivat saaneet Yukosin itselleen.
Mutta Rotschildien pankkiiridynastia ei saanut Yukosia ja sitä kautta koko Venäjän öljyntuotantoa hallintaansa, vaikka sopimuksen mukaan näin olisi pitänyt tapahtua. Miksi näin?
Vladimir Putin ja hänen neuvonantajansa pääsivät selville Hodorkovskin sopimuksen yksityiskohdista. Niinpä Putin viivytti ja viivytti Hodorkovskin tuomiota. Omistusoikeuden siirtyminen Rotschildeillehan edellytti Hodorkovskin tuomitsemista, pelkkä vangitseminen ei riittänyt. Hodorkovski oli näin vangittuna, mutta tuomiota ei julistettu, ennen kuin Yukosin siirtyminen Venäjän valtiolle - ja sitä kautta valtausyrityksen estäminen - voidaan [b]laillisesti[/b] toteuttaa.
Kiinalaiset lainasivat Venäjälle riittävästi pääomaa, jonka avulla venäläiset ostivat itselleen Yukosin osayhtiön - Yuganskneftegasin (lyhyesti Yugansk) - jättäen Yukosin käytännössä arvottomaksi. Tämän teki Putinin taustavoimien perustama "Baikal Finans Group", joka oli oikeasti pelkkä kulissi.
Tämän jälkeen Venäjän valtionyhtiö Rosneft osti Yukosin Balkal Groupilta, jonka jälkeen Yukos oli käytännössä Venäjän valtion omistuksessa. Yukos toki oli edelleen olemassa, mutta firma oli menettänyt kaiken arvonsa. Rosneftin öljyntuotanto vastaavasti yli kolminkertaistui välittömästi, kun se sai Yukosin resurssit käyttöönsä.
Kun USA huomasi hävinneensä tämän shakkipelin Venäjää vastaan, alkoi välittömästi läntisten tietotoimistojen PR-sota Venäjää vastaan. Putinista tuli "despootti", "antidemokraatti", "itsevaltias"... Tätä ennen lännen ja Putinin välit olivat olleet pääasiassa hyvät, mutta taistelu Yukosista (ja samalla Venäjän öljyvarojen hallinnasta) muutti kaiken. Tässä vaiheessa Putinista tuli ensimmäisen kerran lännen todellinen vihollinen. Putin oli voittanut heidät pelissä, jonka Lähi-Idän valtiot olivat aina hävinneet - pelin, jossa ratkaistaan öljyvarojen hallinta.
Tässä vaiheessa alkoi myös läntisten tiedotusvälineiden itku Hodorkovskin kohtalosta. Hodorkovskista tuli "poliittinen vanki" ja "ihmisoikeustaistelija", vaikka kyse oli härskistä rikollisesta, joka oli imenyt Venäjän kansallisomaisuutta omiin taskuihinsa ja siirtänyt sitä länteen miljardien dollareiden edestä.
Hieman myöhemmin brittiläinen asianajaja Stephen Curtis, joka oli ollut järjestämässä Menatepin toimintaa vuodesta 1997 lähtien, kuoli helikopterionnettomuudessa Lontoossa maaliskuussa 2004. Brittiläiset ja jenkit syyttivät teosta teosta venäläisiä, mutta on todennäköisempää, että asialla olivat hänen työnantajansa. Curtis tiesi liikaa Yukosista ja siitä, miten se oli tarkoitus ottaa haltuun.
Hodorkovski sai tuomionsa vasta sen jälkeen, kun Yukosin resurssit olivat siirtyneet Rosneftille. Myös Rotschildin olivat tämän jälkeen vapaita saamaan Yukosin haltuunsa, koska yhtiöllä ei ollut enää mitään arvoa.
Vladimir Putin oli onnistunut hankkimaan maan suurimman öljy-yhtiön valtion omistukseen tilanteessa, jossa sen omistus - ja samalla Venäjän öljyvarojen omistus ja niiden tuotto - uhkasi siirtyä amerikkalaisille. Tätä voidaan pitää tekona, joka nostaa teon tekijän kansallissankarin asemaan. Ja mikä parasta, kaikki tapahtui laillisesti. Venäjän lakia ei rikottu missään kohdassa.
Putin oli viimeistään nyt tehnyt lännelle selväksi, että mikä hän oli miehiään. Tätä shakinpelaajaa ei ole helppo voittaa likaisessa pelissä. Putinilla oli ja on mahdollisuus tehdä Venäjästä maailman merkittävin peluri energian suhteen, sillä sekä maan kaasuvarannot (Gazprom) että öljyvarannot (Rosneft) ovat tiukasti venäläisten omistuksessa. Näin Venäjä pystyy itse kontrolloimaan öljyn- ja kaasuntuotantoaan, sekä niiden myyntiä.
Vuonna 2003 käytiin todella merkittävä taistelu. Mikäli amerikkalaiset olisivat voittaneet pelin, väitän että todella itsenäistä Venäjän valtiota ei tänä päivänä olisi olemassa. Venäjä oli tuolloin (ja osin vieläkin) riippuvainen öljytuloistaan, eikä valtio olisi kyennyt rahoittamaan toimintojaan, mikäli maan öljyn omistusoikeus olisi siirtynyt ulkomaisille tahoille.
Mutta taistelu ei vielä ole ohi. Venäjä istuu maailman rikkaimman maaperän päällä, ja näiden rikkauksien hallintaoikeudesta käydään kovaa taistelua myös jatkossa. Tämän pelin lopputuloksesta riippuu myös Venäjän tulevaisuus valtiona. Putin ja hänen joukkonsa ymmärtävät, miten suurin panoksin peliä käydään. Uusi Boris Jeltsin olisi Venäjälle täysi katastrofi, mutta Putinin tai hänen kaltaisensa johtohahmon jatkaminen maan johdossa merkitsee talouskasvun ja vaurastumisen jatkumista.
[url]http://www.rumormillnews.com/cgi-bin/forum.cgi?noframes;read=84118[/url]
Tarinan totuusarvosta en mene sanomaan mitään, sillä pitäisi kaivella tietoa myös muista lähteistä, mutta tässä juttu pääpiirteittäin:
"Yukos-skandaali" tuli tutuksi vuonna 2003, kun Venäjän valtio kansallisti maan suurimman öljy-yhtiön Yukosin, ja passitti sen suurimman omistajan Mihail Hodorkovskin vankilaan.
Venäjällä on nähty kaksi merkittävää vallankumousta, vuosien 1917 ja 1991 vallankumoukset. Molempien takana oli länsiraha- ja amerikkalaiset pankkiirit, sillä sekä bolshevistinen vallankumous vuonna 1917 sekä Neuvostoliiton kaatumiseen johtanut Venäjän oranssi vallankumous 1992 ja sen jälkeinen talouden ja luonnonvarojen privatisointi saivat sekä idean että rahoituksen lännestä, lähinnä Yhdysvalloista.
Vuonna 2003 piti tapahtua jälleen yhden vallankumouksen, jonka tarkoitus oli vuonna 1992 liikkeelle lähtenyt Venäjän luonnonvarojen omistusoikeuden lopullinen siirtyminen amerikkalaisomistukseen. Yukos ja Mihail Hodorkovsti olivat amerikkalaisten pankkiirien ja Exxon-öljyfirman käsikassaroita, joiden avulla tämän piti tapahtua.
Mihail Hodorkovskia kutsuttiin "Venäjän rikkaimmaksi mieheksi". Hän kuului 1990-luvulla presidentti Boris Jeltsinin lähipiiriin. Vuonna 1992 valtaan noussut Jeltsin privatisoi siihen asti valtion omistuksessa olleen omaisuuden, ja tämän jälkeen "möi" tämän omaisuuden lähipiirilleen hinnalla, joka oli vain muutama prosentti, jopa promille, omaisuuden todellisesta arvosta. Kyseessä oli maailmanhistorian suurin omaisuuden ryöstö, mutta lännessä pääosin myhäiltiin tyytyväisinä, sillä äkkirikastuneet "oligarkit", kuten heitä myöhemmin alettiin kutsua, sijoittivat omaisuuden länsimaisiin pankkeihin. Koskaan aikaisemmin ei oltu todistettu vastaavaa omaisuuden pakoa mistään valtiosta. Länsimainen lehdistö ja media kuittasi asian vaikenemisella. Ei kuulunut soraääniä "demokratiavajeesta" tai "ihmisoikeuksien puutteesta", kuten nykyisin usein saamme kuulla Venäjään liittyvän uutisoinnin yhteydessä.
Tämän yksityistämisen yhteydessä Hodorkovskista tuli Yukos-nimisen yhtiön pääomistaja. Yukos omisti Venäjän tuotteliaimmat öljykentät. 1990-luvulla yhtiö rakensi länsimaisen lainarahan turvin nykyaikaisen öljynporausinfrastruktuurin, mutta Jeltsinin hallinto mahdollisti myös valtavien voittojen siirtämisen verottomana suoraan ulkomaille. Yukos imi Venäjän maaperästä tuhansien tonnien edestä mustaa kultaa, eivätkä tavalliset venäläiset eikä valtio hyötynyt asiasta mitään. Edelleenkään länsimaat eivät nähneet tässä toiminnassa "demokratiavajetta", sillä lännelle kelpasi hyvin Venäjältä verottomana suoraan sen pankkeihin siirtynyt valtava pääoma.
2000-luvun taitteessa Venäjällä nousu valtaan uusi mies, Vladimir Putin. Putin poikkesi edeltäjästään Jeltsinistä hyvin monella tavalla, ja vieläpä sellaisella tavalla, joka ei miellyttänyt länsimaita laisinkaan. Putin alkoi toimia monin tavoin vähentääkseen pääoman pakoa ulkomaille, ja myös onnistui monissa tavoitteissaan. 1990-luvullla tutuksi tullut talouden syöksykierre katkesi, ja jopa kääntyi voimakkaaseen nousuun, joka jatkuu yhä edelleen. Venäläisen pääoman virta länsimaisten pankkiirien ja liikemiesten taskuihin alkoi vähentyä merkittävästi.
Tarvittiin siis vastatoimia. Amerikkalaiset pankkiirit halusivat vallata Yukosin saattamalla sen omistajan Hodorkovsin vaikeuksiin Venäjän viranomaisten kanssa! Hodorkovski oli lännessä hyvässä huudossa, tekihän hän Venäjällä sitä työtä jota länsi halusi hänen tekevän. Hodorkovski oli kaiken muun ohella mm. perustanut rahaston, josta jaettiin suoraa rahoitusta Venäjällä toimiville anti-government järjestöille. Mutta Hodorkovski oltiin valmiit uhraamaan, jotta jotain suurempaa voitaisiin saavuttaa - vallankumous Venäjällä!
Hodorkovskin sopimuksessa Yukosin osakeomistuksen suhteen oli erikoinen lisäpykälä. Sen mukaan Hodorkovskin osakeosuus siirtyisi Gibraltarilaisen Menetepin omistukseen, mikäli Hodorkovski kidnapataan tai pidätetään (mutta ei tuomita!) - tai kun iso osa Yukosista myydään ulkopuoliselle taholle.
Kun Hodorkovski sitten vangittiin veropetoksista syytettynä, piti Yukosin siirtyä Menetepin omistukseen. Asiasta uutisoitiin myös Yhdysvalloissa, mm. Washington Times uutisoi asiasta näin:
[url]http://washingtontimes.com/world/20031102-111400-3720r.htm[/url]
Kuten huomataan, löytyy tämän Menetepin takaa tuttu nimi, amerikkalainen Rotshchild! Rotschild on 140 vuotta vanha juutalainen pankkiirisuku, joka rahoitti bolshevikkien vallankumousta Venäjällä jo vuonna 1917, ja osallistui myös Venäjän oranssin vallankumouksen jälkijärjestelyihin vuonna 1992.
Läntisten "Yukos-valtaajien" intresseissä ei näin ollut Hodorkovskin vapauttaminen, koska se olisi merkinnyt sitä, ettei heillä olisi ollut oikeutta Yukosin osake-enemmistöön. Länsimaiset agentit jopa tarjosivat Putinille suoraan raskauttavaa materiaalia, jotta Hodorkovski voitaisiin tuomita mahdollisimman nopeasti. Näin he olisivat saaneet Yukosin itselleen.
Mutta Rotschildien pankkiiridynastia ei saanut Yukosia ja sitä kautta koko Venäjän öljyntuotantoa hallintaansa, vaikka sopimuksen mukaan näin olisi pitänyt tapahtua. Miksi näin?
Vladimir Putin ja hänen neuvonantajansa pääsivät selville Hodorkovskin sopimuksen yksityiskohdista. Niinpä Putin viivytti ja viivytti Hodorkovskin tuomiota. Omistusoikeuden siirtyminen Rotschildeillehan edellytti Hodorkovskin tuomitsemista, pelkkä vangitseminen ei riittänyt. Hodorkovski oli näin vangittuna, mutta tuomiota ei julistettu, ennen kuin Yukosin siirtyminen Venäjän valtiolle - ja sitä kautta valtausyrityksen estäminen - voidaan [b]laillisesti[/b] toteuttaa.
Kiinalaiset lainasivat Venäjälle riittävästi pääomaa, jonka avulla venäläiset ostivat itselleen Yukosin osayhtiön - Yuganskneftegasin (lyhyesti Yugansk) - jättäen Yukosin käytännössä arvottomaksi. Tämän teki Putinin taustavoimien perustama "Baikal Finans Group", joka oli oikeasti pelkkä kulissi.
Tämän jälkeen Venäjän valtionyhtiö Rosneft osti Yukosin Balkal Groupilta, jonka jälkeen Yukos oli käytännössä Venäjän valtion omistuksessa. Yukos toki oli edelleen olemassa, mutta firma oli menettänyt kaiken arvonsa. Rosneftin öljyntuotanto vastaavasti yli kolminkertaistui välittömästi, kun se sai Yukosin resurssit käyttöönsä.
Kun USA huomasi hävinneensä tämän shakkipelin Venäjää vastaan, alkoi välittömästi läntisten tietotoimistojen PR-sota Venäjää vastaan. Putinista tuli "despootti", "antidemokraatti", "itsevaltias"... Tätä ennen lännen ja Putinin välit olivat olleet pääasiassa hyvät, mutta taistelu Yukosista (ja samalla Venäjän öljyvarojen hallinnasta) muutti kaiken. Tässä vaiheessa Putinista tuli ensimmäisen kerran lännen todellinen vihollinen. Putin oli voittanut heidät pelissä, jonka Lähi-Idän valtiot olivat aina hävinneet - pelin, jossa ratkaistaan öljyvarojen hallinta.
Tässä vaiheessa alkoi myös läntisten tiedotusvälineiden itku Hodorkovskin kohtalosta. Hodorkovskista tuli "poliittinen vanki" ja "ihmisoikeustaistelija", vaikka kyse oli härskistä rikollisesta, joka oli imenyt Venäjän kansallisomaisuutta omiin taskuihinsa ja siirtänyt sitä länteen miljardien dollareiden edestä.
Hieman myöhemmin brittiläinen asianajaja Stephen Curtis, joka oli ollut järjestämässä Menatepin toimintaa vuodesta 1997 lähtien, kuoli helikopterionnettomuudessa Lontoossa maaliskuussa 2004. Brittiläiset ja jenkit syyttivät teosta teosta venäläisiä, mutta on todennäköisempää, että asialla olivat hänen työnantajansa. Curtis tiesi liikaa Yukosista ja siitä, miten se oli tarkoitus ottaa haltuun.
Hodorkovski sai tuomionsa vasta sen jälkeen, kun Yukosin resurssit olivat siirtyneet Rosneftille. Myös Rotschildin olivat tämän jälkeen vapaita saamaan Yukosin haltuunsa, koska yhtiöllä ei ollut enää mitään arvoa.
Vladimir Putin oli onnistunut hankkimaan maan suurimman öljy-yhtiön valtion omistukseen tilanteessa, jossa sen omistus - ja samalla Venäjän öljyvarojen omistus ja niiden tuotto - uhkasi siirtyä amerikkalaisille. Tätä voidaan pitää tekona, joka nostaa teon tekijän kansallissankarin asemaan. Ja mikä parasta, kaikki tapahtui laillisesti. Venäjän lakia ei rikottu missään kohdassa.
Putin oli viimeistään nyt tehnyt lännelle selväksi, että mikä hän oli miehiään. Tätä shakinpelaajaa ei ole helppo voittaa likaisessa pelissä. Putinilla oli ja on mahdollisuus tehdä Venäjästä maailman merkittävin peluri energian suhteen, sillä sekä maan kaasuvarannot (Gazprom) että öljyvarannot (Rosneft) ovat tiukasti venäläisten omistuksessa. Näin Venäjä pystyy itse kontrolloimaan öljyn- ja kaasuntuotantoaan, sekä niiden myyntiä.
Vuonna 2003 käytiin todella merkittävä taistelu. Mikäli amerikkalaiset olisivat voittaneet pelin, väitän että todella itsenäistä Venäjän valtiota ei tänä päivänä olisi olemassa. Venäjä oli tuolloin (ja osin vieläkin) riippuvainen öljytuloistaan, eikä valtio olisi kyennyt rahoittamaan toimintojaan, mikäli maan öljyn omistusoikeus olisi siirtynyt ulkomaisille tahoille.
Mutta taistelu ei vielä ole ohi. Venäjä istuu maailman rikkaimman maaperän päällä, ja näiden rikkauksien hallintaoikeudesta käydään kovaa taistelua myös jatkossa. Tämän pelin lopputuloksesta riippuu myös Venäjän tulevaisuus valtiona. Putin ja hänen joukkonsa ymmärtävät, miten suurin panoksin peliä käydään. Uusi Boris Jeltsin olisi Venäjälle täysi katastrofi, mutta Putinin tai hänen kaltaisensa johtohahmon jatkaminen maan johdossa merkitsee talouskasvun ja vaurastumisen jatkumista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
uusi (ainakin minulle) näkökulma asiaan. Vaikea on sanoa, että mikä on totuus, mutta ihan hyvä, että tuodaan toisenlainenkin versio/spekulaatio esille.
...tästä, kaiketi asiantuntevasta näkökulmasta. Selittäähän tämä uskottavasti juuri niitä kiemuroita, mitkä valtalmediaa seuraamalla ovat jääneet täysin epäselviksi ja käsittämättömiksi.
Miksi syytät amerikkalaisia? Itsekin jo kerroit todelliset syypäät. Sattumalta Hodorkovskikin on juude. USA on vain kätevä työkalu kansainväliselle pääomalle ja juutalaisklikille. Juude Gusinski avoimesti julisti suunnittelevansa vallankaappausta Venäjälle.
taustalla hääri enimmäkseen Saksan keisarikunta. He rahoittivat Bolshevikkeja heikentääkseen Tsaari-Venäjää. Se että Venäjä kaatui johtui kuitenkin myös siitä, että ns. valkoiset kenraalit eivät voineet hyväksyä mitään muuta kuin sama suuri ja mahtava Venäjä. Mannerhein olisi auttanut heitä Pietrin vallloitujsessa, mutta ehtona oli Suomen tunnustaminen. Samoin Virosta olisi saatu apua ns. Judenitsin Pietarin retkeen joka sitten totetui vähillä resurseilla, mutta melkein onnistui heittää bolshevikit pois Pietarista.
Syypäitä olivat myös sen ajan aateliset. Kuvaavaa on esim. se kuinka he saivat varattua satoja junanvaunuja pelkästää ruusujen kuljettamisen Etelä-Venäjältä Pietariin kun niillä olisi pitänyt viedä tarvikkeita rintamalle.
tästä:
http://www.kansallissosialismi.com/seuraava.php
On kysymyksessä vähän isommat ympyrät kuin Saksan keisari.