Syrjäytyneet ovatkin syrjäytettyjä!
He eivät sopeudu "punakoneen" laatimaan yhteiskuntajärjestelmään: jossa kaikki tehdään tiimityönä, kollektiivisesti ja taantumuksellisesti.
"Epäsosiaalisiset" taas ovat EPÄSOSIALISTEJA!
He eivät pidä totalitäärisestä sosialismista; sen alahaisesta raatelevasta arvomaailmasta, vaan "ovat yksilöllisiä kuin Kotkat, Haukat ja Joutsenet."
He ovat siis epäsosiaalisia kun eivät sopeudu tähän rottalaumaan.
He eivät sopeudu "punakoneen" laatimaan yhteiskuntajärjestelmään: jossa kaikki tehdään tiimityönä, kollektiivisesti ja taantumuksellisesti.
"Epäsosiaalisiset" taas ovat EPÄSOSIALISTEJA!
He eivät pidä totalitäärisestä sosialismista; sen alahaisesta raatelevasta arvomaailmasta, vaan "ovat yksilöllisiä kuin Kotkat, Haukat ja Joutsenet."
He ovat siis epäsosiaalisia kun eivät sopeudu tähän rottalaumaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kuvata.
me emme ole totalitärismin kannattajia. Totalitrismiä on sekä oikeistolaista, että vasemmistolaista; molemmisa ääripäissä valta on autoritääristä ja järjestys fasistista. Oikeistolaisessa totalitärismissä ohjaksissa on pieni taloudellinen eliitti ja vasemmistolaisessa on puolue-eliitti puikoissa! Aatun kansallissosialistisessa järjestelmässä oli molemmista ääripäistä mixattu taitavalla propagandalla kansalaisile loukku!
Sosialismi ei ole totalitäärinen järjestelmä sen enempää kuin kapitalistinenkaa; molempien ihanteena on ihmisen vapaus toteuttaa itseään. Käytännön toteutuksissa ( N-L, Kolmas valtakunta, USA) ihmisen epäsosiaalisuus tekee kuitenkin tepposet!
Totta on, että nykyset maamme ja maailmankin syrjäytyneet ovat tahallaan syrjäytettyjä, ylimääräisiä. He eivät ole kuitenkaan epäsosiaalisia; todelliset epäsosiaaliset yhteiskunna ainekkset ovat eliiteissä ja herrakaisissa ja ovat yhteiskunnan mahtipostien haltijoita!
Epäsosiaalinen ja syrjäytynyt köyhä eivät ole siis synonyymeja!
viellä lisää naulan kantaan hakkaamista. Monesti juuri köyhät ja ns. "epäsosiaaliset" ihmiset ovat todellisuudessa mielestäni kaikkein sosiaalisimpia ihmisiä, vaikkakin järjenvastaiset, ainakin näin äkkiä ajateltuna. Heillä on kuitenkin - luullakseni - kaikkein eniten omakohtaista kokemusta elämän tuomista vaikeuksista, sen nurjasta puolesta ja se ihme kyllä avaa silmiä, vaikka väkisin. Kädet vaan ovat monesti sidotut ja vahvasti, keinoja vaikuttaa on vähän tai ainakin vaikea löytää yksin. Ja kuunteleeko kukaan edes tosiaan muulla asenteella kuin että: "taas saa yhden urputtajan valituksia kuunnella, kun olisi parempaakin tekemistä" tai että: "lääkitys ei ole kohdallaan, vaihdetaanko sitä?"?