on pois henkisestä kehityksestä?
Onko niin, että
hengellinen rikkaus
13304
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
TUON TIETÄÄ PAREMMIN KUIN JOS ITSE NIIN KOET ASIAN OLEVAN, EN VÄITÄ VASTAAN. SEHÄN NYT EI KUITENKAAN OLE KOVIN YLEISTÄ, POIKKEUS VAHVISTAA SÄÄNNÖN....
siitä, kuinka laajan asiakokonaisuuden voi tiivistää muutamaan sanaan, kun on siihen taito. Asiahan on juuri noin, kuten sanoit.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000017223970
CapsLock on jumissa.
.........
perämies vastailee omaan kysymykseen
Eihän se mikään esimerkki ollut, vaan tuulestatemmattu väite.
Hän tukee itseään "mikron" avulla hellareita vastaan. Homofoobikkoja vastaan tulee taistella.
ihminen, joka pelkää homoja.
Heitäkö vastaan pitää taistella?
Hengellinen rikkaus ei koskaan tarkoita sitä, etteikö voisi rikastua hengellisesti enemmänkin.
Jotkut tosin ikäänkuin alistuvat ja hyväksyvät sen rikkauden minkä Jumala heille on siihen asti antanut ja sen jälkeen he eivät enään halua ottaa oppia vastaan. Jumala haluaa antaa hengellistä rikkautta läpi koko elämän. Sillä ei ole loppua ainakaan täällä maanpäällä!
Ei henkinen rikkaus sodi hengellistä rikkautta vastaan. Päin vastoin! Mitä rikkaampaa elämää elät henkisesti sitä antoisampaa on myös hengellinen elämä! Itse luen paljon, kaikenlaista tietopuolista ja muutakin kirjallisuutta. Liikun paljon luonnossa ja matkustelen ympäri maata ja muissakin maissa. Tutustun paikalliseen kulttuuriin. Otan kontaktia paikalliseen väestöön. jne...! Tämä on sitä rikkautta jota meikäläinen tahtoo kokea. Ja Jumala tahtoo, että me elämme hyvin rikasta elämää henkisesti ja hengellisestikin!
ihmeelliset ja niiden kapasiteetti suuri, niin rajaton se ei ole.
Jos käyttää siitä rajallisesta kapasiteetista suurimman osan uskonnon "harrastamiseen", niin se on väkisinkin pois muusta henkisestä kehityksestä: opiskelusta, lukemisesta, ajattelusta yms.. Se rajoittaa mm. elämänkokemuksen hankkimista, koska uskovaisten sosiaalinen verkosto rajautuu epaljolti vertaisiinsa.
Uskovainen (koska uskoo tietävänsä totuuden), ei tutustu muihin ajattelumalleihin, elämäntapoihin, teorioihin ym, perusteellisesti, vaan tekee oletuksia pintatiedon varassa.
Uskonnossa kaikki perustuu oletukseen ainoasta oikeasta totuudesta. Uskovainen ei voi kyseenalaistaa uskontoa, koska silloin tekee syntiä. Muuttuu epäuskoiseksi.
Kyseenalaistaminen on mielestäni oppimisen edellytys. Ennen (40- 50 v. sitten) kouluissa opeteltiin ulkoa ja kyseenalaistaminen oli kiellettyä. Opettaja oli auktoriteetti, jota ei saanut kyseenalaistaa. Opettaja tiesi totuuden.
Uskovaisella on samoin. Raamattu on ylin totuus, auktoriteetti, jota ei saa kyseenalaistaa.
Koulussa kannustetaan nykyisin omatoimiseen tiedon hankkimiseen ja kyseenalaistamiseen.
Raamatun "totuutta" ei saa edelleenkään kyseenalaistaa...
Itselläni en ole huomannut vastaavaa ilmiötä.