Kunnioitatteko te toisten ihmisten vakaumuksia ja mielipiteitä? Olen sivusta seuraillut muutamaa katujulistusta ja niissä uskovat ovat menneet johonkin tapahtumiin kertomaan Jeesuksesta ja toivoen, että kuulijat kääntyisivät uskoon. Siinä lähtökohta on ollut, että muiden vakaumus on ollut väärä ja oma vakaumus on ollut oikea.
Toisaalta olen jutellut muutamien kristittyjen kanssa. Itse tulkitsen sen ehdottomasti oikeassa olemisen ylimielisyydeksi..
Todella järkyttyneenä olen saanut seurata, kuinka erään helluntaiseurakunnan ihmiset tekevät lähetysmatkoja muslimien pyhiinvaellusreittien varrelle. Äkkiseltään kuvittelisi jumalsuhteen omaavien ihmisten arvostavan muiden jumalsuhdetta, koska olen saanut käsityksen, että se on hyvin merkityksellinen suhde...
Lisäksi tuli mieleen, että suomessa on säädetty laki, joka sallii kaikille vapauden uskoa niihin asioihin, joihin haluaa uskoa:
"Suomen perustuslaki, 11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Ihmisillä on oikeus olla kuulumatta seurakuntaan. Ihmisillä on oikeus tunnustaa esim. ateismi vakaudekseen.
Rakkaat uskovat, havaitsetteko toiminnassanne kunnioituksen puutetta tai ylimielisyyttä?
Toisaalta olen jutellut muutamien kristittyjen kanssa. Itse tulkitsen sen ehdottomasti oikeassa olemisen ylimielisyydeksi..
Todella järkyttyneenä olen saanut seurata, kuinka erään helluntaiseurakunnan ihmiset tekevät lähetysmatkoja muslimien pyhiinvaellusreittien varrelle. Äkkiseltään kuvittelisi jumalsuhteen omaavien ihmisten arvostavan muiden jumalsuhdetta, koska olen saanut käsityksen, että se on hyvin merkityksellinen suhde...
Lisäksi tuli mieleen, että suomessa on säädetty laki, joka sallii kaikille vapauden uskoa niihin asioihin, joihin haluaa uskoa:
"Suomen perustuslaki, 11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Ihmisillä on oikeus olla kuulumatta seurakuntaan. Ihmisillä on oikeus tunnustaa esim. ateismi vakaudekseen.
Rakkaat uskovat, havaitsetteko toiminnassanne kunnioituksen puutetta tai ylimielisyyttä?
Vastaukset 22
Vanhimmat
"Siinä lähtökohta on ollut, että muiden vakaumus on ollut väärä ja oma vakaumus on ollut oikea. "
Väitteesi lähtökohtana ja tausta-ajatuksena on se näkemys, että kaikki uskonnot tai vakaumukset voivat olla oikeita tai vääriä, joten kritityt ovat ylimielisiä, koska tuovat omaansa "oikeana" esille.
Tulkinta ja näkemys on aivan ymmärrettävä, jos ei ole kokenut uskoa tai uskoontuloa. Voimmehan me periaatteessa olla väärässä, jos asiaa tarkastellaan vain ideologisesta näkökulmasta, oppina tai filosofiana, mutta kun Jeesusta julistavat uskovat eivät pidä uskoaan VAIN Raamattuun tai muuhun kirjoitettuun sanaan perustuvana oppina, heistä suurin osa on kokenut Jeesuksen pelastaneen ensin heidät ja tästä kokemuksesta he haluavat kertoa muillekin.
"Toisaalta olen jutellut muutamien kristittyjen kanssa. Itse tulkitsen sen ehdottomasti oikeassa olemisen ylimielisyydeksi.."
Emme me ihmisinä ole oikeassa sen enempää kuin muutkaan monessakaan asiassa. Kristuksesta ja hänen pelastustyöstään olemme vain vakuuttuneita, kuten myös hänen ylösnousemuksestaan ja siitä, että jokainen häneen uskova pääsee siitä osalliseksi.
"Äkkiseltään kuvittelisi jumalsuhteen omaavien ihmisten arvostavan muiden jumalsuhdetta, koska olen saanut käsityksen, että se on hyvin merkityksellinen suhde..."
No, me perustamme oman kokemuksemme lisäksi näkemyksemme seuraaviin Jeesuksen sanoihin:"Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luokse muutoin kuin minun kauttani."
Muslimit ja juutalaiset etsivät kaikki Jumalan kasvoja, tietä Hänen yhteyteensä. Se on mielestämme kunnioitettava asia uskovana ajatellen. Mutta koska Jeesus on selvästi kertonut tien Jumalan luokse, se on Hän itse, eikä
esim. ihmisten tekoihin perustuvat suoritukset, almut, pyhiinvaellusmatkat, lain noudattaminen, hyvin eläminen, kiltteys tms., haluamme tuoda tämän tiedoksi.
Tiesitkö, että satelliittikanavien kautta julkaistavat kristilliset ohjelmat ovat erittäin suosittuja mm. arabimaissa? Arabiankielisiä Raamattuja käännetään, koska niille on tarve. Viime viikolla useita muslimeja tuli uskoon Turussa Urbaani unelma-tapahtuman yhteydessä järjestetyissä konserteissa, eikä heitä kukaan ollut sinne pakottanut, he olivat tulleet omasta tahdostaan.
"Ihmisillä on oikeus olla kuulumatta seurakuntaan. Ihmisillä on oikeus tunnustaa esim. ateismi vakaudekseen. "
Niin onkin, onko kukaan nykyaikana pakottamassa esim. sinua kristinuskoon? Sinun ei ole pakko kuunnella julistusta, sinun ei ole pakko ottaa yhtään traktaattia vastaan jne. Yhdenkään muslimin ei tarvitse kuunnella kristittyä tai pysähtyä juttelemaan, ellei halua.
"Rakkaat uskovat, havaitsetteko toiminnassanne kunnioituksen puutetta tai ylimielisyyttä?"
En, mutta jos kunnioituksen puute on sitä, että ei ole kertomatta tai tuomatta omaa näkemystään julkisesti ilmi, niin varmaan sitten siinä tapauksessa. Sinun edellyttämäsi kunnioitus ja ylimielisyyden puute edellyttäisi hiljaa olemista, jotta saisimme arvostuksesi ja voisit sanoa, että nyt uskovat kunnioittavat toisten vakaumuksia ja mielipiteitä, kun ovat samaa mieltä heidän kanssaan tai ovat hiljaa. En tule olemaan hiljaa, silläkään uhalla, että pidät minua ylimielisenä ja muiden mielipiteitä kunnioittamattomana. Se on sinun tulkintasi.
Jos koet meidän väittävän olevamme oikeassa, voisiko se johtua siitä, että julistuksemme saa aikaan sellaisen tunteen, että väitämme sinun olevan väärässä? Jos sanon, että ainoa tie Jumalan luokse on Jeesus Kristus, onhan se hyvin ehdoton väite nykyajan monien mahdollisuuksien ja totuuksien viidakossa. Mutta kuten mottosi sanookin, meitä saa epäillä;). Minä en siitä pahastu.
olette kuin lapsia jotka vakavissaan selittävät aikuisille "kyllä joulupukki on ihan oikeesti olemassa". Kunnioituksen puutteenne muiden ajattelutapaa kohtaan on tavallaan huvittavaa, kuin lapsen, jolla mielestään on oikea tieto joulupukista.
Oman näkemyksensä kerominen ei ole kunnioituksen puutetta. Ei tarvitse olla vain hiljaa sanomatta mitään. Sen sijaan toisen ihmisen näkemyksen leimaaminen "vääräksi" tai "harhaopiksi" on kunnioituksen puutetta. Te kristitytkin koette näin silloin, kun teidän uskoanne vähätellään. Mutta ette huomaa malkaa omassa silmässänne?
On eri asia kertoa omasta uskostaan siitä kysyttäessä, kuin mennä julistamaan sitä tilaisuuteen, jossa on tarkoitus tunnustaa toista uskoa. On eri asia sanoa, että näin minä uskon, kuin sanoa, että sinun uskosi on väärin ja sinun jumalasi on harhaa.
Minusta näissä julistuksissa on kaikkein epäkunnioittavinta se, ettei niissä keskustella erilaisista näkemyksistä ja mahdollisuuksista, vaan ideana on se, että kristitty on oikeassa ja hän tietää totuuden. Joka hänen näkemystään ei jaa, on väärässä ja elää valheessa. Ja tämä asia sanotaankin suoraan. Toisen maailmankatsomuksen valheeksi väittäminen osoittaa kunnioituksen puutetta, varsinkin kun sen tekee tilanteessa, johon näitä näkemyksiä ei toivota.
usein omassa silmässä;).
Harhaoppia on usein vaikea tyhjentävästi tunnistaa, mutta ihminen joka nojautuu Raamattuun, joutuu senkin asian kanssa tekemisiin. Eli jos pitää Raamattua Jumalan Sanana, tosin ihmisen kirjoittamana, niin väkisinkin joutuu törmäyskurssille toisin ajattelevien kanssa. Kristikunnan sisälläkin esim. Pyhän Hengen rooli on vaihteleva, mutta jos olettaisimme Hänen toimivan siten, että Hän kastaa ihmisen ja täyttää tämän Kristuksen rakkaudella, armolla ja viisaudella, tälläisen ihmisen on erittäin vaikea olla hiljaa, mutta toisaalta hänen pitäisi myös suhtautua toisin ajatteleviin kuten Kristus, eli rakastavasti, vaikkei kaikkea käytöstä tarvitse sietääkkään.
"Te kristitytkin koette näin silloin, kun teidän uskoanne vähätellään."
Totta, mutta enemmän minua loukkaa muihin henkilökohtaisuuksiin meneminen. Ei niinkään uskon vähättely. Jos ihmistä sanotaan kusipääksi, idiootiksi, hulluksi ym., miten sinä suhtautuisit siinä asemassa asiaan? Uskoani voi vähätellä ja jopa pitää minua hulluna, jos niin haluaa asian nähdä, mutta muut kommentit (alatyyliset) kieltämättä loukkaavat välillä.
"On eri asia kertoa omasta uskostaan siitä kysyttäessä, kuin mennä julistamaan sitä tilaisuuteen, jossa on tarkoitus tunnustaa toista uskoa."
Totta. Parempi olisi kutsua ihmisiä omiin tilaisuuksiin tai mennä kutsuttuna toisen uskonnon tilaisuuksiin. Niitäkin on tapahtunut (ei minulle), eli on kutsuttu puhumaan esim. rukouksen merkityksestä omaan uskoon. Aihe on rajattu siten, ettei saa puhua esim. Jeesuksesta evankelioivasti tms.
"Minusta näissä julistuksissa on kaikkein epäkunnioittavinta se, ettei niissä keskustella erilaisista näkemyksistä ja mahdollisuuksista, vaan ideana on se, että kristitty on oikeassa ja hän tietää totuuden"
En voi puhua kuin omasta kokemuksestani ja kirjoitukseni varmasti ovat juuri kritisoimasi kaltaisia. Siihen on syykin. Olen kokeillut muunlaistakin elämää ja muita uskontoja sekä filosofioita. Kun tulin uskoon, koin löytäneeni sen, mitä muista uskonnoista ja elämäntavoista olin etsinyt.
"Joka hänen näkemystään ei jaa, on väärässä ja elää valheessa."
Ei kyse ole niinkään (aina) vain kertojan näkemyksestä. Kuten Jeesuskin sanoi fariseuksille, ettei hän omia näkemyksiään jaa, vaan lähettäjänsä, sama koskee Häneen uskovien julistusta. Jos uskon, että vain Jeesus on tie, totuus ja elämä, mitä kaikki muu silloin on?
Olet oikeassa siinä, että ei ole korrektia "lyödä" Raamatulla, eli vaikka olisikin tuota mieltä, kaikkia mielipiteitäkin voi esittää myös toista kunnioittavalla tavalla.
Esimerkki. Jos nuoren toiminta tai elämä on mielestäni väärää ja vaikka tietäisin, että ko. elämä johtaa td. jopa kuolemaan, ei ole kovinkaan hedelmällistä ensimmäisenä sanoa, että elät väärin ja loppu tulee, vaan asiasta voi keskustella monellakin tavalla. Sama koskee uskon asioita. Jos vaimoni (uskova) olisi heti alussa, ekoilla treffeillä sanonut, että minä elän valheessa ja väärin, tuskin olisimme tällä hetkellä naimisissa.
Mutta koska hän ei niin sanonutkaan, vaikka odotinkin moralisoivaa julistusta kuultuani hänen olevan uskossa, hämmästyin ja aloinkin kiinnostumaan asiasta.
vaivaudut kristisoimaan kunnioituksen puutettamme?
"Kunnioituksen puutteenne muiden ajattelutapaa kohtaan on tavallaan huvittavaa, kuin lapsen"
Syytätkö sellaista lastakin kunnioituksen puutteesta, vaikka tämä kirkkain silmin viattomasti uskoo joulupukkiin?
Toisekseen, enhän selitä sinulle vakavissani, että joulupukki on olemassa.
Näkemyksesi tekee rajavedon aikuisen ja lapsen välille. Näkemyksesi mukaan aikuinen on oppinut ja viisas, joka tietonsa ja älykkyytensä takia voi suhtautua lapsen lapsellisiin joulupukkiväitteisiin hieman alentuvasti naureskellen ja pitää niitä hieman typerinä. Missä on kunnioituksesi lapsia ja lapsenmielisyyttä kohtaan? Sinä korotat itsesi viisaan aikuisen asemaan ja alennat uskovat lapsen tasolle, ikäänkuin se olisi huono asia. Ei minusta. Lapset ovat monissa tunnepuolen ja sosiaalisen elämän taidoissaan aikuisia viisaampia.
Olen siis mieluummin kuin lapsi, kuin edellyttämäsi aikuinen, näissä uskonasioissa.
kuten viaton usko joulupukkiin on herttaista lapsilla, ja olisi sydämetöntä suhtautua siihen ivallisesti.
Mutta lapsi, joka haukkuu joulupukkiin uskomattomia aikuisia ja uhkailee näitä ikävyyksillä, on tuhmasti käyttäytyvä lapsi. Jos hän vielä kuvittelee tietävänsä totuuden joulupukista paremmin kuin paaljon viisaammat aikuiset, on vaara luonnehäiriön kehittymisestä.
Ensinnäkin haluan kiittää sinua kannanotostasi. Tällä tasolla toivoisin keskustelun uskovan ja ateistin välillä kulkevan useamminkin. Sinun näkökannassasi ei mielestäni ollut mitään minua loukkaavaa, halveeraavaa tai asiatonta, päinvastoin.
Ilmeisesti loppujen lopuksi olemme melkoisen samaa mieltä siitä, missä kulkee kunnioituksen rajat. Ja epäasialliset haukkumiset ja nimittelyt ovat tottakai loukkaavia. Minusta minkäänlainen uskonnollinen näkemys ei vielä ihmisestä tee hullua, mutta se jos vääristelee muiden näkemyksiä, kyllä tekee.
Pointti on tässä se, että mielestäni kristityt eivät ole osoittaneet yhtään sen parempaa kykyä kunnioittaa toisia ihmisiä kuin muutkaan, mutta silti monista kristittyjen kommenteista paistaa läpi usko omaan paremmuuteensa. Tuntuu välillä siltä, että Jumalan nimeen on lupa tuomita toinen vaikka miten valheellisin perustein, ja usko Jumalaan takaa sen että kristitty on aina oikeassa, sanoi hän mitä hyvänsä.
Muutamia kristittyjen suusta kuultuja väitteitä ateisteista, joista jokainen on valhe, ja osoittaa totaalista kunnioituksen puutetta kanssaihmistä kohtaan:
- ateistit ovat moraalittomia, koska moraalia ei voi olla ilman Jumalaa.
- ateistit ovat rahanahneita materialisteja, yliseksuaalisia hedonisteja, vailla kunnioitusta toisia kohtaan, epäterveellisesti eläviä, rikollisuutta puoltavia yms. Ja tämä siksi, että ateismi ei sisällä mitään elämänohjeita.
- ateistit ovat saatananpalvojia, koska jos et valitse Jumalaa, niin kenet silloin valitset?
Tällaiset kommentit loukkaavat minua, mutta yksikään kristitty ei ole vielä katsonut tarpeelliseksi pyytää anteeksi tällaisia kommentteja. Kukaan näin sanojista ei ole mielestään tehnyt mitään väärää kertoessaan "totuuden". Kun minä sanon, ettei hänen totuutensa edusta minun totuuttani, ja kai minä itse tiedän paremmin oman moraalini, etiikkani ja suhteeni saatanaan kuin joku joka ei minua tunne, minut leimataan valehtelijaksi. Jumala tietää parhaiten, ja Hänen nimeensä Häneen uskovat saavat määritellä totuuden muidenkin puolesta.
Minua ei niinkään häiritse loukkaaminenkaan, vaan kaikkein eniten se, että oikeuttaa sen itse itselleen.
"No, me perustamme oman kokemuksemme lisäksi näkemyksemme seuraaviin Jeesuksen sanoihin:"Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luokse muutoin kuin minun kauttani." "
Tämä nyt saattaa mennä taas saivarteluksi, mutta miksi ette usko muita, jotka sanovat olevansa tie, totuus ja elämä. Jos MasterEq:ta on uskominen mm. Horusta on kutsuttu seuraavilla nimillä:
"Tie, totuus, valo" , "Messias", "Jumalan lihaksi tullut poika", "Ihmisen poika", "Hyvä paimen", "Jumalan karitsa", "Lihaksi tullut sana", "Totuuden sana" ynnä muita
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000016119396#22000000016119396
"heistä suurin osa on kokenut Jeesuksen pelastaneen ensin heidät ja tästä kokemuksesta he haluavat kertoa muillekin. "
Ja ehkä minä olen kokenut uskoontulon, mutta vuosien itsetutkiskelun, pohtimisen ja faktojen selvittämisen jälkeen olen havainnut, että ei se kristinuskon totuus niin vedenpitävä olekkaan...
Ja jollain kierolla tavalla olen kokenut ateismin todella vapauttavaksi ja puhdistavaksi. Ja kristinuskon todella todella kahlitsevaksi.. En nyt kuitenkaan halua käännyttää uskovia ateisteiksi, koska kunnioitan heidän vakaumustaan. Kristillisessä piireissä törmäsin kyllä niin moneen henkilöön, joka voivat selvästi pahoin yrittäessään saada aivojaan ymmärtämään, että 'jumalan armosta ihmiset ovat vapaita ja vapaus tarkoittaa synnin kahleiden katkaisemista. Vapauden myötä tulisi pyrkiä välttämään syntiä ja syntiä tekevät joutuvat helvettiin. Tietyt asiat ovat syntiä, eli niitä pitää välttää tai joutuu helvettiin. On vapaa, mutta täytyy noudattaa tiettyjä elämänohjeita tai käy huonosti. Kristinusko on todellinen vapaus, eli todellinen vapaus löytyy tietynlaisesta elämästä.' Ja jostain kumman syystä he tuntevat itsensä kahlituksi...
Plus sitten muita dilemmoja, kuten Bill Hicksin mainitsema:
"Kristinuskolla on sisäänrakennettu puolustusjärjestelmä; mikä tahansa joka kyseenalaistaa jonkun uskomuksen, kuinka looginen väite tahansa, on Saatanan työtä siitä yksinkertaisesta syystä että se saa sinut kyseenalaistamaan uskosi. Se on puolustusmekanismina hyvin mielenkiintoinen, ja ainut tapa jolla sen voi kiertää, ja uskokaa minua kasvoin baptistina, on ottaa sankarillinen annos sieniä, istahtaa kedolle ja antaa ajatuksen lentää..."
Henkilökohtaisesti voisin kokea velvollisuudeksi mennä kertomaan kristityille, että ei se kristinusko ole ainut totuus. Kuten sanoin, en halua mennä käännyttämään toisia pois uskosta, koska kunnioitan heidän vakaumustaan.
"Tiesitkö, että satelliittikanavien kautta julkaistavat kristilliset ohjelmat ovat erittäin suosittuja mm. arabimaissa? Arabiankielisiä Raamattuja käännetään, koska niille on tarve. Viime viikolla useita muslimeja tuli uskoon Turussa Urbaani unelma-tapahtuman yhteydessä järjestetyissä konserteissa, eikä heitä kukaan ollut sinne pakottanut, he olivat tulleet omasta tahdostaan. "
Tiesin kyllä. Tiesitkö, että islam on maailman nopeiten leviävä uskonto? Katsantosi asiaan vaikuttaa olevan hyvinkin kapea. Turussa kääntyy varmasti muutamia muslimeja kristinuskoon. Mikä on tilanne muualla maailmassa? Se ei kerro kuitenkaan mitään Jumalasta, vaan ihmisestä. Jos 'oikeassa olemisen kruunu' myönnettäisiin sille uskonnolle, johon kääntyy eniten ihmisiä, niin keille se menisi?
"Sinun edellyttämäsi kunnioitus ja ylimielisyyden puute edellyttäisi hiljaa olemista, jotta saisimme arvostuksesi ja voisit sanoa, että nyt uskovat kunnioittavat toisten vakaumuksia ja mielipiteitä, kun ovat samaa mieltä heidän kanssaan tai ovat hiljaa."
Kristityt toimivat ihan oikein suorittaessaan palvontamenojaan. Olet kuitenkin väärässä väitteessäsi. Ei tarvitse olla hiljaa tai samaa mieltä, jotta kunnioittaisi toisen mielipidettä. Riittää, että kuuntelee mitä toisella on sanottavaa ja vastaa kysymykseen asiallisesti. Jos ei osaa perustella omia mielipiteitään, niin turha niitä on muille kailottaa, varsinkaan jos tietää, että toisia ärsyttää kyseinen toiminta.
"En tule olemaan hiljaa, silläkään uhalla, että pidät minua ylimielisenä ja muiden mielipiteitä kunnioittamattomana."
En minä sinua vaadikkaan olemaan hiljaa. Kommenttisi ovat fiksuja ja niitä on mukava lueskella. Niiden fundisuskovien toivoisin madaltavan voluumiaan ja yrittävän perustella mielipiteitään. Edes itselleen. Sitten kaikilla olisi mukavampaa :)
itseäsi viisaampana kuin uskovat ovat?
"Mutta lapsi, joka haukkuu joulupukkiin uskomattomia aikuisia ja uhkailee näitä ikävyyksillä,"
Tupakointi tapppaa, huumeiden käyttö vie hautaan, jos sitä ei lopeta. Jos sanon niin ihmiselle, uhkailenko ja olen tuhma? Rinnastan Jumalattoman elämän yhtä varmasti "ikuiseen kuolemaan" johtavaksi tieksi kuin epäterveelliset elämäntavat maallisessa elämässä fyysiseen kuolemaan johtavaksi. Jos Jeesus Kristus on elämä, ilman häntä ei elämää ole. On vain tie, joka kulkee kohti kuolemaa, joka fyysisen lopun jälkeen on ikuinen.
Jeesukseen Kristukseen uskova syntyy kahdesti ja kuolee vain kerran. Joka Häneen uskoo, elää vaikka olisi kuollut. Kristus voitti kuoleman. Kuolemalla ei ole Häneen uskovaan pysyvää valtaa. Kristuksen ylösnousemus on ennenkaikkea voitto kuoleman kahleista.
Häneen uskomaton syntyy vain kerran ja kuolee kahdesti. Ensin fyysisen kuoleman ja sitten hengellisen. Kuolemalla on häneen pysyvä valta.
hihhulin lapsenjärki juuri ilmenee, että hän rinnastaa satukirjan sadut ihmisten kuolemisesta reaalimaailmassa saatuihin havaintoihin tupakoinnin ja huumeidenkäytön riskeistä.
Aivan kuin lapsi joka kovin totisena esittää vanhemmille Joulupukista kertovaa kirjaa ja inttää "kyllä Joulupukki on kun siitä on tämmönen kirja".
Muut uskovat voivat olla asiasta eri mieltä.
"Tuntuu välillä siltä, että Jumalan nimeen on lupa tuomita toinen vaikka miten valheellisin perustein, ja usko Jumalaan takaa sen että kristitty on aina oikeassa, sanoi hän mitä hyvänsä. "
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." Muistaakseni Matteuksen evankeliumista. Minun uskoni mukaan vain Jumalalla on tuomiovalta. Jos kristitty väittää aina ja joka asiassa olevansa oikeassa, hän nostaa itsensä Jumalan asemaan, kuten tuomitessaan toisen ihmisen. Eri mieltä saa olla ja onhan joskus ehkä terveellistä huomauttaa esim. elintavoista, eikö? Mutta silloinkaan ei pitäisi tuomita.
"Pointti on tässä se, että mielestäni kristityt eivät ole osoittaneet yhtään sen parempaa kykyä kunnioittaa toisia ihmisiä kuin muutkaan"
En ylestäisi kumpaankaan suuntaan. Väitän, että joissakin asioissa nimenomaan kristityt ovat ainoita, jotka osoittavat kunnioitusta toisen ihmisyyttä kohtaan, mutta on myös tilanteita, joissa eivät osoita. Se taas on inhimmillistä. Taas pitää muistaa (kristittyjenkin), että uskoontulon jälkeen ihmisessä uskoni mukaan vaikuttaa edelleen kaksi voimaa. Maailma ja Pyhä Henki. Itseasiassa neljä, koska maailma, ihmisen lihallisuus ja persoonallinen paha eivät kaikki ole sama asia. Ymmärrät varmaan, mitä tarkoitan? Uskovasta ei koskaan tule jotakin enkeliä tai jumalolentoa, me emme koskaan kehity "korkeammiksi" olennoiksi, kuten useissa New Age-filosofioissa opetetaan. Me olemme yksinkertaisesti syntimme tunnustaneita, anteeksi saaneita ja armosta pelastettuja ihmisiä ja sitä tulemme olemaan myös kuoleman jälkeen. Siksi meillä ei pitäisi olla mitään syytä ylpeillä, koska Jumalan armo ei ole mitenkään omaa ansiotamme tai sitä, että olisimme jotenkin ansainneet sen teoillamme. Tottakai on hienoa ja upeata kokea olevansa rakastettu ja tajuta, että kaiken luonut persoona, maailmankaikkeuden Herra, on kiinnostunut juuri minusta, mutta ei siinä ole mitään ylpeilemistä. Hän on kiinnostunut myös kaikista muistakin ihmisistä! Silti Hänelle on jokainen yksilönä, henkilökohtaisella tasolla ainutlaatuinen. Oletko muuten pistänyt koskaan merkille sitä, ettei toista samanlaista ihmistä ole olemassa, ei ole ollut, eikä tule? Jokainen on ainutlaatuinen persoona, kuin luomus. Sekö olisi vain sattumaa?
"- ateistit ovat moraalittomia, koska moraalia ei voi olla ilman Jumalaa."
Hmmm.... Näkisin asian enemmänkin niin, että kyllä ateistillakin on moraali, koska Jumala on olemassa. Ateisti ei vain usko Häneen. Tietyt perusjutut Jumala on antanut ihmiselle alusta alkaen. "Ikuisuuden Hän laittoi heidän sydämiinsä." Eli, ei ihminen muutu moraaliseksi olennoksi vasta uskoessaan Jumalaan. Jumalan olemassaolo ei riipu meistä. Eikä siis moraalinkaan olemassaolo. Ateisti ei vain katso moraalin johtuvan Jumalan olemassaolosta. Ehkä ihmisen kuitenkin on helpompaa olla moraaliton, jos ei usko Jumalaan, siis jos mitkään muut omantunnon tuskat eivät iske, ymmärrätkö? Usko Jumalaan voi olla se viimeinen syy olla tekemättä pahaa, vaikka muuten moraali olisi vinksahtanut täysin. Toisaalta, usko Jumalaan saa ihmisen rukoilemaan apua kiusauksiin toimia vaikka moraalikäsitystään vastaan. Ilman uskoa ihmisen pitää luottaa vain itseensä ja toivoa, että pystyy vastustamaan esim. riippuvuuden aiheuttamaa mielihalua.
Uskon, että rukous kuullaan, mutta on sillä myös psykologinenkin vaikutus. Silloin ihminen tietoisesti haluaa toimia oikein ja rukous on oikeintoimisen halun osoitus, jo itsellekin.
- ateistit ovat rahanahneita materialisteja, yliseksuaalisia hedonisteja, vailla kunnioitusta toisia kohtaan, epäterveellisesti eläviä, rikollisuutta puoltavia yms. Ja tämä siksi, että ateismi ei sisällä mitään elämänohjeita.
Väittäisin, että noita ominaisuuksia löytyy ihmisistä, ei vain ateisteista;). Uskovana uskon, että Jumala voi muuttaa ja luoda uutta, eli poistaa ko. ominaisuudet ihmisestä. Uskon myös, että Jumala osoittaa niitä myös ihmisen elämässä sormella, eikä synnintunto ole mukava tunto.
Uskova, joka väittää ym. tavoin, unohtaa taas, että Jumala on ja voi vaikuttaa myös ateisteissa.
Ateisti ei vain usko sitä, koska ei usko Jumalaan.
- ateistit ovat saatananpalvojia, koska jos et valitse Jumalaa, niin kenet silloin valitset? "
Jonkin palvonta tarkoittaa tietoista tekoa. Näkemykseni on, että jos ihminen ei valitse Kristusta, on ennemminkin paholaisen armoilla kuin tämän palvoja. Jos on Jumala, on paholainenkin ja ainoa suoja tätä vastaan on Kristus, sillä Kristus on ainoa, joka on paholaisen voittanut. On myös ihmisiä, jotka etsivät ja empivät, eivät ole VIELÄ valinneet kumpaakaan puolta. Itse olin vielä kolme vuotta siinä porukassa.
Sellaisia ihmisiä kutsutaan agnostikoksi, vai? Tiedän itse kokemuksesta, että sellaisen ihmisen kutsuminen saatananpalvojaksi olisi lyhytnäköistä ja tylyä, eikä ainakaan armollista. Itse pyrin, huom!, katsomaan maailmaa ja näkemään ateistit ja ei-uskovat, toisin uskovat ennemminkin ilman Jumalan armoa vailla eläviksi, en niinkään väärässä oleviksi. Esimerkki: Työttömien leipäjakelu. Osa on kuullut, että lähellä jaetaan leipää. Osaa ei kiinnosta tai eivät viitsi lähteä katsomaan tai hakemaan. Kärsivät mieluummin nälkää. Jo leipää saaneet kertovat iloisina, että kyllä kannattaa mennä! Totaalikieltäytyjät etsivät muuta ruokaa itsepäisesti, mutta kuolevatkin nälkään, elleivät hakeudu leivänjakelupaikalle.
Erona uskoon tuossa on tietenkin se, että jakelupisteitä on todellisuudessa useita, mutta entä jos ei olisi? En näkisi leivästä kieltäytyjiä huonompina ihmisinä, enkä väärässä olevina, itsepäisinä korkeintaan.
On muuten olemassa yksi aika ehdoton totuus. Jos ihminen voi fyysisesti huonosti, on huonossa fyysisessä kunnossa, siihen ei juurikaan muuta keinoa ole kuin liikkua riittävästi, eikö?
Tai jos ihminen on väsynyt, unelias jne. siihen auttaa parhaiten kunnon uni (ehkä yhdistettynä terveisiin muihin elintapoihin).
Kuinkahan moni todellisuudessa yrittää kiertää noita "yksiä" totuuksia? Käyttämällä piristeitä, kärsimällä huonosta fyysisestä kunnosta jne.?
Me kierrämme useita "yksiä" totuuksia ns. "halvoilla" kopioilla, vaikka usein tiedämme, etteivät keinotekoiset toimintatavat tuo oikeaa apua. Ihminen on kuitenkin jääräpäinen.
Tämä nyt saattaa mennä taas saivarteluksi, mutta miksi ette usko muita, jotka sanovat olevansa tie, totuus ja elämä. Jos MasterEq:ta on uskominen mm. Horusta on kutsuttu seuraavilla nimillä:
""Tie, totuus, valo" , "Messias", "Jumalan lihaksi tullut poika", "Ihmisen poika", "Hyvä paimen", "Jumalan karitsa", "Lihaksi tullut sana", "Totuuden sana" ynnä muita "
No ehkä siksi, että kun luin muutaman ns. riippumattoman Horus/Osiris/Mithra-linkin, ei siellä suoraan ollut ko. nimityksiä. Voi toki johtua myös vaillinaisesta englanninkielentaidostani;) Vaatisi enemmän asiaan perehtymistä, enkä perustaisi uskoani (kuten ei ehkä kenenkään pitäisi perustaa) täällä esitettyyn linkkiin, vaan pitäisi penkoa kirjallisia lähteitä aiheista. Ja koska ko. linkit ovat tarkoituksellisesti kristinuskon vastaisia, ne ovat yhtä subjektiivisia kuin kristittyjen omat linkit, eikö?
"Kristillisessä piireissä törmäsin kyllä niin moneen henkilöön, joka voivat selvästi pahoin yrittäessään saada aivojaan ymmärtämään, että 'jumalan armosta ihmiset ovat vapaita ja vapaus tarkoittaa synnin kahleiden katkaisemista. Vapauden myötä tulisi pyrkiä välttämään syntiä ja syntiä tekevät joutuvat helvettiin. Tietyt asiat ovat syntiä, eli niitä pitää välttää tai joutuu helvettiin. On vapaa, mutta täytyy noudattaa tiettyjä elämänohjeita tai käy huonosti. Kristinusko on todellinen vapaus, eli todellinen vapaus löytyy tietynlaisesta elämästä.' Ja jostain kumman syystä he tuntevat itsensä kahlituksi.."
Kuulostaa hyvin lakihenkiseltä tulkinnalta, mutta pitää varmasti paikkansa useinkin. Kristinuskon ei kuitenkaan mielestäni pitäisi olla tiettyjen elämänohjeiden noudattamista, koska silloin ihminen omassa voimassaan pusertaa itseään kohti Taivasta. Mainitsemasi tulkinta vaikuttaa syntiin tuijottavalta tavalat elää uskoa todeksi. Syntisyyttä ei toki pitäisi unohtaa, mutta ei myöskään korostaa. Kun ihmisellä on katse Kristuksessa ja Hänen ristintyössään ja antaa Hänen tehdä ihmisessä sitä muutostyötä, anoo sitä eikä yritä tehdä kaikkea itse, ihminen vapautuu suorittamisen paineesta. Ensirakkaus vain haihtuu niin helposti, ihminen alkaa ensin tuijottamaan omia tekojaan ja sitten muiden, unohtaa mm. sen, että miten tuli uskoon. Valitettavasti on seurakuntia, joissa ihmisille ladataan hirveät taakat harteille, eikä auteta niiden poistamisessa. Tästähän Jeesus syytti jo aikanaan fariseuksia! Nykypäivän uskovatkin sortuvat fariseuslaisuuteen, koska se on inhimillistä.
Plus sitten muita dilemmoja, kuten Bill Hicksin mainitsema:
"Kristinuskolla on sisäänrakennettu puolustusjärjestelmä; mikä tahansa joka kyseenalaistaa jonkun uskomuksen, kuinka looginen väite tahansa, on Saatanan työtä siitä yksinkertaisesta syystä että se saa sinut kyseenalaistamaan uskosi. Se on puolustusmekanismina hyvin mielenkiintoinen, ja ainut tapa jolla sen voi kiertää, ja uskokaa minua kasvoin baptistina, on ottaa sankarillinen annos sieniä, istahtaa kedolle ja antaa ajatuksen lentää..."
Mitenkään babtisteja arvostelematta, tietääkseni he eivät usko Jumalan vaikuttavan enää samalla lailla kuin apostolien aikaan. Samaa tulkintaa on luterilaisilla, ei kaikilla. Eli Jumalan Sana on se, joka antaa ihmiselle Pyhän Hengen ja jos ihminen noudattaa ja pysyy Jumalan Sanassa, hän elää Hengen johdatuksessa. Mikä ko. tulkinnassa on haittana? Pyhän Hengen persoonan ja työn mitätöinti ja uskosta voi tulla lakihenkistä, kun ei uskalleta anoa esim. armolahjoja käyttöön, Pyhän Hengen kastetta jne. Monen uskovan uskonelämä on muuttunut Pyhällä Hengellä täyttymisen jälkeen, mutta sitä vierastetaan edelleen isoissa kirkkokunnissa ja tietääkseni myös babtisteissa, en nyt ole ihan varma? Philip Yancey varttui USA:n etelävaltioiden babtistiseurakunnassa, jossa mm. mustien ihmisarvoa loukattiin syvästi. Hän vieraantui uskosta, kunnes aikuisiällä tutustui muihin uskoviin ja varsinkin Martin Luther King Jr vakuutti hänet ja avasi hänen silmänsä. Hänen lapsuuden aikainen seurakuntansa joutui pyytämään lopulta julkisesti anteeksi asennettaan mustia kohtaan.
Mutta ilman Pyhän Hengen vuodatusta Pietari ja kumppanit tuskin olisivat saaneet aikaan sellaisia asioita kuin saivat. Väittäisin heidänkin uskonelämänsä muuttuneen, vaikka he sentään olivat tunteneet Jeesuksen henk.koht. Tämä oli pointtini. Ilman Pyhää Henkeä uskosta tulee helposti uskonto, jota suoritetaan rituaalein ja pyritään omilla suorituksilla Taivaaseen.
"Tiesin kyllä. Tiesitkö, että islam on maailman nopeiten leviävä uskonto? Katsantosi asiaan vaikuttaa olevan hyvinkin kapea. Turussa kääntyy varmasti muutamia muslimeja kristinuskoon. Mikä on tilanne muualla maailmassa? Se ei kerro kuitenkaan mitään Jumalasta, vaan ihmisestä. Jos 'oikeassa olemisen kruunu' myönnettäisiin sille uskonnolle, johon kääntyy eniten ihmisiä, niin keille se menisi? "
Muualla maailmassa muslimien on vaikea julkisesti tunnustaa tulleensa Jeesukseen uskovaksi. Siitä seuraa helposti kuolemantumio. Muslimien määrästä. Onko nopeitten leviäminen sitä, että myös länsimaalaiset kääntyvät siihen, vai lähtöalueen ihmisten runsas lisääntyminen ja leviäminen muihin maihin? Ottavatko tilastot sitä huomioon?
"Jos 'oikeassa olemisen kruunu' myönnettäisiin sille uskonnolle, johon kääntyy eniten ihmisiä niin keille se menisi? "
Kevennys: Rahaan, julkisuuteen, teollisuuteen ja materiaan uskoville;)? Oikeassa olemisen kruunua tuskin tullaan jakamaan elinaikanani yhdellekkään uskonnolle. Omassa elämässäni ovat kuitenkin jo useat Raamatun lupaukset totetuneet, mm. koskien Jumalan huolenpitoa, kun antaa Hänelle kaiken ja etsii ennenkaikkea Hänen tahtoaan. Omilla ansioillani en voi ylpeillä. Ihanan vaimon, työn ja ihanan asunnon laitan täysin Jumalan piikkiin. Myös kaikki vastoinkäymisistä selviämiset. Toki niistä kiitos kuuluu myös ihmisille, jotka ovat auttaneet!
Mutta, loppujen lopuksi enhän voi puhua kuin omasta puolestani. Vai mitä?
vaan sidottu ihmiskunnan historiaan. Jos se olisi satukirja, sen pitäisi olla kokonaan fiktiivinen.
Raamatun tapahtumia, ihmisiä ja paikkoja ei vielä ole kyetty todistamaan vääriksi, niissä on heittoja ja usein onkin käynyt ilmi, että esim. jokin arkeologinen paikka on ensin väitetty keksityksi (mm. Betesdan allas, muistaakseni), mutta sitten se onkin löydetty kaivauksissa juuri sellaisena kuin se on kuvattu kirjoituksissa. Johannes Kastajasta kirjoittaa mm. Josefus, Goljatin nimi on löytynyt keramiikkapalasta, joka on voitu sijoittaa Goljatin ja Daavidin tapahtumien aikaan ja paikkaan.
Ensin sinun Elwen/Nasse pitäisi pystyä osoittamaan Raamattu satukirjaksi, eikä tapahtuneiden asioiden taltionniksi, niin sitten voimme alkaan keskustelemaan joulupukin ja Jeesuksen yhtäläisyyksistä tai eroavaisuuksista. Et ehkä tiennyt, että Raamattu ei ole kirja, vaan Kirjasto, tai sen alkuperäinen nimi on muistaakseni "Kirjoitukset" tai biblia eli kirjat, kirjakääröt.
Voisimmeko keskustella vaikka Ut:n kirjoitusten ajankohdasta ja kirjoittajista? Historiallisten kirjoitusten luotettavuustekijöistä, joihin liittyy mm. kirjoitusajan ja tapahtuma-ajan välinen aika, kopioiden määrä jne.
Paavalin kirjeet jo kertovat niiden luonteesta. Ne ovat kirjeitä oikeille ihmisille, oikeille seurakunnille ensimmäisellä vuosisadalla. On toki kiistelty, että onko Paavali kirjoittanut niitä kaikkia itse, mutta kuitenkaan ne eivät ole satua.
En jaksa jauhaa näistä enempää, jos pidät viisikymmentä vuotta sitten ilmestynyttä sanomalehteä satukirjana, ymmärrän käsityksesi Raamatun suhteen.
Ut:n kirjoituksien ja tapahtumahetken (Jeesuksen kuoleman) välillä oli vähimmillään muutama vuosi, mutta enintään vuosikymmeniä. 50 vuotta tapahtumien jälkeen olisi ollut ihmisiä, jotka olisivat voineet kiistää niiden paikkansapitävyyden. Muista, ettei Raamattua kirjoitettu vasta 300-luvulla, se koottiin silloin jo olemassaolevista kirjoituksista.
Se on kuin Kalevala-eepos ja Ilias ja Odysseia. Uskonnollinen jumalatarusto ja mytologia.
kertomukset joulupukista ovat tosia, koska Korvatunturi on olemassa.
"Vaatisi enemmän asiaan perehtymistä, enkä perustaisi uskoani (kuten ei ehkä kenenkään pitäisi perustaa) täällä esitettyyn linkkiin, vaan pitäisi penkoa kirjallisia lähteitä aiheista."
Olet täysin oikeassa. Siksi olenkin yrittänyt etsiä aiheesta tietoa, mutta tähän mennessä en ole löytänyt kuin ateistien ns. propagandamateriaalia.
Tässä esimerkki tarkoittamastani: http://video.google.com/videoplay?docid=6410112404402873027&q=naked truth
Menen luultavasti kirjastosta lainaamaan ihka oikean historian kirjan ja katson mitä siellä sanotaan.
"Kun ihmisellä on katse Kristuksessa ja Hänen ristintyössään ja antaa Hänen tehdä ihmisessä sitä muutostyötä, anoo sitä eikä yritä tehdä kaikkea itse, ihminen vapautuu suorittamisen paineesta."
Helpommin sanottu kuin tehty :)
Mitä mieltä olet ihmeparannuksista? Minulla ei ole asiasta muuta tietoa kuin seurakunnissa pyörivät legendat parantumisista, aiheesta käyty keskustelu:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000016089553
jossa todettiin näiden videoiden olevan väärennöksiä: http://www.miraclevideos.com/
plus Markus Hirsilän aiheesta kirjoittama tutkielma:
http://www.markushirsila.com/files/herra_tekee_ihmeita_ilman_maaraa.pdf
mitä nyt olen saanut tietää James Randin tutkimuksista ihmeparannusten parissa.
Esim. helluntalaisuudessa uskotaan todella vahvasti ihmeparannuksiin, mutta näitten ehkä hiukan huteroiden todistusten valossa järkeni väittää toista. Mitä itse ajattelet aiheesta?
Olen ollut myös luennolla, missä Matti Kankaanniemi puhuu henkien manaamisesta ja leijuvasta miehestä. Myös tuola on lisää aiheesta:
http://gamma.nic.fi/~vlahsrk/tekstit/vap_krit.html
"Hyvä ystäväni (helluntaipastori) kertoi minulle kokemuksestaan, joka tapahtui hänen ajaessaan demoneita eräästä miehestä telttakokouksen jälkeen. Ystäväni kertoman mukaan mies levitoi, tai pikemminkin näkymättömät voimat nostivat miehen korkealle ilmaan (teltan kattoon) ja paiskasivat taas maahan."
Matti puhuu asiasta täysin totena faktana. Mitä mieltä itse olet? Tervettä uskoa? Jos ei, niin miksi seurakunnat sallivat tämän tyylistä opetusta?
"Mutta ilman Pyhän Hengen vuodatusta Pietari ja kumppanit tuskin olisivat saaneet aikaan sellaisia asioita kuin saivat."
En ole niinkään vakuuttunut raamatun todenmukaisuudesta...
Souhtparkissa on hyvä jakso, missä käsitellään 'oikeassa olemisen kruunun' jakamista. Suuri läjä ihmisiä kuulee puhetta lavalta ja ihmettelevät missä ovat. Juontaja toivottaa heidät tervetulleeksi helvettiin. Katolinen kaveri viittaa ja sanoo: "minulle kerrottiin, että pääsen uskoni kautta taivaaseen. Miksi olen helvetissä?" Sitten eri uskontokuntien edustajat alkavat kyselemään samaa. Juontaja toteaa heille: "valitettavasti oikea vastaus oli Mormoonit. Toistan, oikea vastaus oli mormoonit. Ja sitten jatketaan..."
Meikäpoika on asetettu aika tukalaan paikkaan, kun on niin paljon uskontoja mistä valita.. Ja kun ei se Jumalakaan anna mitään tietoa, vaan pitäisi vaan uskoa... Kerrohan jotain perusteita, miksi minun pitäisi valita juuri kristinusko. Ja toisaalta, olisihan se aika julmaa, jos mut tuomittaisiin vain sen takia, kun en uskonut toista ihmistä. Tai yhtä kirjaa.. :)
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/raam1.html
Mitkä noista "virheettömistä totuuksista" pitäisi ottaa kirjaimellisesti ja mitä ei?
Mitä syytä minulla tai kellään muullakaan on uskoa juuri apiksen näkemyksiin "raamatun totuudesta" ?
kannattaisi myös lukea joku uudempi arkeologian opus. Pää pensaassa hän monet muut uskikset yhä väittävät että arkeologia tukee Raamatun tekstejä vaikka tutkimus on osoittanut aivan muuta.
Vastakohta.
Hukkaan menee apostoleille kehoitukset lukemisesta.
Hölmö taikausko säilyy sitä paremmin, mitä tietämättömämpänä uskossaan vahvat pysyvät.
Apostoli on parhaita omiensa joukoissa, mikään ei uppoa kaaliin jos ei sovi sisäiseen jeesusmuottiin.
Näin se ristiretki etenee.
"Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen."
"Ihmisillä on oikeus olla kuulumatta seurakuntaan. Ihmisillä on oikeus tunnustaa esim. ateismi vakaudekseen. "
Totta, mutta kuten lainauksessasi sanotaan:"Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus"
Kommenttisi on tulkittavissa siten, että kyseenalaistat tämän oikeuden, mutta korostat oikeutta olla uskomatta tai kuulumatta uskonnolliseen yhteisöön. Jeesuksen julistajilla on siis oikeus mennä tapahtumiin kertomaan Jeesuksesta, koska se on uskonnonvapauslain mukaista. Kertomisen pitää toki myös noudattaa lain henkeä, eli ihmisellä pitää olla mahdollisuus olla kuulematta tai liittymättä mihinkään yhteisöön. Lain kumpikin puoli pitää toteutua, ei vain toinen puoli.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000017232552
Entä jos uskovaiset eivät vain juoksentelisi ympäriinsä hokemassa ihmisille "Jumala on olemassa, Jeesus on tie,totuus ja elämä" vaan lisäisivät lauseensa alkuun "minä uskon että..."
Silloinhan julistettaisiin vain omaa uskomusta, väittämättä että muut olisivat väärässä.