Evoluutio-ennuste ja -testi

Laonastes aenigmamus, vietnamilainen "kalliorotta" on uusin elävä fossiili, eli laji, joka muistuttaa merkittävästi vanhaksi määriteltyä fossiililajia.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/5082264.stm

Evoluutio-opit eivät ennustaneet tämän lajin löytymistä. Toisaalta muuttumattomuus on määritelmällisesti ainoa "epäevoluution" muoto populaatioille ja samalla se on ainoa kohtuullisesti ennustettavissa oleva lajin "kehityssuunta". Kukaan ei kuitenkaan näyttäisi ottavan tätäkään löytöä merkkinä evoluutio-oppien puutteellisuudesta. Jälkiviisaan selityksenhän evoluutio-opit aina kykenevät antamaan.

Jos oletetaan, että tämän rotan DNA on vielä tuntematon, niin mikä olisi kunkin evoluutio-opin (tai nykyisin yleisimmän opin) mukainen paras ennuste eliön DNA:n rakenteelle ja mikä olisi sitten sellainen DNA:n muoto, joka riittäisi kumoamaan kyseisen ennusteen tehneen opin. Eli miten tätä eliötä voisi käyttää jonkun evoluutio-opin hyvyyden mittaamiseen tai peräti hylkäämiskriteerinä? Olisiko geenien samankaltaisuus%:lle jokin raja verrattuna muihin nykyeliöihin, minkä jälkeen voitaisiin todeta, ettei tämä rotta ole evoluution tuotos? 2%, 20%, 80% vai 98%?
311817
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 31

Vanhimmat
  • Aloittaja

    Koska aiemmin on ollut (ehkä parhaana?) selityksenä jo dinosauruksille muodostuneet ontot luut ja ilmapussit, niin mikähän on tämän esi-isälinnun selitysaste? Selittääkö se nykylintujen polveutumisesta 99% vai 0,0000000001%? Eli onko tälle selitykselle mitään muuta mittaria kuin joidenkin usko sen paremmuuteen?

    Oliko tämä lintu ennustettu evoluutio-opin mukaan vai oliko ennusteita useita, vai eikö tämä sisältynyt ollenkaan ennusteisiin?

    Äänestä

Moi !

sinä se vaan jaksat taistella tuulimyllyjä vastaan vääntämällä mitä ihmeellisempiä olkiukkoja.

Olen aivan varma että tunnet evollutioteoriaa riittävästi tietääksesi ettei tuo esimerkkisi sodi millään lailla sitä vastaan.

--

Äänestä
  • yleinen kritiikki, että vastapuoli ei tunne teoriaa, mitä on kritisoimassa:

    Mistä ensinnäkin väitteen esittäjä tietää vastapuolesta, tunteeko hän evoluutioteorian. Tunteeko väitteen esittäjä itsekään teoriaa tarpeeksi ja onko näin pätevä esittämään väitettä vastapuolestaan. Joka tapauksessa tällainen on todella huono väite, mikä vain jätetään roikkumaan ilmaan ilman perusteluja vastapuolen argumenttien heikkoudesta ts.*ad hominem. Pitäisikö jokaisella joka sanoo jotakin evoluution puolesta tai vastaan olla tohtorin arvo ensin? No niitäkin löytyy. Vielä vastapuoli väittää, että eivät ne nyt ”oikeita” tohtoreita ole (minkäs teet?-))

    Ilmeisesti ihminen tietää vasta jotakin evoluutioteoriasta kun esittää jotakin sen puolesta, oli se sitten aivan mitä tahansa, tällöin ei yleensä esitetä kritiikkiä väitteen esittäjän tietotasosta. Kuitenkin kait positiivisetkin argumentit vaativat tieteellisen kritiikin?

    Pitäisikö järjestää jokin ABC-evoluutiokortti, jonka suoritettua voisi väittää tuntevansa evoluutioteorian. Itse voisin suorittaa sen ;)

    lopuksi pieni lainaus:
    Evoluution maailmankuva Jonnson Phillip
    Uusi tie 2000

    *ad hominem
    hyökkäävät henkilöä eivätkä asiaa vastaan. Ei kuunnella ja pohdita argumentteja vaan haukutaan henkilöä. Hyökkääminen jotakuta vastaan leimaamalla hänet luomisuskoiseksi tai ateistiksi on usein tapa kääntää huomio pois henkilön pätevistä argumenteista. Toisaalta ei ole välttämättä asiaankuulumatonta tai epäreilua huomauttaa, että henkilö on jotenkin puolueellinen. Jälleen ongelmana ei ole niinkään se, että ihmiset valehtelisivat, vaan ennemminkin meidän kaikkien taipumuksemme uskoa se, mitä haluamme uskoa. Puoluellisuus kuuluu asiaan, mutta ei välttämättä merkitse, että hän on väärässä. Se riippuu todistusaineistosta.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Alex-Reg:[
    Olen aivan varma että tunnet evollutioteoriaa riittävästi tietääksesi ettei tuo esimerkkisi sodi millään lailla sitä vastaan. ]

    Tästähän tässä olikin kyse. Onko juurikaan olemassa kuviteltua havaintoa, joka sotisi, eli falsifikaatiokriteerit ovat harvinaisia. Siis vaikka tämän laosilaisen (huom! korjaus) rotan DNA olisi poikennut miten paljon tahansa nykyjyrsijöistä, olisi sille kuitenkin keksitty joku evoluutiotarina. Esim. tätä rottaa ei olisikaan luokiteltu jyrsijäksi, vaan sille olisi perustettu oma luokittelunsa jne.

    Mutta on kuitenkin edelleen totta, ettei kukaan ennustanut evoluutio-oppien perusteella tämän eliölajin löytymistä. Sekin on jo puute luonnontieteellisessä teoriassa, että ennustamattomiakin ilmiöitä havaitaan. Varsinkin, kun laji(ryhmä) oli jo tunnistettu fossiileista. Tässä on mielenkiintoinen vertailukohta niihin väitettyihin onnistuneisiin ennustuksiin fossiililajien osalta. Jos vääriä ennustuksia ja ennustamattomia löytöjä kertyy enemmän kuin onnistuneita (tämä pitää laskea) ennustuksia, niin eiköpä se kuvaa sitä, että teoria mallintaa heikosti ilmiötä, jota se väittää kuvaavansa.

    Eksakteissa luonnontieteissä yksikin teoriasta johdettu väärä ennuste saattaa teorian vaaraan.

    Äänestä

  • Ant1Ev0 kirjoitti:

    yleinen kritiikki, että vastapuoli ei tunne teoriaa, mitä on kritisoimassa:

    Mistä ensinnäkin väitteen esittäjä tietää vastapuolesta, tunteeko hän evoluutioteorian. Tunteeko väitteen esittäjä itsekään teoriaa tarpeeksi ja onko näin pätevä esittämään väitettä vastapuolestaan. Joka tapauksessa tällainen on todella huono väite, mikä vain jätetään roikkumaan ilmaan ilman perusteluja vastapuolen argumenttien heikkoudesta ts.*ad hominem. Pitäisikö jokaisella joka sanoo jotakin evoluution puolesta tai vastaan olla tohtorin arvo ensin? No niitäkin löytyy. Vielä vastapuoli väittää, että eivät ne nyt ”oikeita” tohtoreita ole (minkäs teet?-))

    Ilmeisesti ihminen tietää vasta jotakin evoluutioteoriasta kun esittää jotakin sen puolesta, oli se sitten aivan mitä tahansa, tällöin ei yleensä esitetä kritiikkiä väitteen esittäjän tietotasosta. Kuitenkin kait positiivisetkin argumentit vaativat tieteellisen kritiikin?

    Pitäisikö järjestää jokin ABC-evoluutiokortti, jonka suoritettua voisi väittää tuntevansa evoluutioteorian. Itse voisin suorittaa sen ;)

    lopuksi pieni lainaus:
    Evoluution maailmankuva Jonnson Phillip
    Uusi tie 2000

    *ad hominem
    hyökkäävät henkilöä eivätkä asiaa vastaan. Ei kuunnella ja pohdita argumentteja vaan haukutaan henkilöä. Hyökkääminen jotakuta vastaan leimaamalla hänet luomisuskoiseksi tai ateistiksi on usein tapa kääntää huomio pois henkilön pätevistä argumenteista. Toisaalta ei ole välttämättä asiaankuulumatonta tai epäreilua huomauttaa, että henkilö on jotenkin puolueellinen. Jälleen ongelmana ei ole niinkään se, että ihmiset valehtelisivat, vaan ennemminkin meidän kaikkien taipumuksemme uskoa se, mitä haluamme uskoa. Puoluellisuus kuuluu asiaan, mutta ei välttämättä merkitse, että hän on väärässä. Se riippuu todistusaineistosta.

    "Vielä vastapuoli väittää, että eivät ne nyt ”oikeita” tohtoreita ole"

    Kovasti sinulta tulee kaikki normaalit ad hominemit ja muut, mutta sorrut sitten siihen auktoriteettiuskoon. Se toki on kaikille pikku antievoille kovin rakasta, ei siinä mitään.

    Myös se perusnillitys joka teitä IDiootteja muita kressukoita vaivaa on nähtävissä selvästi. Heti kun teidän paskapuheenne ja valheenne tyrmätään, alkaa itkeminen siitä kuinka teitä on ymmärretty väärin. Säälittävää.

    Äänestä

  • old_profile_3668 kirjoitti:

    Alex-Reg:[
    Olen aivan varma että tunnet evollutioteoriaa riittävästi tietääksesi ettei tuo esimerkkisi sodi millään lailla sitä vastaan. ]

    Tästähän tässä olikin kyse. Onko juurikaan olemassa kuviteltua havaintoa, joka sotisi, eli falsifikaatiokriteerit ovat harvinaisia. Siis vaikka tämän laosilaisen (huom! korjaus) rotan DNA olisi poikennut miten paljon tahansa nykyjyrsijöistä, olisi sille kuitenkin keksitty joku evoluutiotarina. Esim. tätä rottaa ei olisikaan luokiteltu jyrsijäksi, vaan sille olisi perustettu oma luokittelunsa jne.

    Mutta on kuitenkin edelleen totta, ettei kukaan ennustanut evoluutio-oppien perusteella tämän eliölajin löytymistä. Sekin on jo puute luonnontieteellisessä teoriassa, että ennustamattomiakin ilmiöitä havaitaan. Varsinkin, kun laji(ryhmä) oli jo tunnistettu fossiileista. Tässä on mielenkiintoinen vertailukohta niihin väitettyihin onnistuneisiin ennustuksiin fossiililajien osalta. Jos vääriä ennustuksia ja ennustamattomia löytöjä kertyy enemmän kuin onnistuneita (tämä pitää laskea) ennustuksia, niin eiköpä se kuvaa sitä, että teoria mallintaa heikosti ilmiötä, jota se väittää kuvaavansa.

    Eksakteissa luonnontieteissä yksikin teoriasta johdettu väärä ennuste saattaa teorian vaaraan.

    "Sekin on jo puute luonnontieteellisessä teoriassa, että ennustamattomiakin ilmiöitä havaitaan"

    Älä sika valehtele. Puute teoriassa tuo olisi silloin jos ennustamaton havainto ei sopisi teoriaan. Muutenhan kuvaamasi teoria olisi Aivan Kaiken Teoria, koska ei olisi havaintoja joita teoria ei ennusta -> teoria siis selittäisi Aivan Kaiken.

    Äänestä

  • old_profile_3668 kirjoitti:

    Alex-Reg:[
    Olen aivan varma että tunnet evollutioteoriaa riittävästi tietääksesi ettei tuo esimerkkisi sodi millään lailla sitä vastaan. ]

    Tästähän tässä olikin kyse. Onko juurikaan olemassa kuviteltua havaintoa, joka sotisi, eli falsifikaatiokriteerit ovat harvinaisia. Siis vaikka tämän laosilaisen (huom! korjaus) rotan DNA olisi poikennut miten paljon tahansa nykyjyrsijöistä, olisi sille kuitenkin keksitty joku evoluutiotarina. Esim. tätä rottaa ei olisikaan luokiteltu jyrsijäksi, vaan sille olisi perustettu oma luokittelunsa jne.

    Mutta on kuitenkin edelleen totta, ettei kukaan ennustanut evoluutio-oppien perusteella tämän eliölajin löytymistä. Sekin on jo puute luonnontieteellisessä teoriassa, että ennustamattomiakin ilmiöitä havaitaan. Varsinkin, kun laji(ryhmä) oli jo tunnistettu fossiileista. Tässä on mielenkiintoinen vertailukohta niihin väitettyihin onnistuneisiin ennustuksiin fossiililajien osalta. Jos vääriä ennustuksia ja ennustamattomia löytöjä kertyy enemmän kuin onnistuneita (tämä pitää laskea) ennustuksia, niin eiköpä se kuvaa sitä, että teoria mallintaa heikosti ilmiötä, jota se väittää kuvaavansa.

    Eksakteissa luonnontieteissä yksikin teoriasta johdettu väärä ennuste saattaa teorian vaaraan.

    Kuinka monta eksaktia tiedettä tiedät?

    Äänestä

  • old_profile_3668 kirjoitti:

    Alex-Reg:[
    Olen aivan varma että tunnet evollutioteoriaa riittävästi tietääksesi ettei tuo esimerkkisi sodi millään lailla sitä vastaan. ]

    Tästähän tässä olikin kyse. Onko juurikaan olemassa kuviteltua havaintoa, joka sotisi, eli falsifikaatiokriteerit ovat harvinaisia. Siis vaikka tämän laosilaisen (huom! korjaus) rotan DNA olisi poikennut miten paljon tahansa nykyjyrsijöistä, olisi sille kuitenkin keksitty joku evoluutiotarina. Esim. tätä rottaa ei olisikaan luokiteltu jyrsijäksi, vaan sille olisi perustettu oma luokittelunsa jne.

    Mutta on kuitenkin edelleen totta, ettei kukaan ennustanut evoluutio-oppien perusteella tämän eliölajin löytymistä. Sekin on jo puute luonnontieteellisessä teoriassa, että ennustamattomiakin ilmiöitä havaitaan. Varsinkin, kun laji(ryhmä) oli jo tunnistettu fossiileista. Tässä on mielenkiintoinen vertailukohta niihin väitettyihin onnistuneisiin ennustuksiin fossiililajien osalta. Jos vääriä ennustuksia ja ennustamattomia löytöjä kertyy enemmän kuin onnistuneita (tämä pitää laskea) ennustuksia, niin eiköpä se kuvaa sitä, että teoria mallintaa heikosti ilmiötä, jota se väittää kuvaavansa.

    Eksakteissa luonnontieteissä yksikin teoriasta johdettu väärä ennuste saattaa teorian vaaraan.

    "Jos vääriä ennustuksia ja ennustamattomia löytöjä kertyy enemmän kuin onnistuneita (tämä pitää laskea) ennustuksia, niin eiköpä se kuvaa sitä, että teoria mallintaa heikosti ilmiötä, jota se väittää kuvaavansa."

    On selvää, että nykyinen tietämys evoluutiosta mallintaa ilmiön yksityiskohtia varsin heikosti. Eliökunnan kehityksen ennustaminen on täysin mahdotonta, koska siihen vaikuttavat muutkin tekijät kuin geneettiset, ie. geenien sisäiset.

    Onko biokemia eksakti tiede? Voitko ennustaa, mitä keksintöjä yms sen piirissä tullaan tekemään edes seuraavan 100 vuoden aikana? Esim. mitä uusia yhdisteitä tullaan kehittämään?

    Äänestä

  • old_profile_3668 kirjoitti:

    Alex-Reg:[
    Olen aivan varma että tunnet evollutioteoriaa riittävästi tietääksesi ettei tuo esimerkkisi sodi millään lailla sitä vastaan. ]

    Tästähän tässä olikin kyse. Onko juurikaan olemassa kuviteltua havaintoa, joka sotisi, eli falsifikaatiokriteerit ovat harvinaisia. Siis vaikka tämän laosilaisen (huom! korjaus) rotan DNA olisi poikennut miten paljon tahansa nykyjyrsijöistä, olisi sille kuitenkin keksitty joku evoluutiotarina. Esim. tätä rottaa ei olisikaan luokiteltu jyrsijäksi, vaan sille olisi perustettu oma luokittelunsa jne.

    Mutta on kuitenkin edelleen totta, ettei kukaan ennustanut evoluutio-oppien perusteella tämän eliölajin löytymistä. Sekin on jo puute luonnontieteellisessä teoriassa, että ennustamattomiakin ilmiöitä havaitaan. Varsinkin, kun laji(ryhmä) oli jo tunnistettu fossiileista. Tässä on mielenkiintoinen vertailukohta niihin väitettyihin onnistuneisiin ennustuksiin fossiililajien osalta. Jos vääriä ennustuksia ja ennustamattomia löytöjä kertyy enemmän kuin onnistuneita (tämä pitää laskea) ennustuksia, niin eiköpä se kuvaa sitä, että teoria mallintaa heikosti ilmiötä, jota se väittää kuvaavansa.

    Eksakteissa luonnontieteissä yksikin teoriasta johdettu väärä ennuste saattaa teorian vaaraan.

    >>Tästähän tässä olikin kyse. Onko juurikaan olemassa kuviteltua havaintoa, joka sotisi, eli falsifikaatiokriteerit ovat harvinaisia.

    Äänestä

  • Aloittaja

    kysyn vaan kirjoitti:

    Kuinka monta eksaktia tiedettä tiedät?

    Eksakti= n. kvantitatiivisesti ennustekykyinen (=pitkälle matematisoitu).

    "Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa yhdistyvät eksaktit tieteet. Tiedekunnassa voi maantieteen lisäksi opiskella fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä, tietojenkäsittelytiedettä, geologiaa ja tähtitiedettä."
    http://www.helsinki.fi/rekry/arkisto/yliopisto_osaa/marraskuu05.htm

    Termi on siis muitenkin kuin minun käytössäni. Eikä se sisällä evoluutiotieteitä!

    Äänestä

  • Aloittaja

    Amatöörifilosofi kirjoitti:

    "Jos vääriä ennustuksia ja ennustamattomia löytöjä kertyy enemmän kuin onnistuneita (tämä pitää laskea) ennustuksia, niin eiköpä se kuvaa sitä, että teoria mallintaa heikosti ilmiötä, jota se väittää kuvaavansa."

    On selvää, että nykyinen tietämys evoluutiosta mallintaa ilmiön yksityiskohtia varsin heikosti. Eliökunnan kehityksen ennustaminen on täysin mahdotonta, koska siihen vaikuttavat muutkin tekijät kuin geneettiset, ie. geenien sisäiset.

    Onko biokemia eksakti tiede? Voitko ennustaa, mitä keksintöjä yms sen piirissä tullaan tekemään edes seuraavan 100 vuoden aikana? Esim. mitä uusia yhdisteitä tullaan kehittämään?

    Tämä rottalöytöhän vastaa suurinpiirtein sitä, että kasvista olisi löydetty alaoksilta joku lipidi ja sitten hämmästeltäisiin kun sama tai samanlainen lipidi löydyy yläoksiltakin.

    On huomattava, että evoluutio-oppia pyritään korottamaan "onnistuneilla" ennusteilla, esim. "nelisiipisen" alkulinnun tapauksessa. Biokemiassa taidetaan paremminkin pyrkiä selvittämään, miten solu toimii, mitä komponentteja siitä löytyy jne. Ennusteita en juuri ole nähnyt juhlittavan.

    On tietenkin selvää, että niillä aloilla, missä teoria ennustaa kaiken ei enää uusia löytöjä tehdä, tiede on muuttunut pelkäksi teknologiaksi tai kuolleeksi. Tämän rotan tapauksessa kuitenkin oikeanlaisen ennusteen olisi voinut tehdä "kukin lajinsa mukaan" -lisääntymisen perustalta, eli eräänlaisen "epäevoluution" pohjalta. Tämä ennusemalli epäonnistuu sukupuuttotapauksissa.

    Äänestä

  • Aloittaja

    AntiHihhuli kirjoitti:

    >>Tästähän tässä olikin kyse. Onko juurikaan olemassa kuviteltua havaintoa, joka sotisi, eli falsifikaatiokriteerit ovat harvinaisia.

    AntiHihhuli:[Se ettei evoluutio teoria ennustanut kyseistä havintoa tarkoittaa vain sitä ettei tämä havainto kelpaa evoluution todisteeksi muttei myöskään todisteeksi evoluutiota vastaan. ]

    Hmm... kun joku Theodor sanoi, että "millään ei ole biologiassa merkitystä muutoin kuin evoluution valossa" tai jotain tommosta, niin se tietenkin asettaa vaatimuksia evoluution yleispätevyydelle. Kivi putoaa suoraan alas, mutta kaasupallo nousee ylöspäin ja höhen lentää tuulen mukana. Siis on muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin painovoima. Jos fysiikka olisi järjestetty biologian mukaan, puhuttaisiin vaikkapa "voimasta" joka aiheuttaa liiketilan muutoksia tai sitten ei. Kaikki on "voimaa". Tuollainen yleissuure olisi paljon käyttökelvottomampi kuin sen kvantitatiivisesti ja ennustekykyisesti luokitellut osatekijät: gravitaatio, noste, kitka, massavirta jne.

    Jos siis biologiassa on paljon sellaisia havaintoja, jotka eivät koske mitenkään evoluutioon, on tuo Theodorin lause vaarassa.

    Ja onhan edellisistä fossiilihavainnosta ennustettavissa "kukin lajinsa mukaan" -lisääntymisperiaatteella tämän rotan esiintyminen, ellei se ole sukupuuttoon kuollut.

    Äänestä

  • old_profile_3668 kirjoitti:

    Tämä rottalöytöhän vastaa suurinpiirtein sitä, että kasvista olisi löydetty alaoksilta joku lipidi ja sitten hämmästeltäisiin kun sama tai samanlainen lipidi löydyy yläoksiltakin.

    On huomattava, että evoluutio-oppia pyritään korottamaan "onnistuneilla" ennusteilla, esim. "nelisiipisen" alkulinnun tapauksessa. Biokemiassa taidetaan paremminkin pyrkiä selvittämään, miten solu toimii, mitä komponentteja siitä löytyy jne. Ennusteita en juuri ole nähnyt juhlittavan.

    On tietenkin selvää, että niillä aloilla, missä teoria ennustaa kaiken ei enää uusia löytöjä tehdä, tiede on muuttunut pelkäksi teknologiaksi tai kuolleeksi. Tämän rotan tapauksessa kuitenkin oikeanlaisen ennusteen olisi voinut tehdä "kukin lajinsa mukaan" -lisääntymisen perustalta, eli eräänlaisen "epäevoluution" pohjalta. Tämä ennusemalli epäonnistuu sukupuuttotapauksissa.

    Se ei sitten ole eksakti tiede sinun standardiesi mukaan.

    Äänestä

  • old_profile_3668 kirjoitti:

    Eksakti= n. kvantitatiivisesti ennustekykyinen (=pitkälle matematisoitu).

    "Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa yhdistyvät eksaktit tieteet. Tiedekunnassa voi maantieteen lisäksi opiskella fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä, tietojenkäsittelytiedettä, geologiaa ja tähtitiedettä."
    http://www.helsinki.fi/rekry/arkisto/yliopisto_osaa/marraskuu05.htm

    Termi on siis muitenkin kuin minun käytössäni. Eikä se sisällä evoluutiotieteitä!

    Termiä "eksakti" on näemmä laajennettu jossakin pelin vaiheessa: aikanaan eksakteja (merkityksessä täsmällinen) tieteitä oli tasan yksi.

    Ja se ei ollut uskonto!

    Äänestä

  • Aloittaja

    Amatöörifilosofi kirjoitti:

    Se ei sitten ole eksakti tiede sinun standardiesi mukaan.

    Biokemiaa ei todellakaan mainita tuolla toisaalla linkittämässäni Helsingin yliopiston eksaktien tieteiden listassa. Kyse on tietenkin osittain makuasiasta, mihin raja vedetään.

    Kokeiden toistettavuus on kuitenkin biokemiassa paljon täsmällisempää (=ennustettavaa) kuin evoluutiohistorian tutkimuksessa, jossa korostetaan ainutlaatuisuutta ja ennustamattomuutta.

    Äänestä

  • old_profile_3668 kirjoitti:

    Eksakti= n. kvantitatiivisesti ennustekykyinen (=pitkälle matematisoitu).

    "Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa yhdistyvät eksaktit tieteet. Tiedekunnassa voi maantieteen lisäksi opiskella fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä, tietojenkäsittelytiedettä, geologiaa ja tähtitiedettä."
    http://www.helsinki.fi/rekry/arkisto/yliopisto_osaa/marraskuu05.htm

    Termi on siis muitenkin kuin minun käytössäni. Eikä se sisällä evoluutiotieteitä!

    Kvantitatiivisesti eksakti on siis sellainenkin havainto, joita tiinamuoriska tekee kaiken aikaa: pienikin vilkaisu (vastapuolisen) keskustelijan silmissä väärään suuntaan, ja tiinamuori tietää, mikä on vastapuolisen keskustelijan mielessä.

    Kun vielä näkee vilkaisun suunnan, tietää, jotta mitä kyseinen vilkaisu tarkoittaa: halua paeta, halua ottaa erimielistä kantaa, halua vetäytyä koko keskustelusta. Eikä vastapelurin tarvitse sanoa ensimmäistäkään sanaa... Wau! Olen aina kuvitellut, että kyseinen tieto(ni) on pelkästään kvalitatiivista.

    Eli eksaktia, toisin sanoen kvantitatiivisesti ennustekykyistä tietoa lienee siis muukin kuin pitkälle matematisoitu.

    Terveisin humanistiset tieteet kunniaan -liikettä edustava ihmisiä epämatemaattisesti lukeva humanistinen muoriska

    Peeäs: onko meidän ihan pakko puhua tällä kielellä, jotta vaikuttaisimme fiksuilta???

    :-)))

    Äänestä

  • old_profile_3668 kirjoitti:

    Eksakti= n. kvantitatiivisesti ennustekykyinen (=pitkälle matematisoitu).

    "Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa yhdistyvät eksaktit tieteet. Tiedekunnassa voi maantieteen lisäksi opiskella fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä, tietojenkäsittelytiedettä, geologiaa ja tähtitiedettä."
    http://www.helsinki.fi/rekry/arkisto/yliopisto_osaa/marraskuu05.htm

    Termi on siis muitenkin kuin minun käytössäni. Eikä se sisällä evoluutiotieteitä!

    Onkohan tähtitiede niinkään eksakti tiede? Edelleen ei voida määritellä tarkkaan maailmankaikkeuden ikää vaan voidaan päästä tarkkuudessa vain joihinkin miljooniin vuosiin. Lisäksi avaruudesta on vielä paljon tietoa mihin ei toistaiseksi välimatkojen takia voida koskea ja muina peikkoina on mm. antimateria ja mustat aukot joista on vain teorioita, ei eksakteja tietoja. Sitä paitsi tähtitiede sotii aivan yhtä paljon Raamattua vastaan kuin evoluutiokin, Pälikkö ei vain hauku tähtitiedettä kirjassaan joten teilläkään ei pahemmin taida sitten olla mitään tietoa onko se vai eikö se ole vääräoppinen tieteen ala.

    Miksi kreationismi ei kuulunut mielestäsi eksakteihin tieteen aloihin? Eikö goddidit ole aivan yhtä hyvä kuin (vähän puutteellinen) Kaiken Teoria?

    Äänestä

  • old_profile_3668 kirjoitti:

    AntiHihhuli:[Se ettei evoluutio teoria ennustanut kyseistä havintoa tarkoittaa vain sitä ettei tämä havainto kelpaa evoluution todisteeksi muttei myöskään todisteeksi evoluutiota vastaan. ]

    Hmm... kun joku Theodor sanoi, että "millään ei ole biologiassa merkitystä muutoin kuin evoluution valossa" tai jotain tommosta, niin se tietenkin asettaa vaatimuksia evoluution yleispätevyydelle. Kivi putoaa suoraan alas, mutta kaasupallo nousee ylöspäin ja höhen lentää tuulen mukana. Siis on muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin painovoima. Jos fysiikka olisi järjestetty biologian mukaan, puhuttaisiin vaikkapa "voimasta" joka aiheuttaa liiketilan muutoksia tai sitten ei. Kaikki on "voimaa". Tuollainen yleissuure olisi paljon käyttökelvottomampi kuin sen kvantitatiivisesti ja ennustekykyisesti luokitellut osatekijät: gravitaatio, noste, kitka, massavirta jne.

    Jos siis biologiassa on paljon sellaisia havaintoja, jotka eivät koske mitenkään evoluutioon, on tuo Theodorin lause vaarassa.

    Ja onhan edellisistä fossiilihavainnosta ennustettavissa "kukin lajinsa mukaan" -lisääntymisperiaatteella tämän rotan esiintyminen, ellei se ole sukupuuttoon kuollut.

    Onko mielestäsi höyhenen lentorata tuulessa tai kiven putoaminen osa biologiaa?

    Evoluutio on avain biologian tarkastelemiseen, eikä biolobialla tee mitään ilman evoluutiota. Voit vapaasti lainata sanojani. Tätä myös sanoi aikanaan biologian opettaja lukiossa (niin! siellä harhaoppisten myrkytyslaitoksessa!!!) ja uskoin joka sanan - pakana kun olen.

    Äänestä

  • old_profile_3668 kirjoitti:

    AntiHihhuli:[Se ettei evoluutio teoria ennustanut kyseistä havintoa tarkoittaa vain sitä ettei tämä havainto kelpaa evoluution todisteeksi muttei myöskään todisteeksi evoluutiota vastaan. ]

    Hmm... kun joku Theodor sanoi, että "millään ei ole biologiassa merkitystä muutoin kuin evoluution valossa" tai jotain tommosta, niin se tietenkin asettaa vaatimuksia evoluution yleispätevyydelle. Kivi putoaa suoraan alas, mutta kaasupallo nousee ylöspäin ja höhen lentää tuulen mukana. Siis on muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin painovoima. Jos fysiikka olisi järjestetty biologian mukaan, puhuttaisiin vaikkapa "voimasta" joka aiheuttaa liiketilan muutoksia tai sitten ei. Kaikki on "voimaa". Tuollainen yleissuure olisi paljon käyttökelvottomampi kuin sen kvantitatiivisesti ja ennustekykyisesti luokitellut osatekijät: gravitaatio, noste, kitka, massavirta jne.

    Jos siis biologiassa on paljon sellaisia havaintoja, jotka eivät koske mitenkään evoluutioon, on tuo Theodorin lause vaarassa.

    Ja onhan edellisistä fossiilihavainnosta ennustettavissa "kukin lajinsa mukaan" -lisääntymisperiaatteella tämän rotan esiintyminen, ellei se ole sukupuuttoon kuollut.

    >>Hmm... kun joku Theodor sanoi, että "millään ei ole biologiassa merkitystä muutoin kuin evoluution valossa" tai jotain tommosta, niin se tietenkin asettaa vaatimuksia evoluution yleispätevyydelle.

    Äänestä

  • Hä! kirjoitti:

    "Vielä vastapuoli väittää, että eivät ne nyt ”oikeita” tohtoreita ole"

    Kovasti sinulta tulee kaikki normaalit ad hominemit ja muut, mutta sorrut sitten siihen auktoriteettiuskoon. Se toki on kaikille pikku antievoille kovin rakasta, ei siinä mitään.

    Myös se perusnillitys joka teitä IDiootteja muita kressukoita vaivaa on nähtävissä selvästi. Heti kun teidän paskapuheenne ja valheenne tyrmätään, alkaa itkeminen siitä kuinka teitä on ymmärretty väärin. Säälittävää.

    Sinun argumentointitasosi on kirvesmiehen ja tyhjäntoimittajan väliseltä harmaalta vyöhykkeeltä kotoisin.
    Mikään sanomisestasi ei täytä tieteellisesti mitään alkeellisimpiakaan kriteerejä.
    Oletko vielä pussihousuväkeäkin?

    Äänestä

  • old_profile_3668 kirjoitti:

    Alex-Reg:[
    Olen aivan varma että tunnet evollutioteoriaa riittävästi tietääksesi ettei tuo esimerkkisi sodi millään lailla sitä vastaan. ]

    Tästähän tässä olikin kyse. Onko juurikaan olemassa kuviteltua havaintoa, joka sotisi, eli falsifikaatiokriteerit ovat harvinaisia. Siis vaikka tämän laosilaisen (huom! korjaus) rotan DNA olisi poikennut miten paljon tahansa nykyjyrsijöistä, olisi sille kuitenkin keksitty joku evoluutiotarina. Esim. tätä rottaa ei olisikaan luokiteltu jyrsijäksi, vaan sille olisi perustettu oma luokittelunsa jne.

    Mutta on kuitenkin edelleen totta, ettei kukaan ennustanut evoluutio-oppien perusteella tämän eliölajin löytymistä. Sekin on jo puute luonnontieteellisessä teoriassa, että ennustamattomiakin ilmiöitä havaitaan. Varsinkin, kun laji(ryhmä) oli jo tunnistettu fossiileista. Tässä on mielenkiintoinen vertailukohta niihin väitettyihin onnistuneisiin ennustuksiin fossiililajien osalta. Jos vääriä ennustuksia ja ennustamattomia löytöjä kertyy enemmän kuin onnistuneita (tämä pitää laskea) ennustuksia, niin eiköpä se kuvaa sitä, että teoria mallintaa heikosti ilmiötä, jota se väittää kuvaavansa.

    Eksakteissa luonnontieteissä yksikin teoriasta johdettu väärä ennuste saattaa teorian vaaraan.

    Esim. tätä rottaa ei olisikaan luokiteltu jyrsijäksi, vaan sille olisi perustettu oma luokittelunsa
    ---
    Tietenkin. Jos eläin ei ole jyrsijä, niin ei sitä tietenkään voi jyrsijäksi luokitella. Tules välillä lähemmäs maanpintaa.

    Äänestä

Miten tämä uusi löydetty eläin muka kumoaisi evoluutioteorian?

Linkissäsi ei väitetä (jos oikein ymmärsin), että löytö olisi täsmälleen samanlainen kuin sen 11 miljoonaa vuotta sitten sukupuuttoon kuolleet sukulaiset. Todetaan vain, että se näyttäisi olevan läheisempää sukua niille (sukupuuttoon kuolleille lajeille) kuin millekään nykyään elävälle lajille. Niinpä kalliorottakin on voinut muuttua vuosimiljoonien kuluessa eikä se niin muodoin ole kirjaimellisesti mikään "elävä fossiili". Ja vaikka se ei oli muuttunut yhtään, ei sekään kumoa evoluutioteoriaa. Sehän kertoo vain sen, että laji on pysynyt näihin päiviin asti hengissä. Niitähän on paljon muitakin vastaavia lajeja.

"Evoluutio-opit eivät ennustaneet tämän lajin löytymistä"

Ei evoluutiooppi ennusta tämänkaltaisten lajien löytymisen puolesta eikä niiden löytymistä vastaan. Se ennustaa, että lajit muuttuvat toisiksi ja että osa sukupuista päätyy umpikujaan (= sukupuutto). Mutta vaikka jonkin sukupuun haarat näyttäisivät jo ammoin päätyneen, ei se silti kiellä etteikö joku (vielä löytymätön) haara voisi elää jossain. Lajihan ei välttämättä muutu, ellei elinympäristö muutu tai lajin sisäinen kilpailu aiheuta muutospainetta.

Niinpä voisi väittää, päin vastoin kuin sinä esität, että uusi löydetty laji istuu hyvin evoluutioteoriaan.

Äänestä

Eräältä Tyynen valtameren saarelta löytyi volkaaninen kivi, joka kelluu vedessä. Se on siis kivi, ja muistuttaa merkittävästi muita kiviä, paitsi että se kelluu.

Gravitaatio-opit eivät tämän kiven löytymistä. Toisaalta kelluminen on määritelmällisestä ainoa "epäuppoamisen" muotoa veteen laitetuille kappaleille ja samalla ainoa kohtuullisesti ennustettavissa oleva uppoamissuunta. Kukaan ei kuitenkaan näytä ottavan tätäkään löytyä merkkinä gravitaatio-oppien puutteellisuudesta. Jälkiviisaan selityksenhän gravitaatio-opit aina kykenevät antamaan.

Jos oletaan, että tämän kiven koostumus on vielä tuntematon, niin mikä olisi kunkin gravitaatio-opin (tai nykyisin yleisimmän opin) mukainen paras ennuste kiven rakenteelle ja mikä olisi sellainen rakenteen muoto, joka riittäisi kumoamaan kyseisen ennusteen tehneen opin. Eli miten tätä kiveä voisi käyttää jonkun gravitaatio-opin hyvyyden mittaamiseen tai peräti hylkäämiskriteerinä. Olisiko rakenteen samankaltaisuusprosentille jokin raja verrattuna muihin nykykiviin, minkä jälkeen voitaisiin todeta, että tämä kivi ei ole volkanismin tulos? 2%, 20%, 80% vai 110%?

* * *

Joo, ei tuossakaan tolkkua ole.

Äänestä

koko DNA:n koodi olisi eri esim. sillä AGG=Stop CUC=start
ja UAA UUG = asparagiini jne ihan eri kodonit ja DNA-koodi kuin nykyeliöillä.
Silloin alkaisi tulla "alienien leikki" mieleen..

Miksi se kuitenkaan pitäisi hylätä ?
Evoluutiohan toimii muilla elukoilla ;)

Äänestä
  • Aloittaja

    Kiitos, että vastasit kysymykseeni asiallisesti.

    Kreationismin kannaltahan esittämäsi kaltainen tilanne olisi myös kiusallinen, koska joku menisi sitten väittämään, että tällä rotalla on eri luoja kuin muulla biosfäärillä.

    Mr.K.A.T.:[Miksi se kuitenkaan pitäisi hylätä ?
    Evoluutiohan toimii muilla elukoilla ;)]
    Nythän olisikin kyse evoluutio-oppien ja miksei -ilmiönkin kattavuudesta. "Kaikki" hyväksyvät evoluution lajin sisäisenä variaationa. Uusien lajien osalta jotkut jäävät "perusryhmän" tasolle jne. Kunnon evoluutio-opas esittää aina mukaan myös spontaanin sikiämisen (=kemiallisen evoluution), vaikka sitten se ei muka olekaan osa evoluutiota. Lisää hämmennystä aiheuttaa kosminen evoluutio (tähtien kehittyminen) yms. missä sama sana esiintyy hieman eri merkityksessä.

    DNA-koodi on sitten toisen tarinan aihe, miksi se on optimoitu, vai onko sittenkään jne.

    Äänestä

  • old_profile_3668 kirjoitti:

    Kiitos, että vastasit kysymykseeni asiallisesti.

    Kreationismin kannaltahan esittämäsi kaltainen tilanne olisi myös kiusallinen, koska joku menisi sitten väittämään, että tällä rotalla on eri luoja kuin muulla biosfäärillä.

    Mr.K.A.T.:[Miksi se kuitenkaan pitäisi hylätä ?
    Evoluutiohan toimii muilla elukoilla ;)]
    Nythän olisikin kyse evoluutio-oppien ja miksei -ilmiönkin kattavuudesta. "Kaikki" hyväksyvät evoluution lajin sisäisenä variaationa. Uusien lajien osalta jotkut jäävät "perusryhmän" tasolle jne. Kunnon evoluutio-opas esittää aina mukaan myös spontaanin sikiämisen (=kemiallisen evoluution), vaikka sitten se ei muka olekaan osa evoluutiota. Lisää hämmennystä aiheuttaa kosminen evoluutio (tähtien kehittyminen) yms. missä sama sana esiintyy hieman eri merkityksessä.

    DNA-koodi on sitten toisen tarinan aihe, miksi se on optimoitu, vai onko sittenkään jne.

    "
    DNA-koodi on sitten toisen tarinan aihe, miksi se on optimoitu,
    "

    Missä mielessä DNA-koodi on optimoitu? Jossain höpö-informaatioteoreettisessa mielessä, vai?

    Äänestä

  • Aloittaja

    Ristinpolkija kirjoitti:

    "
    DNA-koodi on sitten toisen tarinan aihe, miksi se on optimoitu,
    "

    Missä mielessä DNA-koodi on optimoitu? Jossain höpö-informaatioteoreettisessa mielessä, vai?

    minä (aiemmin):[DNA-koodi on sitten toisen tarinan aihe, miksi se on optimoitu, vai onko sittenkään jne. ]
    Optimoitumisen osoitamiseksi pitäisi valmistaa erilaisia DNA-koodeja (tällä tietoa vaikuttaa mahdolliselta toteuttaa) ja vertailla muuten identtisiä eliöitä keskenään. Niissä olisi siis sama proteiinikoneisto, mutta eritavoin koodattu DNA-tripletti jne. Jos joku toisinkoodattu eliö pystyisi valtaamaan elintilaa nykyeliöltä, olisi todennäköinen syy optimoidumpi DNA. Jos tämä uutuus koodi osoittautuisi useille eliöille paremmaksi, kumoutuisi oletus nykyeliöiden optimoidusta koodista.

    Optimointia pitää siis tarkastella koko biosfäärin tasollakin. Nykyinen DNA ei ole pakatuin (lyhyin) mahdollinen, mutta sen reduntanssi on hyödynnetty tehokkaasti erilaisissa ympäristöissä (esim. kuumissa olosuhteissa).

    Evoluutio-oppi ei ennusta optimoitua DNA-koodia, mutta voi toki jälkeenpäin antaa sille selityksen (se on jäänyt jäljelle useista eri yritelmistä yms. tarinaa). Luomisopissa pitäisi vastaavasti pystyä antamaan selitys epäoptimaaliselle koodille, toki niitäkin voinee keksiä.

    Äänestä

  • old_profile_3668 kirjoitti:

    minä (aiemmin):[DNA-koodi on sitten toisen tarinan aihe, miksi se on optimoitu, vai onko sittenkään jne. ]
    Optimoitumisen osoitamiseksi pitäisi valmistaa erilaisia DNA-koodeja (tällä tietoa vaikuttaa mahdolliselta toteuttaa) ja vertailla muuten identtisiä eliöitä keskenään. Niissä olisi siis sama proteiinikoneisto, mutta eritavoin koodattu DNA-tripletti jne. Jos joku toisinkoodattu eliö pystyisi valtaamaan elintilaa nykyeliöltä, olisi todennäköinen syy optimoidumpi DNA. Jos tämä uutuus koodi osoittautuisi useille eliöille paremmaksi, kumoutuisi oletus nykyeliöiden optimoidusta koodista.

    Optimointia pitää siis tarkastella koko biosfäärin tasollakin. Nykyinen DNA ei ole pakatuin (lyhyin) mahdollinen, mutta sen reduntanssi on hyödynnetty tehokkaasti erilaisissa ympäristöissä (esim. kuumissa olosuhteissa).

    Evoluutio-oppi ei ennusta optimoitua DNA-koodia, mutta voi toki jälkeenpäin antaa sille selityksen (se on jäänyt jäljelle useista eri yritelmistä yms. tarinaa). Luomisopissa pitäisi vastaavasti pystyä antamaan selitys epäoptimaaliselle koodille, toki niitäkin voinee keksiä.

    "Jos joku toisinkoodattu eliö pystyisi valtaamaan elintilaa nykyeliöltä, olisi todennäköinen syy optimoidumpi DNA."

    Jos tarkoitat optimoidulla 'pakattua', ei sillä tuntuisi olevan mitään tekemistä 'paremman soveltuvuuden' kanssa. Sen sijaan tietysti se DNA, joka antaa paremman soveltuvuuden po. ekologisessa lokerossa, on sisällöllisesti optimoitu siinä paikassa ja sillä hetkellä - eli 'nykyeliöiden' suhteen tässä ja nyt.

    Laajemmasta 'optimoinnista' (koko biosfääri) ei oikeastaan kannata keskustella, koska matemaattisena konstruktiona optimointia voi suorittaa ja tarkastella vain yhden tekijän suhteen.

    Insinöörituttavieni mukaan on olemassa metodeja, joissa tarkastellaan useampia tekijöitä, mutta ne metodit on 'peruuttamattomasti redusoitavissa' mielivaltaiseen painotukseen tekijöiden välillä.

    Havainnollistaakseni: autoa valittaessa ei voi optimoida SEKÄ polttoaineen kulutusta ETTÄ kiihtyvyyttä.

    Kuten itsekin toteat, redundanssi on hyödyksi. Ei minunkaan tietokoneessani turhaan ole RAID-levysysteemiä!

    Äänestä

No, eipähän evoluutioteoria täydellinen olekaan, siksi se onkin teoria - mutta sellainen mille on valtavasti näyttöä ja miksi se onkin hyväksytty yleiseksi arvioksi nykyisen eliöbiodiversiteetin synnystä.

Tämmöisiä löytyy aina silloin tällöin, joita voidaan tulkita ettei evoluutio ole riittävä kyseisen asian selvittämiseksi, mutta eipä se silti evoluutiota kaada. Kuten voisi fiksusti sanoa - kaikki yliluonnollinen on vain luonnollisuutta mitä tiede ei ole ehtinyt toistaiseksi selittää.

Kyllähän trilobiittejä löytyy vieläkin jos jonkinlaisia vaikka jurakaudet ja muut ovat menneen talven lumia. Vesinokkaeläinkin on kuulemma pirun vanha eläin, mutta millä tavoin ne todistaisivat evoluutiota vastaan? Evoluutiohan on sopeutumista, joten jos eläin tulee toimeen mainiosti omalla alueellaan eikä ympäristö tai toiset eliöt (kuten luonnolliset viholliset) painosta eliötä sopeutumaan, se säilyy ennallaan muuttumattomana. Hyönteiset ovat monessa suhteessa jo täydellisiä eliöitä maan päällä, täydellisempiä kuin ihmiset, eivätkä ne ole muuttuneet pahemmin sitten miljardien vuosien kuluttua. Eikä se sodi evoluutiota vastaan, koska evoluutio ei tarkoita sitä että jokaisen eliön olisi pakko aina kehittyä ja muuttua johonkin suuntaan, kun kyse on juuri siitä että tuleeko eliölle tarvetta muuntua.

Mutta mitä minä sinulle näitä jorisen, nämä ovat varmasti tuttua kauraa ja tuntuu enemmän ja enemmän etten ymmärtänyt kysymystäsi. No, pointinpuoleisena taisi kuitenkin olla että miljoonia vuosia muuntumattomia eliöitä voi hyvinkin olla olemassa jos niille on käynyt sellainen säkä ettei tarvitse sopeutua uusiin oloihin ja sitä kautta geenit säilyy samana.

Äänestä

>Evoluutio-opit eivät ennustaneet tämän lajin
>löytymistä.

Ja millähän perusteella sen olisi pitänyt ennustaa?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


old_profile_3668 kirjoitti:

Laonastes aenigmamus, vietnamilainen "kalliorotta" on uusin elävä fossiili, eli laji, joka muistuttaa merkittävästi vanhaksi määriteltyä fossiililajia.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/5082264.stm

Evoluutio-opit eivät ennustaneet tämän lajin löytymistä. Toisaalta muuttumattomuus on määritelmällisesti ainoa "epäevoluution" muoto populaatioille ja samalla se on ainoa kohtuullisesti ennustettavissa oleva lajin "kehityssuunta". Kukaan ei kuitenkaan näyttäisi ottavan tätäkään löytöä merkkinä evoluutio-oppien puutteellisuudesta. Jälkiviisaan selityksenhän evoluutio-opit aina kykenevät antamaan.

Jos oletetaan, että tämän rotan DNA on vielä tuntematon, niin mikä olisi kunkin evoluutio-opin (tai nykyisin yleisimmän opin) mukainen paras ennuste eliön DNA:n rakenteelle ja mikä olisi sitten sellainen DNA:n muoto, joka riittäisi kumoamaan kyseisen ennusteen tehneen opin. Eli miten tätä eliötä voisi käyttää jonkun evoluutio-opin hyvyyden mittaamiseen tai peräti hylkäämiskriteerinä? Olisiko geenien samankaltaisuus%:lle jokin raja verrattuna muihin nykyeliöihin, minkä jälkeen voitaisiin todeta, ettei tämä rotta ole evoluution tuotos? 2%, 20%, 80% vai 98%?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu