Toimittuani yli kaksikymmentä vuotta työnantajana olen joutunut myöntämään seuraavat sukupuolten eroihin liittyvät tosiasiat:
- jos palkka perustuu tulokseen (provisio), miesten ansiot ovat puolitoista - kaksi kertaa parempia kuin naisten.
- sairaslomia naisilla n. 1,5 kertaa enemmän.
- työtoverin/esimiehen huonosta käytöksestä tehdyt kirjalliset valitukset lähes sataprosenttisesti naisten tekemiä
- naiset puuttuvat työpaikalla vähän väliä täysin merkityksettömiin pikkuasioihin ja vaativat niihin muutoksia. Miehet eivät ole moisia "epäkohtia" edes huomanneet.
- keskinäinen riitely ja kiusatuksi tulemisen kokemus on naistyöntekijöiden keskuudessa n. viisi kertaa yleisempää kuin miesten.
- naistyöntekijöistä n. 25 % muuttuu määrättyinä kuukautiskierron päivinä lähes mahdottomiksi työyhteisön kannalta. He kärttyilevät, riitelevät vaikka yksin, itkeskelevät, syyttävät työnantajaa, työtovereita ja vaikka naapurin kissaa kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä.
- naiset ovat näennäisesti ahkerampia eli puuhastelevat koko työajan jotakin. Tulosta tarkastellessa kuitenkin lähes poikkeukselisesti miehet ovat saaneet enemmän aikaan.
- naiset ovat välillä sietämättömän kateellisia toisilleen, tämä ei ole klisee, vaan ikävä tosiasia. Usein nämä kateudesta johtuvat henkiset kissatappelut pilaavat koko työpaikan ilmapiirin jopa kuukausiksi.
Tiedän, että edellä kerrottu halutaan kääntää provoksi. Oikeastaan itsekin toivon, että niin olisi, koska naistyöntekijöitä on meidän alalla helpompi löytää, mutta ikävä kyllä tuo on totuus.
Olen huomannut, että muilla keskisuurten yritysten pyörittäjillä (olkoon yrittäjä mies tai nainen) on aivan samanlaisia kokemuksia.
Eräässä seminaarissa esitelmöitsijä (nainen) totesi kuvaavasti:
"On helpompi johtaa tuhannen miehen ryöstelevää palkkasoturiarmeijaa, kuin viiden samassa kuukautiskiertovaiheessa olevan naisen toimistoa."
Olen tuosta samaa mieltä.
- jos palkka perustuu tulokseen (provisio), miesten ansiot ovat puolitoista - kaksi kertaa parempia kuin naisten.
- sairaslomia naisilla n. 1,5 kertaa enemmän.
- työtoverin/esimiehen huonosta käytöksestä tehdyt kirjalliset valitukset lähes sataprosenttisesti naisten tekemiä
- naiset puuttuvat työpaikalla vähän väliä täysin merkityksettömiin pikkuasioihin ja vaativat niihin muutoksia. Miehet eivät ole moisia "epäkohtia" edes huomanneet.
- keskinäinen riitely ja kiusatuksi tulemisen kokemus on naistyöntekijöiden keskuudessa n. viisi kertaa yleisempää kuin miesten.
- naistyöntekijöistä n. 25 % muuttuu määrättyinä kuukautiskierron päivinä lähes mahdottomiksi työyhteisön kannalta. He kärttyilevät, riitelevät vaikka yksin, itkeskelevät, syyttävät työnantajaa, työtovereita ja vaikka naapurin kissaa kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä.
- naiset ovat näennäisesti ahkerampia eli puuhastelevat koko työajan jotakin. Tulosta tarkastellessa kuitenkin lähes poikkeukselisesti miehet ovat saaneet enemmän aikaan.
- naiset ovat välillä sietämättömän kateellisia toisilleen, tämä ei ole klisee, vaan ikävä tosiasia. Usein nämä kateudesta johtuvat henkiset kissatappelut pilaavat koko työpaikan ilmapiirin jopa kuukausiksi.
Tiedän, että edellä kerrottu halutaan kääntää provoksi. Oikeastaan itsekin toivon, että niin olisi, koska naistyöntekijöitä on meidän alalla helpompi löytää, mutta ikävä kyllä tuo on totuus.
Olen huomannut, että muilla keskisuurten yritysten pyörittäjillä (olkoon yrittäjä mies tai nainen) on aivan samanlaisia kokemuksia.
Eräässä seminaarissa esitelmöitsijä (nainen) totesi kuvaavasti:
"On helpompi johtaa tuhannen miehen ryöstelevää palkkasoturiarmeijaa, kuin viiden samassa kuukautiskiertovaiheessa olevan naisen toimistoa."
Olen tuosta samaa mieltä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miehet ei tosiaan riitele turhaan, vaan tekee mitä lystää. Eli pomon on mahdotonta saada kundeja tekemään haluttuja asioita ja tästä seuraa se, että yhteistyö menee täysin kiville. Tehdään asioita - "tulosta", jolla ei tee mitään, kun se ei toimi ollenkaan yhteen sen kanssa mitä viereisessä huoneessa tehdään.
Ei riidellä tarvitse, jos ei edes aio tehdä sitä mitä pitäisi, vaan tekee sen mitä itse haluaa. Tästä vielä saadaan mitattavaa tulostakin.
Valitettavasti vaan integroidun kokonaisuuden tasolla tuota hyötyä ei ole olemassa, mutta paskanko väliä sillä on kun näyttää paperilla hyvältä.
Että ime sinä stereotyyppiäsi. Suoraan sanoen tuosta sun tekstistä tulee yksi asia selväksi - et itse kykene tekemään naisten kanssa töitä tasavertaisesti, ja ongelmat ovat luultavasti pitkäli itseaiheuttamiasi.
Lisäksi voisi kysyä, että miksi naiset on enemmän poissa töistä - siksikö, että he hoitavat sairaat lapset ?
Ja then again - eipä noita sun juttuja tue mikään muu kuin yhden ihmisen "kokemus". Tieteelliseen tietoon verrattuna täysin arvotonta. Viittaa johonkin tutkimukseen äläkä länkytä.
Sullahan on tietysti joku tutkimus osoittamassa että :
a) Miehet tekevät mitä lystäävät ja pomojen on mahdotonta saada heitä tekemään haluttuja asioita
b) Miehet ovat kykenemättömiä yhteistyöhön keskenään
c) edellisen kirjoittaja on kykenemätön toimimaan naisten kanssa
Muutenhan sinunkin on turhaa rääpiä täällä päätäsi mutu-pohjalta, vai mitä?
Pruit.
aikas rankasti saavat naiset nyt niskaansa. Pikkaisen pitää kaataa kuppia (jos tuo kaikki pitää paikkansa) niin esimiehen suuntaan. Itselläni on kokemusta esimiehenä olosta ja ollut myös naisia alaisina.
Naisten kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa, oikeastaan yhtä lukuunottamatta. Hän sattui vain olemaan hivenen alkoholisti, mutta kyseiseen aikaan tilastot korjasi tasa-arvoisiksi myös eräs miespuoleinen työntekijä, joka oli myös alkoholisti. Sinänsä puntit ovat tasan.
Sairaslomia yhdelle naiselle kertyi kieltämättä enemmän kuin muille naisille tai miehille. Tämä johtui pitkälti siitä, että hän oli pääasiassa sairaslomillaan hoitamassa sairastuneita lapsia. Näitä hänellä oli kuitenkin 3 alle kouluikäistä.
Työtehtävät on ollut tapana jakaa tietotaidon mukaan sekä jossain määrin huomioida ihmisten kiinnostustakin asioihin. Tehtävät ja projektit jaetaan niin, että kyseltävää eikä epäselvää jää. Työtehtävistä on olemassa laatukäsikirjan vaatimat ohjeistukset sekä työnkuvaukset. Projektit johdetaan niin, että joka osalle on vastuuhenkilö sekä määräaika. Suunnitelmasta saa poiketa jos on hyvä syy, sooloilusta tulee seuraamuksia välittömästi. Hötkyilyä ei siis siedetä.
Tulosta syntyy kaikilta,kunhan työntekijöille luodaan puitteet tuloksen tekemiseen. Tämäkin on johtamista. Kirjallisia valituksia en ole enkä tule ottamaan vastaan. Jos jotain on sydämmellä sen saa auliisti kertoa. Juttu hoidetaan päiväjärjestykseen saman tien. Myöskään en jaa kirjallisia varoituksia. Ainoa kirjallinen varoitus jonka voin antaa on työsuhteen purkuilmoitus.
Hyvään johtamiseen kuuluu työmotivaation sekä yhteishengenluominen. Tämä ei suinkaan tarkoita mitään "yhteiseen hiileen puhaltamista", "samassa veneessä olemista", tai muuta kliseistä jeesustelua. Kyse on vain siitä, että porukalle tehdään selväksi se, että täällä ollaan töissä ja töitä tehdään yhdessä. Siitä maksetaan palkka eikä vittuilusta puolin eikä toisinkaan.
Jos jotakuta kiinnostaa "merkityksettömät pienet asiat?" niin hän on oikeutettu ja velvoitettu hoitamaan pienetkin asiat kuntoon. Jotkut johtajat ovat ymmärtäneet että pienistä asioista syntyy puroja, jokia, järviä jne jne. Yleensä johtajat pyrkivä pitämään yrityksessä kaikki asiat kunnossa. Hälläväliä mentaliteetti leviää nopeasti muuhun henkilöstöön.
Kateellisuutta ja kuukautisia mahtuu maailmaan. Ne eivät vain mahdutyöpaikalle. Näistä asioista syntyvät sivuoireet jäävät kotiin.
Lisäksi voisin sanoa, että on helpompaa johtajan haukkua työntekijöitä huonoiksi kuin luoda heistä hyviä.
Mutta mitäs minä, kukin taplaa ja johtaa miten parhaaksi näkee.
onko naistyötekijöillä kuukautiset? Pengotko vessojen roskikset? Sitä tuskin on laissa kielletty - ruumiintarkastukset ovat jo arveluttavempia.