Kristinuskossa on ihan turhan negatiivinen ihmiskäsitys. Sellainen ei rakenna persoonallisuutta myönteisellä tavalla. Sen sijaan aiheuttaa turhaa masennusta ja uusavuttomuutta.
Kirjoitin tämän tänne, koska Suomessa suurin osa kristityistä on luterilaisia.
Kirjoitin tämän tänne, koska Suomessa suurin osa kristityistä on luterilaisia.
Vastaukset 22
Vanhimmat
"Kristinuskossa on ihan turhan negatiivinen ihmiskäsitys."
Miten perustelet tuota väittämääsi? Jos vättämäsi olisi totta, niin mitä pitäisi mielestäsi silloin tehdä?
Room. 3:12 Kaikki ovat luopuneet ja käyneet kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan.
Tämä ei pidä paikkaansa. Tarvitseeko tätä enempää vielä perustella.
"Room. 3:12 Kaikki ovat luopuneet ja käyneet kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan.
Tämä ei pidä paikkaansa"
Kiitos mielipiteestäsi, vaikka oletkin väärässä.
Lue se asia yhteys missä tuo on mainittu, koko luku. Siinä lopussa on tuon paikan perustelu, se miten kristinusko eroaa muista uskonnoista ja ismeistä, siis pelastus ilman tekoja, pelkästään uskon kautta.
3:28 Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.
Väitteesi ei pidä paikkaansa. Kristityt maa ovat edelläkävijöitä taloudessa, ihmisoikeuksissa sekä hyvinvoinnissa. Luterilaiset pohjoismaat ovat maanilmanlaajuisestikin edelläkävijöitä näissä.
Muista suurista uskonnoista:
Islam - huolimatta suurista öljyvaroista islamilaiset maat ovat takapajuisia.
Hindulaiset - uskonto ei mitenkään kannusta ihmisiä parantamaan olosuhteita, siksi takapajuisia edelleen.
Oikeastaa Japanilaiset parjäävät jotenkin taloudessa, tosin japanilaisten persoonallisuutta ei myöskään luonnehdita mitenkään myönteiseksi, ainakaan länsimaisessa mielessä.
Japanissa rikollisuus on paljon vähäisempää kuin kristillisissä kulttuureissa. Mistähän johtuu?
Uskonto on siinä vain jarruna.
Valitusaate ei ole kyllä muokannut ihmistä parempaan suuntaan, vaan päinvastoin. Esimerkiksi viime vuosisadalla valitusaatteen aikakaudella tapettu ennätysmäärin ihmisiä.
Siatkin ovat veljeiä keskenään!
Ai mitä sanoitkaan?
Mistä noin naivi mielipide?
Kirjoittajalla on ilmeisesti heikko yleissivistys.
Japanissa "kiltteyttä" säätelee sosiaalinen kontrolli ja kasvojen säilyttämisen tarve.
Siis sisäinen pikkuhitleri. Vailla omaatuntoa. Motiivi on itsekkyys, oman hyvän maksimointi.
Japanilaisethan ovat tunnottomia, mikä on nähty sodissa. Lisäksi katumattomia. Kaikki se rasismi ja rotukiihko, mikä länsimaissa on kollektiivisen omantunnon (kristillistä) toimesta siivottu, elää latenttina Japanissa.
Korealaiset ovat eläneet 100 vuotta Japanissa, eivätkä saa vieläkään kansalaisuutta. Seksiorjien ja lapsiporonon sietäminen on ihan kulttuurinen Okei.
1 ) Yksi syy Japanin virallisiin alhaisiin rikostilastoihin on se, että kiistat joko ratkaistaan ennen kuin ne kehittyvät rikoksiksi tai jo tapahtuneita rikoksiakaan ei välttämättä ilmoiteta viranomaislle.
2 ) Toinen syy on perinteisen japanilaisen yhteiskunnan luonteessa. Japanilaiset käyttäytyvät aina ja tiedostamattomastikin kollektiivisesti. Kollektiivinen toiminta taas edellyttää tiettyä kaavaa, johon rikollisuus itsekkäänä toimintana soveltuu huonosti.
3 ) Yksilöllinen vapaus ei merkitse kovinkaan paljon japanilaisessa yhteiskunnassa. Ihminen on jotain vain suhteessa muihin ihmisiin. Yksilöllisyyden ihannointi tukee rikollisuutta, kollektiivisuus edistää lainkuuliaisuutta.
4 ) Japanilaiset uskovat, että inhimillisyyden vaatimukset on täytetty silloin, kun vältetään tumitsemasta toinen tosiaan, kun taas länsimaissa laki on ihmisen yläpuolella ja siten keskittyy tuomitsemiseen.
5 ) Japanilaisen oikeustajun mukaan rikoksen uhri, joka vilpittömän sovitteluyrityksen jälkeenkin haluaa asian käsittelyä oikeudessa, ei täytä japanilaisen kulttuurin vaatimusta edistää harmonisia suhteita ihmisten välillä ja oikeus todennäköisesti katsoo tällaisen uhrin käyttäytymisen edistävän huonosti uhrin asiaa.
6 ) Kaiken kaikkiaan noin kolmannes syyttäjän tietoon tulleista rikoksista jätetään vuosittain syyttämättä. Omaisuusrikoksien osalta suhde on vielä huomattavampi. Niissäkin tapauksissa, jotka menevät oikeuteen, syyttäjä helposti hyväksyy puolustuksen esittämät asiat ja usein tuo itse esille lieventäviä asianhaaroja.
7 ) Japanilainen poliisi poikkeaa länsimaisesta kollegastaan siinäkin mielessä, että sen ja kansalaisten välillä vallitsee keskinäinen luottamus ja käytännön yhteistyö. Poliisia ei nähdä kontrollia harjoittavana ryhmänä, vaan olennaisena osana toimivaa japanilaista kulttuuria.
8 ) Poliisin ja kansalaisten välillä vallitsee keskinäinen luottamus, joka johtaa hyvään yhteistyöhön poliisin ja yleisön välillä. Kun rikollisuuteen taipuvat tietävät, että yhteisö ei heitä suojele, niin tällä on varmaankin oma vaikutuksensa alhaiseen rikollisuuteen Japanissa.
9 ) Japanissa toimii vapaaehtoispohjalta noin puoli miljoonaa ns. rikollisuudenvastustamisyhdistystä. Niiden tehtävänä on toisaalta valistaa yhteisön jäseniä rikollisuudentorjuntakysymyksissä, toisaalta toimia yhdyselimenä yhdyskunnan ja poliisien välillä. Järjestön jäsenet myös partioivat nuorten suosimilla alueilla ja paikoissa, joissa heidän tehtävänsä on järjestyksenvalvonta.
10 ) Japanilainen järjestelmä uskoo ihmiseen ja ihminen uskoo järjestelmäänsä. Japanilaisten usko järjestelmään ja sen tarkoituksenmukaisuuteen kasvaa, kun nähdään, että järjestelmä vie oikeuteen vain pahimmat tapauksensa.
Tässä linkki sivuille, joita käytin lähteenä:
http://www.vhkk.fi/ukh/8522.htm
En usko mitään sanomistasi.
on sellainen, että jokaista ihmistä kuuluisi rangaista helvetillä.
mutta ei kuitenkaan rangaista..vaan yritetään saada vielä mahdollisimman moni pois helvettiin menevältä tieltä
täytyy semmoisen olla, jonka mielestä kaikki kuuluisi helvettiin.
todellakin..ME KAIKKI kuuluisimme helvetin tuleen,niin sinä kuin minäkin uskontokunnasta tai lahkosta huolimatta - mutta Jeesuksen Kristuksen tähden Häneen uskovat saavat armosta iankaikkisen elämän
ei tämä ole Jumalan pirullisuutta,vaan sitä että Hän ei voi mitään sille,että rakastaa meitä nin paljon että tahtoo pelastaa kaikki--mutta koska Jumala on se mitä on,emme kestäisi ilman Jeesusta Hänen edessään
Korjatkaa teologit, jos täällä on niitä, mutta tässä ihmiskäsitys saamani luterilaisen opin mukaan:
Eli olet oikeassa mutta vain puolittain. Klassisen määritelmän mukaan ihminen on yhtäaikaa sekä syntinen että vanhurskas, suomeksi erossa Jumalasta (synti ei tarkoita siis tekosyntejä vaan erossa olemista Luojasta) ja samalla kelvollinen Jumalalle (voisi olla yhteydessä Jumalaan). Eli ihmisessä käsityksemme mukaan on sekä "negatiivinen" että "positiivinen" puoli.
Koska kristinusko opettaa myös, että ihminen on Jumalan luoma ja jumalankaltainen ja Jumala on hyvä, täydellinen jne. myös ihmisessä on nämä ominaisuudet, joskin vajavaisina, sillä vain Jumala on täydellinen (eihän se muuten Jumala olisikaan...). Jos ihmisellä on yhteys Jumalaan, ihmisen jumalallinen puoli tulee paremmin esille kuin jos ihminen eläisi synnissä ts. erossa Jumalasta.
Tämä siis teoriassa. Käytännössä ongelma on siinä, että eri kristinuskon kirkkokunnat ja ryhmät opettavat hyvin eri tavalla painotustensa mukaan sen, miten tämä hyvyys näkyy tai sen pitäisi näkyä.
Arvaan, että seuraava kysymys on se, että minkä takia monet meistä kristityistä tekevät ja ovat tehneet kaikenlaista pahaa... No, täydelliseen yhteyteen Jumalan kanssa pystyy harva ja kysymyksesi koski kai lähinnä perusihmiskuvaa, joka siis mielestäni on ensisijassa myönteinen. Mainittakoon vielä, että dualismi eli esim. henkisen ja ruumiillisen vastakkainasettelu ei ole kristinuskoa eli on harhaoppi.
Koska errare humanum est eli mönkään aina välillä menee, niin kristinuskossa parasta on se, että Jumala ymmärtää myös mokamme ja rakastaa meitä niistä huolimatta. Ja sitäpaitsi, jokainen, joka ajattelee itsestään tai toisista ihmisistä matalia ja ikäviä, ajattelee samalla niin myös Jumalasta, joka on ihmisen luonut, ja on tällöin täysin väärässä, sillä Jumalahan on hyvä ja täydellinen eli ei ihminenkään ihan kamala voi olla :-)
miksi ihmiselle kuuluu kristinuskon mukaan ikuinen kidutus, vaikka ihmisessä on myös hyvää?
Hyvä kysymys :-) Tähän tarvittaisiin taas niitä teologeja... eli saat palikkavastauksen, joka taatusti synnyttää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia ja on taatusti aukollinen, mutta toivottavasti saat pohdittavaa. Auttoiko edellinen selvitys yhtään?
Ongelmana on edelleen se, että jos kuuntelee kristittyjä, niin helvetti ja taivas tuntuu olevan yhtä monenlainen kuin on sinne menijöitäkin. Osa suhtautuu Raamatun kuvauksiin kirjaimellisesti, osa ei. Yhtämieltä ollaan lähinnä siitä, että kumpiakin on vain yksi kappale.
Toinen, mistä ollaan lähes yhtä mieltä on se, että taivaassa on Jumala ja helvetissä taas ei ole. Kristitylle pahinta, mitä voi tapahtua on ero Jumalasta, mikä voi aiheuttaa tuskaa ja hammasten kiristystä. Kristitty myös uskoo, että parasta, mitä ihmiselle voi tapahtua on yhteys Jumalaan, koska silloin ihminen on rakastettu ja siunattu. Ilman sitä ihminen on "kadoksissa" Jumalan ja muiden ihmisten luota.
Kristinuskon mukaan ihmiselle ei kuulu ikuinen kidutus, vaan Jumala on lähtökohtaisesti luonut ihmiset olemaan yhteydessä kanssaan myös kuoleman jälkeen (taivas) eikä pelkästään maan päällä. Jokaisella on oikeus ja mahdollisuus tähän. Jokaisella, poikkeuksetta. (Älä kysy miten se on mahdollista esim. ennen Jeesuksen syntymää kuolleiden osalta, Jumala ei ole kertonut ihan kaikkea meille.)
Entä sitten ne, jotka eivät halua tuntea Jumalaa ja olla yhteydessä häneen? Voitko kuvitella paikan ilman rakkautta?
Raamatusta löytyy pitkiä listoja erilaisista väärintekijöistä, jotka eivät pääse taivaaseen, mutta yhteistä kaikille näille teoille on se, että ne tavalla tai toisella ovat rikkoneet yhteyden Jumalaan ja toisiin ihmisiin ja olleet rakkauden vastaisia. Raamatussa on myös tarinoita ja vertauksia monista, jotka ovat palanneet yhteyteen Jumalan kanssa (esim. tuhlaajapoika Luukas 15:11-32). Jumalan yhteyteen palaaminen on aina mahdollista.
Entäs Jeesus? Raamatun mukaan Jumalan voi tuntea tuntemalla Jeesuksen, sillä Jeesus on yhtä Jumalan kanssa. Jeesus myös opetti, kuinka Jumalan tunteminen ja yhteys on mahdollista.
jos tahdot tietoa rakkaudesta.
se oli mielenkiintoinen juttu, kätevä tuollainen hormoni.
Mutta:
Kristillinen ihmiskäsitys on kokonaisvaltainen ja siinä on eri ulottuvuuksia. Sama koskee myös rakkauden käsitystä. Se, tunnistaako tiede fyysistä rakkauden tunnetta/tuntemista/syntymistä ohjailevan hormonin vai ei, ei muuta perusasioita. Kristinuskoon mukaan luodessaan ihmisen (miten ikinä se sitten tapahtuikin) Jumala loi myös "rakkaushormonin".
Jos haluatte tietää, miten eri tavoin rakkaus kristinuskossa määritellään, tervemenoa kirjastoon. Hesarin artikkelissakin sanottiin, että hormonit eivät vielä kerro koko totuutta :-)
PS:
Kristinuskon mukaan Jumala on rakkaus ja kaikki rakkaus, eikä ole muuta rakkautta kuin se, mikä on lähtöisin Jumalasta.
Kristinuskon ihmiskäsitys on negatiivinen siinä mielessä, että ilman Jumalaa ihminen on melko hukassa, mutta positiivinen siinä, että usko tuo mukanaan myönteisen identiteetin ja uusia mahdollisuuksia, joihin ei eikkari yllä.