Katolilaisethan ovat perinteisesti olleet sosialismia ja varsinkin kommunismia vastaan niiden materialistisen maailmankatsomuksen ja siis ateismin vuoksi. Mutta kuinka on liberalismin kanssa? Kuinka katolilaiset suhtautuvat liberalismiin ja varsinkin uusliberalismiin?
Katolilaisuus ja uusliberalismi
Pitkän aikaa työtön
5562
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kapitalismi on siis ihan OK ja hyväksytty katolilaisuudessa?
katolisen kirkon opetusviran kanta on täysin yksiselitteinen; kirkko ei ole puolesta eikä vastaan pikemminkin päinvastoin.
Ja tämä kaikki riippumatta siitä mitä mieltä jotkut yksittäiset katoliset ovat.
Koska niput ns. uusliberalismin ja klassisen liberalismin ilmeisesti et juurikaan tiedä näiden aatteiden eroa tai tarkempaa sisältöä. Sen vuoksi vähän kyseenalaista vastata.
Mikäli tutustut klassisen liberalismin aatteeseen tarkemmin (kristillisessä muodossa se tarkoittaa, että ihmisoikeudet ovat Jumalan antamia ja siksi rikkomattomia) ja luet Katolisen kirkon katekismusta voit löytää sieltä hyvinkin klassisen liberalismin kanssa käsi kädessä kulkevan opetuksen. Kirkon yhteiskunnallinen opetus on siis hyvin lähellä klassista liberalismia, jotkut voisivat jopa määritelä sen klassiseksi liberalismiksi.
Uusliberalismin kanssa kirkon opetuksella ei ole mitään tekemistä. Tosin uusliberalismilla nyt ei ole klassisen liberalisminkaa kanssa mitään tekemistä.
”Kirkon yhteiskunnallinen opetus on siis hyvin lähellä klassista liberalismia, jotkut voisivat jopa määritellä sen klassiseksi liberalismiksi.”
Tuo oli mielenkiintoista mutta hyvin kummaa!
Klassisen liberalismin aatteellisena isänä pidetään englantilaista filosofia John Lockea (1632-1704). Locke oli muun muassa demokratiaa vastaan, koska hän pelkäsi, että "enemmistön tyrannia" voisi evätä ihmisiltä heidän oikeuksiaan omaisuuteen, joka oli Locken mielestä tärkein ihmisoikeus, koska siitä riippuivat hänen mielestään myös oikeus elämään ja vapauteen (Locken kolme ”luonnollista oikeutta”).
Klassisen liberalismin ekonomistinsenä isänä pidetään Adam Smithiä (1723-1790). Hän kehitti mm. motivaatioteorian, jonka sovitti inhimillisen omaneduntavoittelun, ahneuden, muuten sääntelemättömään yhteiskunnalliseen elämään. Hän oli sitä mieltä, että sääntelemättömät (vapaat) markkinat ohjasivat itse itseään ”näkymättömän käden” kautta. Yhteiskunnallista elämää ei siis ohjaa järki, moraali, omatunto eikä mikään muukaan inhimillinen ominaisuus muu kuin ahneus, joka onkin kapitalistisen yhteiskunnan moottori.
Ranskassa liberalismin juuret ovat Valistusajan filosofiassa, joka halusi vapauttaa yksilön sekä kirkon (katolisen) että valtion vallasta. Liberalismi Ranskassa johti ranskan vallankumoukseen.
Englannissa liberalismi johti 1800-luvun alussa n.k. Manchester-liberalismiin eli laizzes-faire (antaa mennä vaan) oppiin. Yksilöllä on pelkästään negatiivisia oikeuksia (liberalismin vapauskäsite), siis vapaus kaikesta pakosta mutta ei positiivisia oikeuksia, oikeus saada toisilta ihmisiltä jotain (sehän olisi pakottamista), esim. tulojaon (verotuksen) kautta. Valtio ei saa millään lailla puuttua yksilön hyvinvointiin. Sosiaalihuolto lakkautettiin Iso-Britanniassa 1834. Valtion ei tullut turvata kenellekään minimitoimentuloa. Yhteiskuntaa on ohjattava ”näkymätön käsi”. Jokainen on vapaa mutta myös vastuussa omasta itsestään.
”Uusliberalismi tarkoittaa lähinnä klassiseen liberalismiin nojaavaa talouspolitiikkaa, joka tähtää talouselämän vapauttamiseen, verojen alentamiseen, hyvinvointivaltion purkamiseen ja kansainvälisen kaupan esteiden purkamiseen. Nykyään käsitettä käyttävät useimmiten sen vastustajat, kannattajat puhuvat mieluummin klassisesta liberalismista tai markkinaliberalismista. Käsitteen ’uus’ -etuliitteen taustalla on tärkeänä tekijänä se, että anglo-saksisessa keskustelussa pelkkä ’liberalismi’ viittaa nykyään ’hyvinvointiliberalismiin’ [sosiaaliliberalismiin].” http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusliberalismi
Kulkeeko liberalismi vieläkin käsi kädessä katolisen kirkon opin kanssa?
Tutustuppa wikipediasta löytyvään Klassinen liberalismi kohtaan ja pohdi sitten sen jälkeen.
Nimittäin uusliberalismin kanssa kirkolla ei ole tekemistä, mutta jos tunnet klassisen liberalismin periaatteita (Suomeksi siitä ovat kirjoittaneet esim. Risto Harisalo). Sen jälkeen tutkit katolisen kirkon katekismusta niin löydät hyvin pitkälle klassisen liberalismin perusperiaatteita.
Klassisella liberalismilla on useita "oppi-isiä". Locke on yksi heistä. Toinen on esimerkiksi F.A Hayek. Hayekilla on teos nimeltä Tie orjuuteen. Tutki sitä ja tutki sen jälkeen katekismusta. Löydät todella paljon yhtymäkohtia.
Uusliberalismi-termi on yleensäkin varsin ristiriitainen ja siihen liittyy niin paljon esiolettamuksia, että se olisi syytä jättää rauhaan. Klassisen liberalismin keskeinen ajatus on se, että Jumala on antanut ihmisille ihmisoikeudet ja vapauden. Näin ollen ne ovat täysin kiistämättömät eikä niistä voi neuvotella. Eikä millään taholla ole toisen vapautta tai ihmisyyttä loukata. Lähes sana tarkasti tämän voi löytää katolisen kirkon katekismuksesta.
Laissez faire-periaate tulee muuten Ranskan vallankumouksen ajalta. Käytännössä se tarkoitti sitä kun kauppiailta ja yrittäjiltä kysyttiin mitä he haluaisivat, että valtio tekisi heidän puolestaan he vastaisivat: "Antakaa tehdä". Eikä se tarkoita mitään "antaa mennä vaan". Se nostettiin vasta Englannissa myöhemmin pinnalle. Manchester-liberalismi on minulle täysin outo käsite joten en osaa sanoa siitä mitään.
Ja tässä linkki Klassiseen liberalismiin. Uusliberalismi on aivan eri juttu, ja siinä liberalismi-termi on tahrattu. http://fi.wikipedia.org/wiki/Klassinen_liberalismi