Ruotsin 55 000 miehen vuosittaisesta ikäluokasta vain 9 500 eli joka kuudes käy armeijan.
Asepalveluksen suorittavien määrä laskee jatkuvasti Ruotsissa
Tukholma (STT)
Viime vuonna asepalvelun suoritti Ruotsissa noin 9 500 nuorta. Vuonna 2000 armeijan koulutuksen läpikäyviä oli vielä 17 000, ja vuonna 1990 asevelvollisuuden suoritti 42 300 nuorta.
Ruotsissa on edelleen yleinen asevelvollisuus: kaikki 18-vuotta täyttäneet nuoret miehet saavat käskyn kutsuntoihin. Ikäluokka on suuruudeltaan noin 55 000 nuorta miestä, joista noin 44-45 000 osallistuu kutsuntoihin. Kutsuntojen ulkopuolelle jäävät 10 000 nuorta eivät ole Ruotsin kansalaisia, heitä Ruotsin asevelvollisuus ei koske.
Mutta koska puolustusvoimien joukkoyksikköjä on supistettu rajusti, puolustusvoimilla ei ole enää tarvetta kouluttaa kaikkia kutsuntoihin osallistuneita.
Tällä hetkellä Ruotsi on parhaillaan uusimassa asevelvollisten kouluttamisjärjestelmää. Koulutusaika on 11 kuukautta, ja se on jaettu kahteen jaksoon. Kolmas jakso on vapaaehtoinen ja tähtää kansainvälisiin rauhanturvaamistehtäviin. Uutta on myös se, että noin sadalle peruskoulutuksen suorittaneelle asevelvolliselle tullaan tarjoamaan työsuhdetta valmiussotilaana.
Henkilöstön määrä puolittunut
Ruotsin armeijan supistukset kylmästä sodasta tähän päivään ovat vieneet työpaikkoja tuhansilta ihmisiltä.
Kymmenittäin joukko-osastoja on lakkautettu, ja henkilöstön määrä on puolittunut. Samalla Ruotsin puolustusvoimat ovat toisaalta kansainvälistyneet.
Sen sijaan että Ruotsi tänä päivänä valmistautuisi torjumaan laajamittaisen maihinnousun tai maahantunkeutumisen, puolustus rakentuu nykyään liikkuvaan operatiiviseen puolustukseen, jossa puolustuksen painopisteitä voidaan nopeasti siirtää. Tämä kaikki on merkinnyt puolustusvoimien perusorganisaatiossa kymmenien joukko-osastojen supistuksia, lakkauttamisia, keskittämisiä ja siirtoja maan osasta toiseen.
Vielä 1990-luvulla Ruotsin puolustusvoimilla oli varuskuntia, joukko- ja koulutusyksiköitä ja esikuntia yli 40 paikkakunnalla. Heinäkuun 1. päivänä voimaan astuvassa uudessa organisaatiosuunnitelmassa tämä kunnia lankeaa enää 22 paikkakunnalle. Moni perinteinen, jopa vuosisatainen varuskuntakaupunki on menettänyt joukkoyksikkönsä ja tuhansia työpaikkoja.
Tämä on merkinnyt myös sotilasammattikunnan puolittumista. Vielä 1990 Ruotsin puolustusvoimien vahvuus oli 37 300 henkeä, joista 16 100 on ammattisotilaita ja loput siviiliväkeä. Tällä hetkellä vahvuus on 18 790 henkeä, joista ammattisotilaita 10 958 ja siviilejä 7 832.
Uusi maailmankuva maanpuolustuksessa
Muutokset johtuvat säästökuurista ja muutoksista, joita Ruotsin puolustusvoimat ovat käyneet läpi Berliinin muurin sortumisen ja kylmän sodan loppumisen jälkeen. Ruotsi on siirtynyt kokonaismaanpuolustuksesta liikkuvaan kohdepuolustukseen.
Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä Ruotsi panosti vahvaan puolustukseen: budjetti oli 2,8 - 3,1 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, mikä on huomattavan korkea.
Ruotsi piti yllä Euroopan vahvimpia ilmavoimia, suurta laivastoa ja vahvoja maavoimia. Joukkoyksiköitä ja varuskuntia oli tasaisesti joka puolella kuningaskuntaa, ja lähes kaikki nuoret miehet suorittivat asevelvollisuuden.
Berliinin muurin sortuminen, kylmän sodan loppuminen ja Euroopan yhdistyminen ovat muuttaneet lähes kaiken. Ruotsi ei enää koe maihinnousu-uhkaa ja maan puolustus on viimeisen 10-15 vuoden aikana sopeutettu uuteen maailmankuvaan ja sen uusin uhkiin, kuten terrori-iskuihin.
Asepalveluksen suorittavien määrä laskee jatkuvasti Ruotsissa
Tukholma (STT)
Viime vuonna asepalvelun suoritti Ruotsissa noin 9 500 nuorta. Vuonna 2000 armeijan koulutuksen läpikäyviä oli vielä 17 000, ja vuonna 1990 asevelvollisuuden suoritti 42 300 nuorta.
Ruotsissa on edelleen yleinen asevelvollisuus: kaikki 18-vuotta täyttäneet nuoret miehet saavat käskyn kutsuntoihin. Ikäluokka on suuruudeltaan noin 55 000 nuorta miestä, joista noin 44-45 000 osallistuu kutsuntoihin. Kutsuntojen ulkopuolelle jäävät 10 000 nuorta eivät ole Ruotsin kansalaisia, heitä Ruotsin asevelvollisuus ei koske.
Mutta koska puolustusvoimien joukkoyksikköjä on supistettu rajusti, puolustusvoimilla ei ole enää tarvetta kouluttaa kaikkia kutsuntoihin osallistuneita.
Tällä hetkellä Ruotsi on parhaillaan uusimassa asevelvollisten kouluttamisjärjestelmää. Koulutusaika on 11 kuukautta, ja se on jaettu kahteen jaksoon. Kolmas jakso on vapaaehtoinen ja tähtää kansainvälisiin rauhanturvaamistehtäviin. Uutta on myös se, että noin sadalle peruskoulutuksen suorittaneelle asevelvolliselle tullaan tarjoamaan työsuhdetta valmiussotilaana.
Henkilöstön määrä puolittunut
Ruotsin armeijan supistukset kylmästä sodasta tähän päivään ovat vieneet työpaikkoja tuhansilta ihmisiltä.
Kymmenittäin joukko-osastoja on lakkautettu, ja henkilöstön määrä on puolittunut. Samalla Ruotsin puolustusvoimat ovat toisaalta kansainvälistyneet.
Sen sijaan että Ruotsi tänä päivänä valmistautuisi torjumaan laajamittaisen maihinnousun tai maahantunkeutumisen, puolustus rakentuu nykyään liikkuvaan operatiiviseen puolustukseen, jossa puolustuksen painopisteitä voidaan nopeasti siirtää. Tämä kaikki on merkinnyt puolustusvoimien perusorganisaatiossa kymmenien joukko-osastojen supistuksia, lakkauttamisia, keskittämisiä ja siirtoja maan osasta toiseen.
Vielä 1990-luvulla Ruotsin puolustusvoimilla oli varuskuntia, joukko- ja koulutusyksiköitä ja esikuntia yli 40 paikkakunnalla. Heinäkuun 1. päivänä voimaan astuvassa uudessa organisaatiosuunnitelmassa tämä kunnia lankeaa enää 22 paikkakunnalle. Moni perinteinen, jopa vuosisatainen varuskuntakaupunki on menettänyt joukkoyksikkönsä ja tuhansia työpaikkoja.
Tämä on merkinnyt myös sotilasammattikunnan puolittumista. Vielä 1990 Ruotsin puolustusvoimien vahvuus oli 37 300 henkeä, joista 16 100 on ammattisotilaita ja loput siviiliväkeä. Tällä hetkellä vahvuus on 18 790 henkeä, joista ammattisotilaita 10 958 ja siviilejä 7 832.
Uusi maailmankuva maanpuolustuksessa
Muutokset johtuvat säästökuurista ja muutoksista, joita Ruotsin puolustusvoimat ovat käyneet läpi Berliinin muurin sortumisen ja kylmän sodan loppumisen jälkeen. Ruotsi on siirtynyt kokonaismaanpuolustuksesta liikkuvaan kohdepuolustukseen.
Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä Ruotsi panosti vahvaan puolustukseen: budjetti oli 2,8 - 3,1 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, mikä on huomattavan korkea.
Ruotsi piti yllä Euroopan vahvimpia ilmavoimia, suurta laivastoa ja vahvoja maavoimia. Joukkoyksiköitä ja varuskuntia oli tasaisesti joka puolella kuningaskuntaa, ja lähes kaikki nuoret miehet suorittivat asevelvollisuuden.
Berliinin muurin sortuminen, kylmän sodan loppuminen ja Euroopan yhdistyminen ovat muuttaneet lähes kaiken. Ruotsi ei enää koe maihinnousu-uhkaa ja maan puolustus on viimeisen 10-15 vuoden aikana sopeutettu uuteen maailmankuvaan ja sen uusin uhkiin, kuten terrori-iskuihin.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Sillä on naapureina Suomi ja Norja ja meren takana Tanska, Saksa ja Baltia (ja Puola). Miltään taholta sillä ei ole syytä pelätä hyökkäystä.
Suomella on luonnollisesti radikaalisesti erilainen asema, sen näkee sokea Reetakin. Suomella on yli 1300 km raja imperialistisen roistovaltion kanssa, joka parhaillaan varustelee asevoimiaan uudelleen. Historia opettaa, että lähes aina vihollinen on tullut Suomeen yhdestä ainoasta suunnasta: Venäjältä.
... muuta Ruotsiin niin ei tarvitse jatkaa tuota valitusta imperialistisesta roisto naapurista.Suomi olisi parempi ilman Sivosia valittamassa yli viidenkymmenen vuoden takaisista asioista.
hetken hujaus kun Venäjän armeija pyyhkäisee teknisellä yliotteellaan olemattomiin Suomen militarististen sekopäiden kostofantasia-onanoinnilla kootun kaljamaha-reservin ja siirtyy Ruotsin naapuriksi.
Mihin väitteesi perustuu?
50 vuotta on kuule hyvin lyhyt aika historiassa.
Ennen talvisotaa oli sentäs mennyt reilusti yli 100 vuotta edellisestä Venäjän hyökkäyksestä maahamme ja niin vain se hyökkäsi uudelleen maailmantilanteen muuttuessa.
Kuka voi sanoa mikä maailma on edes 20 vuoden päästä, sanomattakaan 50 vuoden??
Ei kukaan.
Edes kymmenen vuoden päähän ei voida kovin varmasti ennustaa, mikä maailma silloin on, "ainoa pakollinen ja täysin varma asia elämässä on kuolema".
Olisitko itse voinut ennustaa vaikkapa 1985, että 6 vuoden päästä Neuvostoliittoa ei enää ole? Olisitko voinut 1980 ennustaa että USA hyökkäisi silloiseen ystävämaahansa Irakiin 10 vuoden päästä? USA tuki Irakia, joka soti erästä sen pahinta vihollista, Irania vastaan. Irak sai ennen hyökkäystään Kuwaitiin vastauksen silloiselta USA:n Irakin suurlähettiläältä, että jos Irak hyökkää Kuwaitiin, niin USA ei todennäköisesti puutu Irakin ja Kuwaitin väliseen asiaan, tämän arvion pohjalta Saddam sitten uskalsi ottaa Kuwaitin haltuunsa (Kuwait on ollut Irakille kipeä paikka historiallisesti vähän samaan tapaan kuin Taiwan Kiinalle ja Kuwaitin varallisuus oli tuolloin sodan runtelemalle Irakille tärkeää muutenkin).
Mitä jos Kiina hyökkää aseellisella voimalla Taiwaniin vaikkapa 4 vuoden kuluttua ja USA ja Kiina ottavat aseellisesti yhteen? Maailmantilanne voi muuttua siinä nopeasti ja konflikti levitä. Jospa Venäjä pyytää Suomea ja Baltian maita liittymään venäjän federaatioon tai antamaan tukikohtia käyttöönsä puolustuksellisessa mielessä tai pyytää aseelliseen puolustusyhteistyöhön ja Suomi kieltäytyy? Jos Venäjä katsoo turvallisuutensa Jäämeren satamien osalta USA:n sukellusvene-invaasiota vastaan vaativan Suomen alueen hyväksikäyttöä ja katsoo Pietarin alueen ja Itämeren puolustuksen kannalta olevan parempi, että Suomi olisi läheisessä yhteistyössä Venäjän kanssa ja jos Suomi ei suostu, niin sitten "jos ei hyvällä, niin pahalla" ja aloittaa hyökkäykset Suomeen sotaa julistamatta kuten viimeksi? Baltian maat kuuluvat vieläpä NATOon. Venäjän katsoessa kuitenkin tarpeelliseksi saada koko itämeri hallintaansa, se voi kyllä hyökätä Baltiaan, koska ei siellä ole kovinkaan kummoista puolustusta NATOsta huolimatta ja Venäjä voi laskelmoida, että kun USA sotii Kiinaa vastaan massiivisesti, niin NATOlta ei riitä paljoa resursseja estää Venäjän invaasiota Baltiaan. Lisäksi se voi laskelmoida, että NATO ei uskalla lähteä täysimittaiseen aseelliseen maavoimakonfliktiin Venäjää vastaan siinä tilanteessa, ts. ei halua joutua kahden rintaman sotaan. Venäjä voi perustella hyökkäystä puolustuksella, että USA on hyökännyt muualla maailmassa ja venäjän puolustus vaatii nyt Itämeren haltuun ottoa, joten Venäjän hyökkäys onkin puolustus. Toki ei olisi tarvinnut edes hyökätä, jos baltia olisi neuvotteluissa antanut rauhanomaisesti Venäjän perustaa asemansa ja tukikohtansa, joten siis oma vikansa ja kerjäsivät verta nenästään, eli sillä lailla saadaan hyökkäys oikeutettua venäläisen logiikan mukaan ja saadaan uskoteltua sotilaille olevan oikealla asialla puolustaessaan äiti-Venäjää USA:ta ja NATOa vastaan, joka tekee aggressiivisia toimia maailmalla paraikaa. Jne Jne jne...
salaiseen tietoon, jonka sain suoraan Jumalalta.
Se on vaan parempi, ettei Ruotsissa kaikki miehet suorita armeijaa. Muuten voi käydä uudestaan vänrikki Mattias Flinkin tapaus. Tosin onhan suomalaisilla Mika Muranen...
Suomen armeijasta valmistuneet suoraan vaan Irakiin taistelukentälle pelkällä ruokapalkalla. Kieltäytyjät teloitetaan. Näin voimme kotiuttaa jenkkejä ja me armeijaa käymättömät seuraamme täällä Suomessa kaatuneiden nimilistaa ja hurraamme kun Sivosen tai jonkun muun urpon nimi julkaistaan.
Ai, vähän niin kuin talvi- ja jatkosodassakin? Mahtaa komua harmittaa, ettei NL vallannut!
... mistähän lähtien USA:n kannattajat ovat olleet kommareita ? Kannatan sitä että USA:n hienot ihmiset vedetään turvaan Irakista ja pistetään Suomen urpot kuolemaan heidän tilalle.
... Amnestykin tietää miten oikeudenmukainen on Suomen armeija , etenkin totaalien kohdalla.Jenkkisotilaat Irakiin vapaaehtoisena ja huippupalkalla. Suomen armeijan sotilaat Irakiin ruokapalkalla tai nappi niskaan teloitus. Täysin oikeudenmukaista.
Talvisodassa suomalaiset sotilaat upseerit kävivät rinta rinnan yhdessä yksintuumaan taistoon maahantunkeutujaa vastaan, NL:n puolella taas komissaarit ajoivat sotilaat taisteluun aseella uhaten...
Miksi Suomi liittyisi Irakin sotaan? Mitä ihmeen intressejä meillä on siinä?
... riittää jo se että jenkit ansaitsevat elää , Suomen pösilöt kuolla.Länsimaiden on autettava toisiaan ja voidaan pelastaa jenkkisotilaan elämä kun suomalainen ajaa aina letkan ensimmäisenä väijytykseen tai tienvarsipommiin.Minä olen tietysti liian arvokas , mutta Sivosen voisi aina uhrata.
siis sen takia, että minä haluan pitää Suomen puolustuksen uskottavana?
... ei se mitään vihaa ole vaan faktaa. Jenkki on hyvä jätkä , Sivonen pösilö. Tottakai pösilö on parempi pumpata täyteen reikiä kuin hyvä jätkä. Vanhempasikin olisivat iloisia kun tulisit arkussa takaisin , kun eivät tajunneet tehdä aborttia.Kaltaisesi tyypit ehdottomasti Irakiin ilman luotiliivejä tai teloitus.
"Talvisodassa suomalaiset sotilaat upseerit kävivät rinta rinnan yhdessä yksintuumaan taistoon maahantunkeutujaa vastaan, NL:n puolella taas komissaarit ajoivat sotilaat taisteluun aseella uhaten."
Joopa joo, eihän se, että rintamakarkuruudesta saa kuolemanrangaistuksen, ole toki mitään "aseella uhkaamista"... :D
minkä II ms:n osallistuvan maan armeijassa ei teloitettu rintamakarkuruudesta!
Talvisodan aikana rintamakarkuruutta ei muutenkaan juuri esiintynyt, kaikki tiesivät että taisteltiin kansan eloonjäämisestä.
Muutenkaan Suomessa teloitettiin vain pieni osa rintamakarkureista, useimpia rangaistiin jollain muulla tavalla, sillä heidät saatiin takaisin taistelemaan.
Eipä pienellä Suomella ollut varaa teloittaa Neuvostoliiton tapaan suuria määriä pasifisteja ja rintamakarkureita Väkiluvun takia. Missä muussa maassa esimerkiksi teloitettiin pasifisteja? Mm. Neuvostoliitossa ja Saksassa...
Ei kannata uskoa ihan täysin propagandaa, siitä että kaikki juoksivat isänmaallisina sotaan suurella innolla ja ne harvat kieltäytyjät olivat "kommareita", kun eivät Suomea halunneet aseellisesti puolustaa.
Jep valmistaudutaan muukalais invaasioon avaruudesta, kaikki armeijaan 10 ikävuodesta eteenpäin 15 vuodeksi, naiset ja myös! ...
Ei tulevaisuutta voi tietää, mutta armeijan voi toteuttaa ilman asevelvollisuuttakin, jossain on mentävä raja mihin kannattaa valmistautua ja mitä sen eteen kannattaa uhrata. Valinnanvapaus?
Suhteellisen militaristinen ajattelukanta. Eikö mm. Terroristihyökkäys ole todennäköisempää ja luonnonkatastrofi, näihin ennemminkin pitäisi varautua ja elää samalla hyvää elämää, joutumatta tinkimään siitä liioitelluista tulevausuudenpeloista johtuen.
PS. Venäjä ei hyökännyt Suomeen yli sataan vuoteen, koska Suomen valtiota ei ollut edes olemassa Venäjän vierellä vaan sen sisällä.
Niidenkin armeijoissa teloitettiin rintamakarkuruudesta, miksi jätit ne mainitsematta?
Välistä lukee ihan fiksuja.
Vapaaehtoinen intti vois olla vaikka sellanen, jossa johtajille (kessut, vänskät, ym) annetaan perusteellinen koulutus ja harjoitus. Rivimiehet kävisivät vapaaehtoisen muutaman viikon kurssin aselajista, johon tuntevat kiinnostusta, taikka sitten liittyminen ja toimiminen vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön riveissä riittäisi myös ihan hyvin. Sodanajan kokoonpanoilla sitten käytäisi muutaman päivän harjoitus aina muutaman vuoden välein. Näin jäisi kaikki turha kasarmiäkseeraaminen pois, jolla ei ole mitään tekemistä maanpuolustuksen kanssa.