”Suomi pitää perää ulkomaisissa investoinneissa”, toteaa Helsingin Sanomat kansainvälisen konsulttiyhtiö Ernst & Youngin tuoreesta selvityksestä Eurooppaan tehdyistä ulkomaisista sijoituksista. Yhtiö haastatteli tutkimusta varten yli tuhatta yritysjohtajaa. Tutkimuksen tulos on masentavaa luettavaa Suomen osalta.
Kun koko Eurooppaan tehdyt ulkomaiset sijoitukset kasvoivat viime vuonna yli 6 %, niin Suomen osalta ne ovat pudonneet alle puoleen vuodesta 2004. Kun esim. Ruotsi keräsi ulkomaisia sijoituksia 96 kappaletta ja oli listalla kymmenes, Suomeen sijoitettiin vain yhdeksän kertaa, ja Suomi putosi listalla sijalle 28, eli aivan viimeisten joukkoon.
Mistä tuo jyrkkä pudotus alaspäin johtuu? Vielä hiljattain hehkutettiin Suomea eräänä maailman kilpailukykyisempänä maana. Miksi tänne ei sitten kannata sijoittaa?
Nähdäkseni se johtuu uskon ja luottamuksen hiipumisesta Suomeen. Tärkeä syy sille lienee hallituspolitiikkamme, jonka on nähty vievän Suomea ajassa taaksepäin. Tietenkin tuosta on vastuussa eniten johtava hallituspuolueemme Keskusta.
Muutamia vuosia sitten kansainvälisillä markkinoilla pidettiin Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua vetovoimaisena, kasvavana kohteena, mutta nyt on ihan oikein nähty nykyhallituksen estävän sen muodostumista sellaiseksi. Euroopan pääkaupungeista houkuttelevimmaksi on noussut nyt Pariisi, ensimmäistä kertaa Lontoon ohi.
Osaltaan vaikuttaa kielteisesti myös liittoutumattomuutemme, eli meiltä puuttuu Natojäsenyyden tuoma turvallisuustekijä, jota kansainväliset yritykset ja muut sijoittajat pitävät tärkeänä. Miksi sitten Ruotsi kiinnostaa, vaikka ei ole Naton jäsen? Kysymys on turha sille, joka tuntee Ruotsin historiallisen ja maantieteellisen aseman.
Eräillä tahoilla todennäköisesti on halua syyttää tässä asiassa ammattiliittoja, korkeita työvoimakustannuksia ja työselkkauksia. Ne eivät kuitenkaan voine olla vaikuttava tekijä, sillä esim. Ranskassa ammattiliitot ovat vähintään yhtä vahvoja, työvoimakustannukset korkeammat ja työselkkaukset yleisempiä kuin meillä, mutta silti maa on Euroopan puoleensavetävimpiä ulkomaisten investointien kohteita.
Maailmanlaajuisesti suosituimmat sijoituskohteet ovat yhä Yhdysvallat ja Kiina. Kiinan suosio on hieman laskenut ja Intian vastaavasti noussut.
Maan houkuttelevuus investointikohteena perustunee paljolti investoijien mielikuviin. Mielikuva Suomesta ei ole nyt hyvä, jollainen se oli muutama vuosi sitten Lipposen-Niinistön hallitusten sitä määrätietoisesti rakentaessa. Seuraavalla hallituksella on työtä, jos se aikoo palauttaa Suomen kiinnostavuuden maailmalla. Pääkaupunkiseudun vetovoimaa pitää kasvattaa toimenpiteillä, jotka jo olivat edellisten hallitusten suunnitelmissa.
Ja tarvitaan myös oikeita tukitoimenpiteitä. Natojäsenyyteen pääseminen on niistä ehkä tärkein.
Kun koko Eurooppaan tehdyt ulkomaiset sijoitukset kasvoivat viime vuonna yli 6 %, niin Suomen osalta ne ovat pudonneet alle puoleen vuodesta 2004. Kun esim. Ruotsi keräsi ulkomaisia sijoituksia 96 kappaletta ja oli listalla kymmenes, Suomeen sijoitettiin vain yhdeksän kertaa, ja Suomi putosi listalla sijalle 28, eli aivan viimeisten joukkoon.
Mistä tuo jyrkkä pudotus alaspäin johtuu? Vielä hiljattain hehkutettiin Suomea eräänä maailman kilpailukykyisempänä maana. Miksi tänne ei sitten kannata sijoittaa?
Nähdäkseni se johtuu uskon ja luottamuksen hiipumisesta Suomeen. Tärkeä syy sille lienee hallituspolitiikkamme, jonka on nähty vievän Suomea ajassa taaksepäin. Tietenkin tuosta on vastuussa eniten johtava hallituspuolueemme Keskusta.
Muutamia vuosia sitten kansainvälisillä markkinoilla pidettiin Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua vetovoimaisena, kasvavana kohteena, mutta nyt on ihan oikein nähty nykyhallituksen estävän sen muodostumista sellaiseksi. Euroopan pääkaupungeista houkuttelevimmaksi on noussut nyt Pariisi, ensimmäistä kertaa Lontoon ohi.
Osaltaan vaikuttaa kielteisesti myös liittoutumattomuutemme, eli meiltä puuttuu Natojäsenyyden tuoma turvallisuustekijä, jota kansainväliset yritykset ja muut sijoittajat pitävät tärkeänä. Miksi sitten Ruotsi kiinnostaa, vaikka ei ole Naton jäsen? Kysymys on turha sille, joka tuntee Ruotsin historiallisen ja maantieteellisen aseman.
Eräillä tahoilla todennäköisesti on halua syyttää tässä asiassa ammattiliittoja, korkeita työvoimakustannuksia ja työselkkauksia. Ne eivät kuitenkaan voine olla vaikuttava tekijä, sillä esim. Ranskassa ammattiliitot ovat vähintään yhtä vahvoja, työvoimakustannukset korkeammat ja työselkkaukset yleisempiä kuin meillä, mutta silti maa on Euroopan puoleensavetävimpiä ulkomaisten investointien kohteita.
Maailmanlaajuisesti suosituimmat sijoituskohteet ovat yhä Yhdysvallat ja Kiina. Kiinan suosio on hieman laskenut ja Intian vastaavasti noussut.
Maan houkuttelevuus investointikohteena perustunee paljolti investoijien mielikuviin. Mielikuva Suomesta ei ole nyt hyvä, jollainen se oli muutama vuosi sitten Lipposen-Niinistön hallitusten sitä määrätietoisesti rakentaessa. Seuraavalla hallituksella on työtä, jos se aikoo palauttaa Suomen kiinnostavuuden maailmalla. Pääkaupunkiseudun vetovoimaa pitää kasvattaa toimenpiteillä, jotka jo olivat edellisten hallitusten suunnitelmissa.
Ja tarvitaan myös oikeita tukitoimenpiteitä. Natojäsenyyteen pääseminen on niistä ehkä tärkein.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tervehdys!
Jollain tapaa palstan kirjoittajien ristiin puhuminen sielä sun täällä saa hymyn tulemaan kasvoilleni.
Ensin puhutaan kuinka Demarit pitää valtaa Suomessa ja ikään kuin Keskusta olisi talutus nuorassa. Mutta annappa olla jos jotain nekatiivista ilmaantuu, yllättäen Keskusta onkin se suuri ja voimakas. Hyvät asiathan on tietenkin Demareitten käsialaa ja heidän ohjelmistaan kopioituja.
Tosin itse Demari poliitikoilta en tälläistä suuremmin ole huomannut. Ja huonon kuvanhan se antaisikin.
Sinänsä minulle sama mitä joku ihminen täällä kirjoittaa, mutta jonkunlaista linjakkuutta odottaisin. Ei muuta.
Korhosen johdolla palataan vahvaan aluepolitiikkaan ja sitä kautta Suomi saadaan uuteen nousuun. Samalla palautetaan Suomi takaisin alueelliseen tasapainoon ja kuntien talous saadaan kerralla kuntoon.
Natoa ei tule, eikä sitä tarvita. Suomi nojaa alueelliseen puolustukseen ja siihen ei tarvita muita, kuin isänmaallisia suomalaisia. Tämähän nähtiin jo talvi-ja jatkosodan aikana.
Onneksi meillä on keskusta, jossa nämä asiat hallitaan hyvin.
Suomi ei ole kiinnostava investointokohde maantieteellisistä syistä. Me olemme kaukana markkinoista ja oma markkinamme on pikkuriikkinen jo Euroopankin mitassa.
Miten sitten kiinnostavuutta voitaisiin lisätä? Ulkomaisten investoijien osalta suurin kiinnostus meidän kauttamme on Venäjä. Venäjä ei ehkä vielä kiinnosta niinkään markkinana kuin energia- ja raaka-ainelähteenä. Markkinakiinnostavuuden kannalta Pietarin alueen kehitys on myös Suomelle tärkeää.
Natoon kuulumattomuutemme ei ole mikään este investoinneille. Eivät yritykset tällaisen varaan mitään rakenna. Sen sijaan Venäjä voi katsoa meidän suuntaamme avoimimmin mielin, jos se näkee Suomen kaikinpuolin luotettavana ja ystävällismielisenä naapurina. Venäjällä on pitkä Natopuskuri vastassaan, mutta Suomi muodostaa siinä länteen päin aukon, missä ei heti olla epäluuloisina vastassa.
Hallituksemme ei ole ratkaisevassa roolissa kaupallisten yhteyksien luomisessa Venäjään toisin kuin NL:n aikoina. Venäjä on markkinatalousmaa, jossa kaupalliset suhteet luodaan yksityistasolla. Venäjällä on omat riskinsä, mitkä liittyvät esim. lainsäädännön kehittymättömyyteen ja muihin epäluotettavuustekijöihin. Venäjälle lähteminen vaatii vähän uskallusta, mutta palkinto voi olla ruhtinaallinen.
Hyvä esimerkki uskalluksesta on Nokian Renkaat. Se perusti Venäjälle rengastehtaan, mikä moninkertaista yhtiön talvirengasmarkkinat. Yhtiö itse joutui tämän vuoksi suurten kansainvälisten rengasyhtiöiden mielenkiinnon kohteeksi, koska ne näkevät Venäjän markkinat juuri tässä suhteessa suurena potentiaalina ja niillä itsellään ei ole tuotantoa Venäjällä.
Hallituksemme ei ole ratkaisevassa roolissa kaupallisten yhteyksien luomisessa...
---------
Hallitus on ratkaisevassa roolissa yrittämisen ja investointien edellytysten luomisessa, mitkä se on laiminlyönyt tässä suuryritysten hallitsemassa Suomessa, jossa vapaa kilpailu ei toimi eikä investoinneille ole mahdollista saada yhtä hyvää tuottoa kuin muualla Euroopassa, kaukoidästä nyt puhumattakaan.
Lisää täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000017287887
Jos Suomi luetaan pohjoismaiseen ja läntiseen EU-viiteryhmään, meillä ei liene esim. työmarkkinapuolella kovin suuria eroja, kun työehtosopimuksia katsotaan kokonaisuutena. Palkkakustannukset eivät Suomessa ole tässä viiteryhmässä myöskään suurimmat.
Toki meillä on suuria eroa itäisen Euroopan maihin verrattuna ja kehittyviin maihin nähden. Hyppäys näiden kelkkaan ei taida olla kuitenkaan ihan todennköinen.
Hallitus on toki vastuullinen investointiedellytysten luomisessa ja tässä suhteessa ikuinen ongelma tuntuu olevan esim. kepulainen pääkaupunkivihamielisyys, vaikka yritysjohto jatkuvasti toivoisi pääkaupunkiseudun kehittämistä kansainvälisen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Ulkomaisia investointeja kaivattaisiin kai ennen muuta vähittäiskaupan alalle, missä on kartellisoitumista ja jossa välillä asetetaan myös kaavoituspoliittisia esteitä kilpailurajoitteiksi. Tässä on paljon kepulaista vanhaa protektionismihenkeä.
Jotta Venäjälle voi perustaa rengas-, varaosa- tai minkä tehtaan tahansa, niin tarvitaan paljon kieli- ja voitelutaitoa. Natolla ei siinä ole paskankaan merkitystä. Venäläiset luottavat omiin ohjuksiin ja tankkeihin joista tunnetusti vain pakki puuttuu.
Voisit laittaa muistin virkistykseksi muutamia kohtia niistä kepulaisten hesa vihaisuuksista. Ja samalla tietenkin tarkastelet niitä samoja juttuja koko maan kannalta. Niinku hyviin tapoihin kuuluu.
Eikö niillä demareilla ollukkaa ylivalta, eikö se hallitus ohjelma ollukkaan Demareitten. Hymistelen tyytyväisenä. :D
Jos Suomi luetaan pohjoismaiseen ja läntiseen EU-viiteryhmään, meillä ei liene esim. työmarkkinapuolella kovin suuria eroja, kun työehtosopimuksia katsotaan kokonaisuutena. Palkkakustannukset eivät Suomessa ole tässä viiteryhmässä myöskään suurimmat.
---------
Suljetun talouden työmarkkinoilla palkat eivät asetu vapaasti sen mukaan, mikä on työvoiman tarve ja tarjonta. Ne alat kiristävät, jotka voivat, esimerkkinä paperiteollisuus, ja ne alat, joilla työnantaja on vahva, taantuvat palkoissa, esimerkkinä hoiva-alat, joissa julkishallinto "säästää" mm. ketjuttamalla lainvastaisesti määräaikaisia työsuhteita, kun kilpailua työvoimasta ei yksityisellä puolella ole.
Toki meillä on suuria eroa itäisen Euroopan maihin verrattuna ja kehittyviin maihin nähden. Hyppäys näiden kelkkaan ei taida olla kuitenkaan ihan todennköinen.
----------------
Yritys- ja pääomaverotuksen harmonisointia tulisi ajaa eteenpäin, jotta yrittäminen ja investoinnit Suomeen olisivat houkuttelevampi vaihtoehto.
Ei se ole kelkkaan hyppäämistä, jos yrittäjän annetaan ansaita tuottoa investoinneilleen, koska valtio saa osansa lisääntyvänä palkkaveron tuottona, kun työllisyys paranee ja kasvavana alv:n tuottona, kun kasvanut ostovoima muuttuu kasvavaksi kulutuskysynnäksi.
Talouden vilkastuttamiseksi kannattaisi pudottaa pääomatulojen verotusta houkuttelevammalle tasolle, mistä Ahon hallituksen ajalta on hyviä kokemuksia.
Hallitus on toki vastuullinen investointiedellytysten luomisessa ja tässä suhteessa ikuinen ongelma tuntuu olevan esim. kepulainen pääkaupunkivihamielisyys, vaikka yritysjohto jatkuvasti toivoisi pääkaupunkiseudun kehittämistä kansainvälisen houkuttelevuuden lisäämiseksi.
---------------
Tuosta en ole eri mieltä.
Ulkomaisia investointeja kaivattaisiin kai ennen muuta vähittäiskaupan alalle, missä on kartellisoitumista ja jossa välillä asetetaan myös kaavoituspoliittisia esteitä kilpailurajoitteiksi. Tässä on paljon kepulaista vanhaa protektionismihenkeä.
-----------------
Kun kaupan ala on Suomessa ollut suurten keskusliikkeiden hallussa, tänne on päässyt vain suunnattomien pääomien turvin. Niinpä ulkomainen kilpailu on toteutunut ainoastaan pääomavaltaisten kansainvälisten kaupan ketjujen muodossa. H&M, Lindex, Gigantti, OnOff, Stadium, Bauhaus, Claes Ohlsson, Indiska, Lidl, jne..., joiden tulo on saanut aikaan perheyrityspohjaisen erikoistavarakaupan totaalisen kuoleman.
Vain franchising-pohjaisilla ketjuilla (Expert, Tekniset, yms.) on enää joitain mahdollisuuksia, kun markkinoita hallitsevat isot ketjut pystyvät dumppaamaan hintansa pienten tappamiseksi ja sen jälkeen palaamaan näennäiseen hintakilpailuun teollisuudelta volyymiensä turvin rahastamansa mainoskilpailun turvin.
Teepä koekierros vaikkapa kodinkonekaupoissa ja katso esim televisioiden, pakastimien, sähköliesien, ja vastaavien hintoja, niin huomaat, että sama tuote on tasan samanhintainen joka ketjussa.
Kuka esim. tällaisille kartellimarkkinoille investoisi?
Kokonaan oma juttunsa on Suomea jo toistakymmentä vuotta vaivannut palvelualojen hintaindeksi, joka on noussut huimasti muita Euroopan maita nopeammin, mikä on tehnyt palvelualojen yrittämisen ja kehittämisen niin huonotuottoiseksi, että Siljakin myytiin Viroon.
Tästä saamme kiittää savupiipputeollisuuden ehdoilla solmittuja tupoja, jotka ovat nostaneet työvaltaisten palvelualojen työvoimakustannuksia 2-3 %-yksikköä nopeammin, mitä tupot neuvotelleiden teollisuusalojen työvoimakulut ovat nousseet.
Hallitus on avainasemassa sen suhteen, että työvaltainen yrittäminen kannattaisi ja Suomeen kannattaisi investoida, koska kasvun mahdollisuuksia ei enää ole teollisuudessa, ne ovat palvelualoilla.
...yhteenvedossani, mutta vilkaisset tämän linkin takaa vastineeni Timo Ristimäelle, kun muistaakseni siinä muutama kommentoimani teema on lähtöisin sinulta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000017294617
(Se pienoinen leukailuni on tarkoitettu Timolle, ei Sinulle)
Suomen yritysrakenne - pääasiassa vain muutama harva suuryritys eri toimialoilla - merkitsee, että täällä vallitsee oligopoli, eli monopolin kaltainen, lähes kartellimainen tilanne, jossa ei ole tilaa aidolle kilpailulle kun markkinat on jaettu jo toimivien suuryritysten kesken.
Kun meillä lisäksi on jäykkä, kolmikantainen tapa sopia palkoista ja työehdoistakin työmarkkinajärjestöjen kartellissa - jossa punamultahallitus on täysin SAK:n vanki - seuraa tästä yleissitovuuden kautta, että yritykset voivat päättää aika vähän kustannusrakenteeseensa vaikuttavista asioista.
Kaikki edellä kuvattu on suljetun suunnitelmatalouden historiallista jäännettä edellisten punamultahallitusten ajalta, ja merkitsee, ettei aito markkinatalous ja vapaa kilpailu ole vieläkään päässyt toimimaan Suomessa.
Miksi tämmöiseen maahan siis kukaan investoisi, jos on tarjolla muita, yritystoimintaan joustavammin suhtautuvia valtioita?
Keskustan mainostaa itseään aina vaalien alla yrittäjien puolueena. Tällä kertaa aion seurata vaalipuheita hyvin tarkasti, sillä otan keskustan ehdokkaat ja tulevat kansanedustajat valehtelusta kiinni, jos he eivät vaalien jälkeen edelleenkään tee mitään sille, että Suomessa kannattaisi muidenkin yrittää kuin suuryritysten.
SDP/SAK:han perustaa toimintansa nimenomaan siihen, että maassa on vain yleissitovuuden kahlitsemia suuryrityksiä, joita ammattiliitot voivat halutessaan kiristää niin kuin AKT liikennöitsijöitä tai paperiliitto metsäteollisuutta.
Tästä syystä SAK ja EK:kin ovat pitäneet Suomen Yrittäjät tupo-pöydän ulkopuolella eikä keskusta ole siihenkään uskaltanut koskaan sanoa mitään.
Kun viittasit Lipposen/Niinistön hallituksiin, niin pitää muistaa, että ne uudistivat yritysvero- ja työlainsäädäntöä joustavampaan suuntaan ja jättivät sentään osan hallituksen tulopolitiikastakin eduskunnan päätettäväksi, kun Vanhasen hallitus ei ole säätänyt ainuttakaan yrittäjyyttä edistävää lakia ja tehnyt eduskunnasta työmarkkinajärjestöjen tupo-kumileimasimen.
.. on oivallinen esimerkki punaisten sossu joukkojen tuhovoimasta.
Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaisen puunjalostus tehtaan työvoimakustannukset ovat kaikilla mittayksiköillä mitattuna kaksinkertaiset Saksassa toimivaan vastaavaan tuotantolaitokseen.
Sama suhde ilmenee työseisauksiin, sairaspoissaoloihin jne,tuottavuuteen jne.
Nyt sitten paperiliitossa uikutetaan, kun työpaikat katoavat puhumattakaan siitä, että metsäfirmat investoisivat Suomeen.
Saman sossu tuhovoimat ovat lopettaneen suomalaisen laivaston toimintamahdollisuudet ja samaa temppua ollaan tekemässä Viron tonnistolle.
Työvoimakustannusten osuus paperin tuotannossa on vain 10%. Pahin este on kepulaiset metsänomistajat jotka repivät puistaan sikahintoja, niin että viidennes joudutaan tuomaan Venäjältä.
Paperimiehet tekevät niin hyvää työtä että heidän palkkojaan voisi vielä kevyesti nostaa.
Ja paperiliitto kuten koko suomalainen työväestö on yksi vähiten lakkoilevista euroopassa. Sille faktalle ei kepulaiset mahda yhtikäs mitään vaikka kuinka ruikuttaisivat.
AY-liike saisi olla paljon kovempiotteisempi, suomalainen porvari ei ansaitse mitään muuta...
...on jo historiaa.
Niin, että mielestäsi silläkään ei nyt ole niin väliä vaikka paperitehtaita suljetaan ja tuotanto siirtyy muihin maihin.
Paperiliiton sokea "Välläröinti" rehoitta kuin syöpäsolu puunjalostusteollisuuden työntekijöiden toimeentulon uhkana.
"Paperifani" kotkottaa kuin sokea kana sirppiliiteri aatetta oman uskonsa vahvistukseksi.
(-;
alkaa...
vai natojäsenyys?
hoh, hoh...
ovatkohan kiina ja intia nato jäseniä?
etkö osaa olla hiljaa ja ajatella?
Lueskelin noita vastineita ja niistä kaikista yhteensä voin todeta, että mikään niissä esitetty ei kumoa sitä tosiasiaa, että Suomen houkuttavuus investointikohteena on pudonnut romahdusmaisesti kolmen viime vuoden aikana. Sen osoittaa numeroin ilmoitetut faktat. Ja sille täytyy olla syynsä.
Jaba on puheenvuoroissaan esittänyt näkemyksiä, jotka mielestäni ovat hyviä osasyitä kielteiselle kehitykselle. Varmasti oligopolien muodostuminen ja paljolti siitä johtuva kartellisoituminen – mikäli se todella on totta – estävät tervettä kilpailua ja vähentävät kiinnostavuutta investointikohteena.
Keleteinen vaikutuksensa tässä mielessä on varmaan myös ”työmarkkinajärjestelmäkartellillakin” (Jaban sana), mutta sellainenhan tietääkseni on myös monissa muissa meitä paljon paremmin sijoittuneissa maissa. Poikkeaako esim. Ruotsin järjestelmä suuresti omastamme? Toisaalta tuolla järjestelmällä on niin paljon myös hyviä puolia, esim. yhteiskuntarauhan ja kehityksen ennustettavuuden kannalta, että en ainakaan minä olisi sitä valmis romuttamaan, enkä usko sellaisen kuuluvan edes kokoomuksen tavoitteisiin.
Mielipidepankin vastineesta olen valmis myöntämään syyksi tuon
>> Suomi ei ole kiinnostava investointokohde maantieteellisistä syistä. Me olemme kaukana markkinoista ja oma markkinamme on pikkuriikkinen jo Euroopankin mitassa. > Hallituksemme ei ole ratkaisevassa roolissa kaupallisten yhteyksien luomisessa Venäjään toisin kuin NL:n aikoina
Kartellisoituminen ei ole uusi ilmiö, vaan historiallinen jäänne, josta poliitikkomme ja puolueemme eivät ole päässeet edes asenteellisesti eroon. Se, että edellisten hallitusten aikana tehtiin korjauksia yrityslainsäädäntöön, rohkaisi investoijia, mutta nykyisen aikana ei ole muuta tehty kuin epäonnistunut osinkoverolaki, mikä ei rohkaise investoijia.
Työmarkkinajärjestelmää vastaan ei kukaan taistele, sillä sen työrauhaa ylläpitävää ominaisuutta kaikki haluavat vahvistaa. Eri asia kokonaan on, että järjestelmän puitteissa sallitaan - jopa hyväksytään - laittomuudet (AKT, paperiliitto) ilman, että niitä on lupa edes kommentoida. Tätä tuskin Ruotsissa sallittaisi.
Itse näen, että järjestelmää pitäisi kehittää sellaiseksi, että työmarkkinat toimivat. Tanskassa on hyvä systeemi, kun irtisanomis- ja -sanoutumissuoja on matala, mutta samalla on rekrytointikynnyskin matala. Siellä ihmiset vaihtavat työpaikkoja ja uuden työn saanti on paljon helpompaa kuin meillä, kiitos Tanskan kannustavan työllisyyslainsäädännön.
... markkinoita, joilla on vähän myyjiä.
Kun Suomeen tehdään vähän ulkomaisia investointeja, näyttää se johtuvan lähinnä maan syrjäisestä asemasta ja pienistä paikallisista markkinooista. Toinen tärkeä syy on, että tämä on kallis maa ja erikoisesti sen työmarkkinat ovat joustamattomat ja tiukasti ihalaisten komennossa.
Natolla ei tämän asian suhteen ole mitään tekemistä. Eurooppa ei ole lainkaan sellaisen turvallisuusuhan alainen, jossa sotilasliitoilla olisi mitään merkitystä kovassa liike-elämässä.
Sinänsä ulkolaisten investointien vähyys ei meitä haittaa: meillä on riittävästi kotimaisia investoijia ja mielinmäärin pääomaa maassa. Mitä me tänne kaipaisimme, muutenkin pelätään, että pian työvoimasta alkaa olla paha pula vaativan tuotannon aloilla. On aivan paikallaan, että suomalaiset yritykset investoivat muualle, kun kotimaassa ei ole tilaa. Nämä ulkomailla toimivat yhtiöt aina jollain tavalla rikastuttavat myös kotimaataan.
luotan ja panen kaiken toivoni. Olet korvaamaton mies täällä.
Toivoisin että tekisit oikein pitkiä juttuja, sivukaupalla, kun olet niin hyvä kirjoittaja ja tajuat tätä maailman menoa ihan tavallisen ihmisen näkökulmasta.
Mielihyvin täytän toivomuksesi. Mutta juuri nyt en ehdi kirjoittamaan uusia pitkiä juttuja. Lueskelepa niitä odotellessani näitä: ovat hyviä!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000003692400
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000008163754
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000004124181
Nuo luettuasi siirry tänne. Täältä löytyy yli 3000 juttua, kirjoittamiani ja siis hyviä:
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=&exclude_words=&exact_words=&conference=&poster=JormaKKorhonen&sort=date&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2006&ed=19&em=6&ey=2006&hpp=25
Haluaisitko vielä linkit myös K.K.Korhosena kirjoittamaani tuotantoon? Laitan sitten, kun olet kaikki nuo lukenut. Ethän sitä ennen pyydä lisää, ethän!
niin on kipeä miehen itsetunto... voi, voi.. silitystä vaan pitäisi saada.
...kukaan voisi ottaa tosissaan minun viestiäni!
Aina on näköjään joukossa joku, joka pystyy yllättämään.
vai joko jotain vakavampaa?
Se on minunkin lempijuomani, gin-tonic. Juuri tein tömpsyn siitä.
Mutta en minä koskaan noin aikaisin päivästä kuin sinä. Ja ei saa tehdä liian tuhtia. Ginihän on 37,5-40 prosenttista; sitä vain kaksi sormenleveyttä tuollaisen pitkän manhattan-lasin pohjalle ja sitten lasi täyteen tonicilla ja jäillä. Niitä voi sitten parikin ottaa pitkän illan aikana.
Mutta ei koskaan ennen klo kuutta iltapäivällä; se oli jo brittien siirtomaaupseerien sääntö! Sitä kun noudattaa, niin ei logiikka petä!
(Huumorintajuttomuutta ei kyllä ginilläkään paranneta, käytettiin sitä miten taitavasti tahansa!)
Tuskin sulla logiikka pettää siksi, että olisit nyt ottanut liikaa giniä. Näyttää siltä, että se pettää aina, kuten huumorintajusikin.
Siis jotain vakavampaa se on. Todennäköisesti synnynnäistä.
kirjoitit:
"Mistä tuo jyrkkä pudotus alaspäin johtuu? Vielä hiljattain hehkutettiin Suomea eräänä maailman kilpailukykyisempänä maana. Miksi tänne ei sitten kannata sijoittaa?"
Kyse on eri tutkimuksista. E&Y on julkaissut tän omansa jo useampana vuonna, mutta ymmärrettävistä syistä noista ei ole täällä kauheasti haluttu pitää melua. Ne kun eivät ole kehuneet tuota Suomen tilannetta.