Juhannuksen ja Lapin kunniaksi laitan luettavaksi Olaus Sirman rakkausrunon. Olaus Sirma (1660-1719) oli Herr-Vuolevina tunnettu pappimies, ehkä ensimmäinen opintielle käynyt saamelainen. Hänen runonsa ovat innostaneet jopa Goethen kirjallista työtä.
Pastos päivva kiufvresist javra Orrejavra
Jos kosa kirrakeid korngatzim
Ja tiedadzim lomest oinemam jaufre Orrejavra
Man tangast lomest lie Sun lie
Kaida taide muoraid dzim suopadzim
Mak taben sadde sist oddasist
Ja puok taide ovsid dzim karsadzim
mak kuodde roannaid, puuriid roannaid
Kulkked palvaid tim suttetim
Mak kulki vuosta jaure Orrejavra.
Jos mun tokko dzim kirdadzim soäst vorodze soäst
I must leä soä dziodga soä maina tokko kirdadzin
Eäika leä julge songiaga julge, eäige leä siebza
Fauron siebza maan kuim lusad dzim norbadzim
Kalle juo leäk kukka madzie vuordamadzie
Morredabboid dad päividad
Linnasabboid dad salmidad
Lieggasabboid vaimodad
Jos kukkas sik pataridzik
Tannagtied farga dzim jusadzim
Mi os matta leäde sabbo karrasabbo
Ko lii padde suonapadde ja salvamroute salvam,
Keäk dziabreäi siste karrasiste
Ja keäsä miina täm oivitäm punie puok
Täme jurdakitäme. Parne miela
Piegga mielä, nuora jurda kukkes jurda
Jos taide puokaid leäm kuldeälem
Luidäm radda veärä radda
Ovta lie mielä oudas valdeman
Nu tiedäm puoreponne oudastam man kaunema
Sama suomeksi
Paistakoon päivä kirkkaasti Orajärveen!
Jos kuusten latvoihin kiipeäisin
ja tietäisin saavani nähdä Orajärven,
jonka kanervalaaksossa hän on,
niin kaikki nämä puut minä raivaisin,
jotka tässä kasvavat nykyisin,
ja kaikki nämä oksat karsisin.
jotka kantavat hyviä vihreitä leviä.
Kiitäviä pilviä seurailin,
jotka kulkivat kohti Orajärveä.
Jospa sinne voisin lentää variksen siivin!
Ei ole minulla sotkan siipiä, joilla sinne lentäisin,
eikä ole hanhen jalkoja eikä
kauniita jalkateriä, joilla luoksesi liukuisin.
Olet kyllä jo kauan odottanut,
ihanimmat päiväsi, hellimmät silmäsi,
lämpimimmän sydämesi.
Jos kauaskin pakenisit, sittenkin pian saavuttaisin!
Mikä voi olla lujempi
kuin suonirihma ja rautavitjat,
jotka puristavat kovasti
ja kietovat päämme, muuttavat kaikki
ajatuksemme? Nuorukaisen mieli
tuulen mieli, nuoren ajatus pitkä ajatus.
Jos niitä kaikkia kuuntelen,
astun väärälle tielle.
Yksi mieli on minun ottaminen,
niin tiedän paremman tien edestäni löytäväni.
Pastos päivva kiufvresist javra Orrejavra
Jos kosa kirrakeid korngatzim
Ja tiedadzim lomest oinemam jaufre Orrejavra
Man tangast lomest lie Sun lie
Kaida taide muoraid dzim suopadzim
Mak taben sadde sist oddasist
Ja puok taide ovsid dzim karsadzim
mak kuodde roannaid, puuriid roannaid
Kulkked palvaid tim suttetim
Mak kulki vuosta jaure Orrejavra.
Jos mun tokko dzim kirdadzim soäst vorodze soäst
I must leä soä dziodga soä maina tokko kirdadzin
Eäika leä julge songiaga julge, eäige leä siebza
Fauron siebza maan kuim lusad dzim norbadzim
Kalle juo leäk kukka madzie vuordamadzie
Morredabboid dad päividad
Linnasabboid dad salmidad
Lieggasabboid vaimodad
Jos kukkas sik pataridzik
Tannagtied farga dzim jusadzim
Mi os matta leäde sabbo karrasabbo
Ko lii padde suonapadde ja salvamroute salvam,
Keäk dziabreäi siste karrasiste
Ja keäsä miina täm oivitäm punie puok
Täme jurdakitäme. Parne miela
Piegga mielä, nuora jurda kukkes jurda
Jos taide puokaid leäm kuldeälem
Luidäm radda veärä radda
Ovta lie mielä oudas valdeman
Nu tiedäm puoreponne oudastam man kaunema
Sama suomeksi
Paistakoon päivä kirkkaasti Orajärveen!
Jos kuusten latvoihin kiipeäisin
ja tietäisin saavani nähdä Orajärven,
jonka kanervalaaksossa hän on,
niin kaikki nämä puut minä raivaisin,
jotka tässä kasvavat nykyisin,
ja kaikki nämä oksat karsisin.
jotka kantavat hyviä vihreitä leviä.
Kiitäviä pilviä seurailin,
jotka kulkivat kohti Orajärveä.
Jospa sinne voisin lentää variksen siivin!
Ei ole minulla sotkan siipiä, joilla sinne lentäisin,
eikä ole hanhen jalkoja eikä
kauniita jalkateriä, joilla luoksesi liukuisin.
Olet kyllä jo kauan odottanut,
ihanimmat päiväsi, hellimmät silmäsi,
lämpimimmän sydämesi.
Jos kauaskin pakenisit, sittenkin pian saavuttaisin!
Mikä voi olla lujempi
kuin suonirihma ja rautavitjat,
jotka puristavat kovasti
ja kietovat päämme, muuttavat kaikki
ajatuksemme? Nuorukaisen mieli
tuulen mieli, nuoren ajatus pitkä ajatus.
Jos niitä kaikkia kuuntelen,
astun väärälle tielle.
Yksi mieli on minun ottaminen,
niin tiedän paremman tien edestäni löytäväni.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tätä runoa tarvitaan juuri nyt. Kiitos!
Toivotan hyvää juhannusta takaisin.
Kymmenisen vuotta sitten vierailin Jokkmokissa saamemarkkinoilla joilla oli perinteitä 1600-luvulta. Silloin tapasin saamelaisia nuoria, joiden avara kultturillinen taso lämmitti ja jäi mieleen. He osasivat todella keskustella sekä kielistä että kulttuureista, historiasta, vallasta jaa lainsäädännöstä eri perspektiiveistä. Istuimme kodassa porontaljoilla helmikuun paukkuvassa pakkasessa ja revontulet olivat juuri sinä iltana niin alhaalla että melkein niitä saattoi käsin kosketella.
Joskus tapaa henkilöitä jossain maailmankolkassa, joihin saa sellaisen kontaktin, että se jää hehkumaan kuin timantti muistoihin.
Ihminen kohtaa ihmisen.
Niin oli Jokkmokissakin.
Taisit olla päishän ......