Miten voimme tietää miltä prostituoidusta todella tuntuu? Toisen ihmisen pään sisään emme voi mennä. Ainoa keino, miten ylipäänsä voimme saada käsityksen toisen ihmisen tuntemuksista on kuvittelu, eli kuvittelemme itsemme toisen ihmisen asemaan. Usein saamme tällä menetelmällä, projektiolla http://tiedostamaton.net/defenssit/projektio.html , arkisessa elämässä aivan osuvan käsityksen toisen ihmisen tunteista ja tarkoituksista. Kuvittelu on kuitenkin aina kuvittelua. Epätavanomaisissa tilanteissa ei projektio ole luotettava keino toisen ihmisen tunteiden selvittämiseksi.
Jos tehtävänäsi on kuvitella, miltä kirurgista tuntuu, kun hän viiltää ihmiseltä vatsanpeitteet auki, tiedät lähinnä miltä sinusta siinä tilanteessa tuntuisi, etkä pääse käsiksi todellisiin kirurgin tuntemuksiin.
Samaten on ulkopuolisen itse asiassa mahdotonta tarkalleen tietää, miten ammattimainen prostituoitu kokee työnsä. Tietenkin voi kuvitella, miltä itsestä tuntuisi samassa tilanteessa, mutta tämä jää vain kuvitelmaksi. Kenties kuvittelun tekee vielä vääristyneemmäksi se, että on kyse seksuaalisen toiminnan kuvittelusta.
Esimerkiksi kirurgi pystyy eristämään http://tiedostamaton.net/defenssit/isolaatio.html tunteensa työstään ja tietyissä tilanteissa leikkaamaan jopa lähiomaisiaan. Missä määrin “sovinnaisen elämän rajat ylittänyt” prostituoitu pystyy eristämään tunteensa työstään, jää meille arvoitukseksi.
Jos tehtävänäsi on kuvitella, miltä kirurgista tuntuu, kun hän viiltää ihmiseltä vatsanpeitteet auki, tiedät lähinnä miltä sinusta siinä tilanteessa tuntuisi, etkä pääse käsiksi todellisiin kirurgin tuntemuksiin.
Samaten on ulkopuolisen itse asiassa mahdotonta tarkalleen tietää, miten ammattimainen prostituoitu kokee työnsä. Tietenkin voi kuvitella, miltä itsestä tuntuisi samassa tilanteessa, mutta tämä jää vain kuvitelmaksi. Kenties kuvittelun tekee vielä vääristyneemmäksi se, että on kyse seksuaalisen toiminnan kuvittelusta.
Esimerkiksi kirurgi pystyy eristämään http://tiedostamaton.net/defenssit/isolaatio.html tunteensa työstään ja tietyissä tilanteissa leikkaamaan jopa lähiomaisiaan. Missä määrin “sovinnaisen elämän rajat ylittänyt” prostituoitu pystyy eristämään tunteensa työstään, jää meille arvoitukseksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pala palalta nakertaa tällainen tunteitten hautaaminen psyykkistä terveyttä ylläpitäviä pylväitä, kunnes ne lopulta romahtavat.
Väärinkäyttöongelmat ja mielenterveysongelmat ovat prostituoitujen kohtalo.
"Me" tavalliset, ns. kunnolliset ihmiset jotka osaamme muka aina tehdä kaiken ns. oikein tarvitsemme huoria, nistejä, juoppoja, hulluja yms. marginaalisakkia jotta voimme itse tuntea olevamme niin saatanan hyvää ja erinomaista väkeä että.
Mutta missä se on päätetty että huorankin "kuuluu" olla onneton ja ihmisen irvikuva???
Kutka "me"?
Emme me ainakaan.
... iskuryhmä lopulta romahtaa, kuten sanoo.
... jotka ajamme ihmiset siihen pisteeseen, että huoraaminen on ainoa keino kerätä varallisuutta.
Kaikki me jotka olemme luoneet kulutushysterian.
Kaikke me jotka vastustavat lapsityövoimaa tehtaissa.
Kaikki me jotka eivät ole antaneet muuta keinoa ansaita elantonsa.
Ja sitten on tietysti aivan eri ryhmänsä, jotka saavat kivasta harrastuksesta hieman ylimääräistä.
http://gamma.nic.fi/~raijakoo/haast.htm
Ja tältä tuntui prostituoidusta:
* Vaikeaa erottaa työtä ja yksityistä elämää
* Vaikeaa erottaa tunteita seksistä
* Tunsi alunperin seksuaaliselta identiteetiltään itsensä biseksuaaliksi, sitten lesboksi, sitten biseksuaaliksi ja lesboksi taas.
* Mitä enemmän hän tätä työtään teki, sitä vähemmän hän halusi enää miehiä seksikumppaneiseen yksityiselämässä.
Lopuksi ei ollenkaan.
* Opintorahan vähyys oli saanut hänet aloittamaan ja jatkamaankin seksin myymistä.
* Työ on hyvin raskasta ja vaikeaa, vaikkakin ammattitaito ja taito erottaa tunteet työstä kasvaa.
* Työ tapahtuu miehen tyydyttämiseksi, ei hänen.
* Hän ei pidä miehistä, jotka haluavat tyydyttää myös hänet ja sanovat etteivät he muuten itsekään nauti seksistä jos hän ei nauti.
Tällaisia miehiä hän ei tahdo asiakkaikseen.
Minä olisin halunnut kylläkin tietää paljon enemmän tämän naisen lapsuudesta ja perhesuhteista, oliko hän seksuaalisesti hyväksikäytetty lapsena ja millainen hänen teini-ikänsä oli.
Haluaisin myöskin tietää, saiko hän milloinkaan valmiiksi opiskelujaan ja miten tämä työ vaikutti opiskeluihin.
Kuitenkin, tämä nainen vaikutti tekevän seksityötä rahoittaakseen opiskeluja,siis väliaikaistyönä.
Miksi ihmisille maksetaan muuten niin huonoa opintorahaa, että on huorattava saadakseen elää jonkinlaisella elintasolla?
Mielestäni on yhteiskunnan vastuulla, että opiskeluaikana voi elää kunnolla opintorahallaan.