Mietiskellessäni tätä nyt tapeetilla olevaa seksin ostokieltodilemmaa olen alkanut ihmetellä sitä ylimielistä ja omahyväistä asennetta joita monilla uutta lakia kannattavilla näyttäisi olevan prostituoituja kohtaan. Ikäänkuin prostituoidut olisivat jonkinlaisia lapsia tai lampaita, joita on jonkun ulkopuolisen ohjailtava, kun eivät omaa parastaan muuten tajua.
Toki lapsiprostituutio on huutava vääryys johon on puututtava (myös niissä maissa johon suomalaisia rientää ns. asiakkaiksi), ja idästä tänne virtaavat alan ammattilaiset ovat usein ikävässä pakkoraossa jossa rahaa ei vaan saa mistään. Mutta ne umpisuomalaiset prostituoidut jotka täällä ovat toimineet vuosikymmenestä toiseen: ovatko he pakotettuja olemaan alalla, vai ovatko he valinneet vapaaehtoisesti kehonsa myymisen? Jos ovat, onko muilla oikeus heiltä se evätä?
Henk.koht. minua on aikuisena ärsyttänyt joidenkin ihmisten tapa pyrkiä "auttamaan" huono-osaisia sen vuoksi että kuvittelevat itse olevansa bättre folkea verrattuna noihin oletettuihin huono-osaisiin. Jos ajatellaan vaikkapa Jeesus-hahmoa, niin tuskin hän teki mitään eroa ihmisten välillä sen mukaan että tuo se tuossa on syntisempi kuin tuo toinen syntinen tuossa. Vertailuhan tapahtuu aina jonkun hyväksi - yleensä vertailijan itsensä.
Kun siis mennään kovasti auttelemaan jotakin ns. marginaaliryhmää sillä mielellä että salaisesti ajattelee että onpas kiva etten MINÄ ole kuten nuo, yäk, niin eiköhän mennä metsään. Voisi ainakin yrittää ensin kysellä tämän ryhmän edustajilta että haluatteko te jotenkin tulla autetuksi, ja jos niin mitenkä. Sellainen typerä päättely että kuvittelee tietävänsä asioita paremmin toisen puolesta on johtanut mm. homojen "käännyttämiseen" heteroiksi, vaikka homoillahan ei välttämättä ole mitään ongelmaa ollut alunperinkään! Ongelma on ollut "auttajan" omassa päässä.
Kristillinen käsitys mahdollistaisi Toisen Ihmisen kohtaamisen oman itsen vertaisena olentona. Kuinka moni tarttuu tähän mahdollisuuteen?
Omalla kohdallani tiedän että minun on hyvin vaikea kohdata alkoholistia IHMISENÄ koska minulla on huonoja kokemuksia "heikäläisistä". Voisin tietysti sanoa että enhän minä ole kristitty, mutta se ei ole mikään selitys tai puolustus. Kun en tiedä miten kyvyttömyyteni yli pääsisin, yleensä pyrin pysymään kaukana alkoholisteista. Turha minun on lähteä heitä aktiivisesti vihaamaan tai muuttamaan, voin antaa heidän olla.
Mutta annetaanko prostituoitujen olla, jos he haluavat vain saada olla?
Entä ovatko kaikki elämässä näennäisesti epäonnistuneet ihmiset meidän oletettujen "kunnollisten" ihmisten kääntöpuoli, Varjo? Miten kohtaamme heidät? Ynseydellä, ylemmyydentunnolla, vihalla, välttelyllä?
Toki lapsiprostituutio on huutava vääryys johon on puututtava (myös niissä maissa johon suomalaisia rientää ns. asiakkaiksi), ja idästä tänne virtaavat alan ammattilaiset ovat usein ikävässä pakkoraossa jossa rahaa ei vaan saa mistään. Mutta ne umpisuomalaiset prostituoidut jotka täällä ovat toimineet vuosikymmenestä toiseen: ovatko he pakotettuja olemaan alalla, vai ovatko he valinneet vapaaehtoisesti kehonsa myymisen? Jos ovat, onko muilla oikeus heiltä se evätä?
Henk.koht. minua on aikuisena ärsyttänyt joidenkin ihmisten tapa pyrkiä "auttamaan" huono-osaisia sen vuoksi että kuvittelevat itse olevansa bättre folkea verrattuna noihin oletettuihin huono-osaisiin. Jos ajatellaan vaikkapa Jeesus-hahmoa, niin tuskin hän teki mitään eroa ihmisten välillä sen mukaan että tuo se tuossa on syntisempi kuin tuo toinen syntinen tuossa. Vertailuhan tapahtuu aina jonkun hyväksi - yleensä vertailijan itsensä.
Kun siis mennään kovasti auttelemaan jotakin ns. marginaaliryhmää sillä mielellä että salaisesti ajattelee että onpas kiva etten MINÄ ole kuten nuo, yäk, niin eiköhän mennä metsään. Voisi ainakin yrittää ensin kysellä tämän ryhmän edustajilta että haluatteko te jotenkin tulla autetuksi, ja jos niin mitenkä. Sellainen typerä päättely että kuvittelee tietävänsä asioita paremmin toisen puolesta on johtanut mm. homojen "käännyttämiseen" heteroiksi, vaikka homoillahan ei välttämättä ole mitään ongelmaa ollut alunperinkään! Ongelma on ollut "auttajan" omassa päässä.
Kristillinen käsitys mahdollistaisi Toisen Ihmisen kohtaamisen oman itsen vertaisena olentona. Kuinka moni tarttuu tähän mahdollisuuteen?
Omalla kohdallani tiedän että minun on hyvin vaikea kohdata alkoholistia IHMISENÄ koska minulla on huonoja kokemuksia "heikäläisistä". Voisin tietysti sanoa että enhän minä ole kristitty, mutta se ei ole mikään selitys tai puolustus. Kun en tiedä miten kyvyttömyyteni yli pääsisin, yleensä pyrin pysymään kaukana alkoholisteista. Turha minun on lähteä heitä aktiivisesti vihaamaan tai muuttamaan, voin antaa heidän olla.
Mutta annetaanko prostituoitujen olla, jos he haluavat vain saada olla?
Entä ovatko kaikki elämässä näennäisesti epäonnistuneet ihmiset meidän oletettujen "kunnollisten" ihmisten kääntöpuoli, Varjo? Miten kohtaamme heidät? Ynseydellä, ylemmyydentunnolla, vihalla, välttelyllä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
>ovatko he pakotettuja olemaan alalla, vai ovatko
>he valinneet vapaaehtoisesti kehonsa myymisen? Jos
>ovat, onko muilla oikeus heiltä se evätä?
>Henk.koht. minua on aikuisena ärsyttänyt joidenkin
>ihmisten tapa pyrkiä "auttamaan" huono-osaisia sen
>vuoksi että kuvittelevat itse olevansa bättre
>folkea verrattuna noihin oletettuihin
>huono-osaisiin.
Kristillisestä näkökannasta katsottuna prostituution kriminalisointi on ihmisoikeusrikos. Ihmisellä tulee olla oikeus päättää omasta ruumistaan: tähän kuuluu oikeus päättää siitä millä perusteella solmii tai on solmimatta seksuaalisuhteita.
Kristilliseen rakkauskäsitykseen kuuluu lähimmäisen fyysisen itsemääräämisoikeuden ja omantunnonvapauden kunnioittaminen. Ihminen tietää parhaiten itse mikä hänelle on parasta, ei joku muu. Ja varsinkaan muilla ei ole oikeutta pakottaa lähimmäistä vastoin tämän tahtoa johonkin tekoon, tai estää ihmistä toteuttamasta rauhanomaisia toimia pelkästään sen tähden että pakottajan mielestä tämä olisi pakkopaitaan sidottavan "omaksi paraaksi". Kristillisdemokraatit ovat Saatanasta.
"Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus (Mooseksen) lain täyttämys." (Room.13:10)
"Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta" (1Joh.4:18)
Prostituoidut ,suomeksi sanottuna huorat ,
ovat varmasti holhouksen tarpeessa.
Eivät osaa itseään suojella ,eivätkä edes
asiakkaitaan. Ei kukaan itsään arvostava
nainen ,vaikka olisi kuinka köyhä ,rupeaisi
huoraamaan. Tosin suurin osa näistä Suomenkin
huorista tulee itänaapurista -eikä niillä
ihmisillä taida omaatuntoa ollakkaan.
olisiko sinulla oma lehmä ojassa?