Aiemmassa viestiketjussa minulta kysyttiin määritelmää "tosiuskovaiselle". Käsitän asian näin:
"Tosiuskovainen" on uskovainen (tai "uskova"), joka uskoo kädessään olevan Helvetin ja Taivaan avaimet ja omaavansa päätösvallan lähettää ihmisiä noihin paikkoihin. Tätä hän ei kuitenkaan myönnä julkisesti, tietoisesti ei itselleenkään mutta mielipiteissään ja kannanotoissaan hän toimii siten, ettei asia jää kuulijalle tai lukijalle epäselväksi.
Tosiuskovainen julistaa mielellään syntyneensä uudestaan ja antaneensa elämänsä Jeesukselle. Jumalan äänitorvena esiintyen hän ottaa kantaa erilaisiin asioihin, väittäen vaikkapa homoseksuaalisuutta luonnottomuudeksi ja synniksi. Hän saattaakin uskoa olevansa suorassa yhteydessä Jumalaan ja saavansa häneltä tuen omille näkemyksilleen sekä käskyn julistaa niitä.
Tosiuskovainen on perso rahalle ja omaisuudelle vaikka puheissaan kieltää jyrkästi arvostavansa "maan päälle kerättyjä aarteita". Kaksijakoisuus, kansanomaisesti kaksinaamaisuus, leimaa tosiuskovaisen käyttäytymistä muutoinkin: toisten ihmisten elämäntapoja hän arvostelee mielellään tuomiten ne usein synniksi.
Tosiuskovainen väittää omaavansa ns. armolahjoja, kuten kyvyn puhua itselleen tuntemattomia kieliä tai tietää tuntemattomienkin ihmisten henkilökohtaisia asioita. Hänellä on alttius vaipua transsiin, jolloin "kielilläpuhumisen armolahja" ilmenee glossolaliana.
Tosiuskovainen käyttää outoja ilmaisuja, jotka huolimatta näennäisesti yleiskieleen kuuluvista sanoistaan eivät tarkoita mitään. "Elän Jeesuksessa", "Jeesus elää minussa", "Synnyin uudestaan ylhäältä" ovat tyypillisiä esimerkkejä.
"Tosiuskovainen" uskoo Raamatun olevan sanasta sanaan Jumalan ilmoitusta, jonka ohjeita ja käskyjä noudattamalla on mahdollista päästä kuoleman jälkeen paratiisiin eli Taivaaseen. Itse hän kokee elävänsä raamatullisesti mutta on altis näkemään toisten rikkovan määräyksiä ja on mielestään ystävällinen ja rakastava jakaessaan tästä huomautuksia. Raamatussa olevat naiviudet ja ristiriitaisuudet hän mielellään jättää omaan arvoonsa, vaille huomiota. Kysyttäessä niistä, hän selittää ne yleensä kielikuviksi, joskus kulttuurisidonnaisiksi käsityksiksi.
Tosiuskovainen uskoo siis olevansa Jumalaan valitsema, paratiisiin kelpaava yksilö, jolle Jumala on antanut vallan toimia edustajanaan maan päällä. Olennaista on, että hän ei julkisesti sitä koskaan myönnä, vaan korostaa puheissaan vaatimattomuuttaan ja kuuliaisuuttaan Jumalalle.
"Tosiuskovainen" on uskovainen (tai "uskova"), joka uskoo kädessään olevan Helvetin ja Taivaan avaimet ja omaavansa päätösvallan lähettää ihmisiä noihin paikkoihin. Tätä hän ei kuitenkaan myönnä julkisesti, tietoisesti ei itselleenkään mutta mielipiteissään ja kannanotoissaan hän toimii siten, ettei asia jää kuulijalle tai lukijalle epäselväksi.
Tosiuskovainen julistaa mielellään syntyneensä uudestaan ja antaneensa elämänsä Jeesukselle. Jumalan äänitorvena esiintyen hän ottaa kantaa erilaisiin asioihin, väittäen vaikkapa homoseksuaalisuutta luonnottomuudeksi ja synniksi. Hän saattaakin uskoa olevansa suorassa yhteydessä Jumalaan ja saavansa häneltä tuen omille näkemyksilleen sekä käskyn julistaa niitä.
Tosiuskovainen on perso rahalle ja omaisuudelle vaikka puheissaan kieltää jyrkästi arvostavansa "maan päälle kerättyjä aarteita". Kaksijakoisuus, kansanomaisesti kaksinaamaisuus, leimaa tosiuskovaisen käyttäytymistä muutoinkin: toisten ihmisten elämäntapoja hän arvostelee mielellään tuomiten ne usein synniksi.
Tosiuskovainen väittää omaavansa ns. armolahjoja, kuten kyvyn puhua itselleen tuntemattomia kieliä tai tietää tuntemattomienkin ihmisten henkilökohtaisia asioita. Hänellä on alttius vaipua transsiin, jolloin "kielilläpuhumisen armolahja" ilmenee glossolaliana.
Tosiuskovainen käyttää outoja ilmaisuja, jotka huolimatta näennäisesti yleiskieleen kuuluvista sanoistaan eivät tarkoita mitään. "Elän Jeesuksessa", "Jeesus elää minussa", "Synnyin uudestaan ylhäältä" ovat tyypillisiä esimerkkejä.
"Tosiuskovainen" uskoo Raamatun olevan sanasta sanaan Jumalan ilmoitusta, jonka ohjeita ja käskyjä noudattamalla on mahdollista päästä kuoleman jälkeen paratiisiin eli Taivaaseen. Itse hän kokee elävänsä raamatullisesti mutta on altis näkemään toisten rikkovan määräyksiä ja on mielestään ystävällinen ja rakastava jakaessaan tästä huomautuksia. Raamatussa olevat naiviudet ja ristiriitaisuudet hän mielellään jättää omaan arvoonsa, vaille huomiota. Kysyttäessä niistä, hän selittää ne yleensä kielikuviksi, joskus kulttuurisidonnaisiksi käsityksiksi.
Tosiuskovainen uskoo siis olevansa Jumalaan valitsema, paratiisiin kelpaava yksilö, jolle Jumala on antanut vallan toimia edustajanaan maan päällä. Olennaista on, että hän ei julkisesti sitä koskaan myönnä, vaan korostaa puheissaan vaatimattomuuttaan ja kuuliaisuuttaan Jumalalle.
Vastaukset 22
Vanhimmat
ja miettii, miten saisi herätettyä oikein kunnolla närkästystä uskovaisisaa, jotka luulevat tietävänsä kaiken ja jotka vähän liikaa tietävätkin. Sitä ei voi purematta niellä. Tosiuskomaton alkaa miettiä tosi-hyökkäystä. Hän miettii pitkään. Hän kokoaa kaiken uskonnollisen keskustelupalstoilta saadun tietämyksensä ja kirjoittaa viestin, jonka kaikessa tiedollisessa rikkaudessaan pitäisi saattaa uskovat pinteeseen.
Uskovaisten syvintä olemusta tulee ensin käsitellä. Siihen päästään käsiksi käyttämällä merkitykseltään syvällisistä syvällisimpiä sanoja, kuten: tietoisesti. Tosiuskomaton tietää, että voi tiedostaa ja olla tiedostamatta.
Tosiuskomaton tahtoo näyttää, etä tietää kyllä, mitä uskovaiset ajattelevat, mutta on kuitenkin päättänyt olla tosiuskomaton. Sen pitäisi horjuttaa uskovaisia, sillä kyllähän tosiuskomaton tietää, miten asia on, eikä kuitenkaan käänny tieltään. Tosiuskomaton tietää, että uskovaiset uskovat olevansa uudestisyntyneitä ja uskovat olevansa yhteydessä Jumalaan. Tosiuskomaton on kuitenkin kuullut, että Raamatussa on ristiriitaisuuksia, ja että Raamatussa ei tykätä homoista. Siksi tosiuskomaton tekee kaikkensa saataakseen uskovaiset pahalle päälle, jotta niiden elämä olisi edes vähän kurjempaa, kuin se näyttää olevan niin tasapainoista.
Tosiuskomaton on tyhjentänyt pajatsonsa, ja jää odottamaan vastauksia. Harmi, että tosiuskomaton ei ole oikein sanonut mitään. Hän ei ole perustellut yhtäkään väitteistään, koska hän ei tiedostavan sellaista harrasta. Hän on vain esittänyt erinäisiä sinänsä tosia kuvauksia todellisuudesta, jossa elämme. Se ei kuitenkaan ole peruste millekään.
Tosiuskomaton elää niin tukevasti bittiavaruuden lumoissa, ettei hän havainnut tosihyökkäyksensä heikkouksia. Tosiuskomaton on maalannut ruudulle itsestään kuvan sangen vihaisena miehenä, joka ei uskalla mennä kalalle, koska kukaan ei olisi loistavasanaisilla hyökkäyksillä hyökkäämässä uskovaisia vastaan.
Tosiuskomaton siis ei mene kalalle, vaan jää istumaan tietokoneen ääreen.
perikuva viestistäsi päätellen. :)
En voi olla muutakaan. Joskus se on kova osa.
ovat ajattelussaan täysin mustavalkoisia. Ei ole kuin hyvä (he) ja paha (muut).
Se on todellakin niin, että tässä maailmassa olemme me vastaan muut. Kaikkia muita ollaan valmiita suvaitsemaan, paitsi meitä. Meillä on Jumala. Sitä ei syntinen suvaitse.
tosiuskovainen tietää olevansa täysin mahdottoman paha syvyyksiään myöten -- tosiuskomattomat eivät halua kuullakaan,että heissä olisi jotain vikaa sillä se loukkaa heitä ja heidän omanarvontuntoaan
teitä, mutta te suvaitsette kaikkia muita vai?
Homojakin?
Luterilaisiakin?
Ateistejakin?
Ehkä sinun ei kannata kovasti mainostaa helluntailaisten suvaitsevaisuutta. Katsos, jos odottaa suvaitsevaisuutta muilta, pitää ensin katsoa peiliin.
"tietää". :)
En minä ainakaan suvaitse kuin uskovaisia. Jos suvaitsemisella tarkoitetaan sitä, että kunnioittaa ja arvostaa toisin ajattelevien näkemyksiä, niin en ole koskaan suvainnut mitään. Tunnustan kyllä ihmisen oikeuden mielipiteeseensä, mutta epäilen, että kovin moni tämän maan päällä elävistä ei ole suvaitsevainen.
Näennäistä erilaisuutta suvaitaan. Kyllä minäkin olen iloinen sen johdosta, että ihmisillä on erivärisiä pipoja, ja on olemassa eriluonteisia ihmisiä.
Muita maailmankatsomuksia en kuitenkaan hyväksy, enkä pidä niitä minkään arvoisina.
Suvaitsevaisuus on vain henkistä kyvyttömyyttä eritellä asioita. Suvaitsevaisuus korreloi hyväuskoisuuden ja älyllisen kyvyttömyyden kanssa.
"Se on todellakin niin, että tässä maailmassa olemme me vastaan muut. Kaikkia muita ollaan valmiita suvaitsemaan, paitsi meitä."
sitten tarkoittaa?
Mitä järkeä vaatia muita suvaitsemaan helluntailaisia, jos kerran suvaitsevaisuus on tyhmää?
No, sinun logiikkasi on ollut ennekin hukassa. Eipä mitään uutta.
En minä suvaitsevaisuutta odota. Halusin vain osoittaa, kuinka epärehellistä suvaitsevaisuuden toitotus on. Suvaitsevaisuudelta putoaa pohja pois, jos ollaan valmiita suvaitsemaan vain omia. Te ette kykene suvaitsevaisuuteen. Se oli pointtini.
sanoit. Niinhän teillä on, jokaisella vieläpä ihan oma ja erilainen.
ja kohtelee siksi jokaista ainutlaatuisen yksilön ansaitsemalla tavalla. Siksi näkökulma Jumalaan sisältää jokaisella omanlaisia vivahteita. Perusasioista olemme kuitenkin yksimielisiä. Jumala on kaikki kaikessa ja vahvasti linkittynyt kaikkeen uskossamme.
hihhulia yksilöllisesti. Mikä ei hihhulia itseään huvita, on toisten tekemänä syntiä. Omat teot ja näkemykset ovat Jumalan mielen mukaisia.
lankeaa etsimään vikoja muista ja puhdistamaan itseään sen avulla. Pääsääntöisesti me näemme kuitenkin oman raadollisuutemme ja syntisyytemme.
Todellisuus ei ole aivan niin ruma kun väitit.
Jokainen uskovainen tietenkin etsii Jumalan tahtoa hänen kohdalleen, jos on vähänkin halua etsiä Jumalaa. Sen vuoksi me puhumme Jumalan tahdosta omassa elämässämme.
jotka vihaavat rasismia ja mustalaisia. (sori, romanit)
ikävät ja epämieluisat asiat maton alle.
Minä kyllä tunnen mustalaisia, ja he ovat ihan mukavaa porukkaa. Tuommoiset syytökset liikkuvat jo sillä rajalla, että niistä saattaisi jossain yhteyksissä seuratakin jotain. Mauttomuuden huippu syyttää jotain rasistiksi, jos on tämän kanssa erimielinen joissain asioissa. Sinä olet varmaan sellainen suvaitsevaisuuden esi-taistelija, joka et koskaan myöntäisi itsellesi suhtautuvasi alentuvasti ja ennakkoluuloisesti etnisiin vähemmistöihin. kaikki sinunlaisesi vihaiset ihmiset eivät pohjimmiltaan siedä ihmisten erilaisuutta. minun suvaitsemattomuuteni kohdistuu maailmankatsomuksellisiin asioihin, sinun ihmisiin. Olet säälittävä tapaus. Mene itseesi.
En tiedä, mistä niitä tosiuskovaisia löytää ja miten heidän käy, mutta Jeesukseen uskova kelpaa Jumalalle vain Jeesuksen verisen sovitustyön ja siitä kumpuavan armon perusteella.
Omavanhurskaus eli kaikki "hyvyyteni" on vain saastainen vaate Jumalan silmissä ja sen saa heittää roskiin. Se ei kelpaa pyhälle Jumalalle.
saada tietää,
kuinka tosiuskomattoman
mielestä Jumaa
armahtaa syntisen?
ja mitä se tarkottaa?
puhutaan sen jälkeen
lisää.....
Olipas harvinaisen hyvä ja osuvasti tehty määritelmä. Paikkansa pitää!
Minä en tuohon määritelmään istu, joten en taida kelvata muulle kuin saatanalle :)
saatanallekaan? Muista, että jokainen kelpaa Jumalalle Jeesuksessa.