Lainaan tähän pätkän Jussi Halla-Ahon kolumnista. Pyydän palstan feministejä kommentoimaan kirjoitusta.
"Kuvitellaan, että Suomeen ja länsi-Eurooppaan alkaisi valua Etelä-Aasiasta naisia, jotka käyvät kuumina valkoisten miesten suhteen. Naiset notkuisivat virka-aikaan julkisilla paikoilla, ja puukottaisivat tai ryöstäisivät kerran pari viikossa suomalaisen naisen kaupunkien keskustoissa. He elelisivät pääsääntöisesti yhteiskunnan tuella, ja suomalaiset miehet kuolaisivat heidän peräänsä. Poliitikot ja toimittajat pohtisivat viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, miksi suomalainen nainen on niin epäluuloinen ja muukalaisvihamielinen. Ottaisivat mallia suomalaisesta miehestä, joka toivottaa tulijat avosylin vastaan ja kannattaa maahanmuuton lisäämistä. Aikakauslehtien syvähaastatteluissa miehet kertoisivat, että aasialaisen naisen kanssa he saavat tuntea itsensä mieheksi. Jotenkin uskaltaisin kuvitella, että pidemmän päälle suomalaista naista alkaisi sapettaa.
Tunsin 90-luvun alussa tiukkapipoisen räyhäfeministin Tampereen yliopistolta. Pidin häntä itsestäänselvästi lesbona, vaikkei siitä koskaan puhetta ollutkaan. Mies, varsinkin suomalainen mies, oli taantumuksellinen paska, josta sikisi kaikki maailman pahuus. Miehet ne vaan hakkaavat naisia ja nainen on, edelleen varsinkin länsimaissa ja Suomessa, alistettu kotitalous- ja synnytyskoneeksi.
Kun viimeksi näimme 90-luvun lopulla, ex-feministi oli kääntynyt muslimiksi ja veti perässään tummanpuhuvaa lapsikatrasta.
Kaikki ihmiset, niin miehet kuin naiset, janoavat osaamisensa, pätevyytensä ja sen sellaisen tunnustamista. Mutta samaan aikaan kaikki ihmiset janoavat sitä, että heidät tunnustetaan oman sukupuolensa edustajina. Miehellä nämä tarpeet eivät ole ristiriidassa, koska eteneminen esimerkiksi uralla samaan aikaan lisää heidän stereotyyppistä miehisyyttään ja houkuttelevuuttaan naisten keskuudessa. Naisella tarpeet ovat jossakin määrin ristiriitaisia. Yksilöt ovat toki erilaisia, mutta minä ainakin uskon, että se, mikä saa miehen tuntemaan itsensä "mieheksi", on keskimäärin vähän erilaista kuin se, mikä saa naisen tuntemaan itsensä "naiseksi". Myönnän lankeavani stereotypioihin, mutta toisaalta stereotypiatkaan eivät synny aivan tyhjästä. Kaikissa kulttuureissa, kaikkina aikoina, naiset ovat mielellään pariutuneet miehen kanssa, joka tienaa enemmän kuin he, joka on vahvempi kuin he, ja joka osaa jyrähtää painavan sanan.
Feminismin, ainakin sen räyhäilmentymien, keskeisenä ajatuksena on sukupuolen neutralisoiminen, sukupuolisokeus. Feministiä loukkaa se, että miehisissä valtarakenteissa, esim. yritysmaailmassa, häntä kohdellaan naisena. Samaan aikaan hän kuitenkin huomaa jäävänsä vaille naisille perinteisesti kuuluneita privileegioita. Hänelle ei avata ovia, hänelle ei auteta takkia päälle, hänelle ei tuoda kukkia, eikä hänelle sanota kohteliaisuuksia. Lisäksi hän on aggressiivisuudellaan saanut miehet pelkäämään ja nöyristelemään. Tämä tyydyttää hänen vallanjanoaan, mutta ei hänen naiseuttaan. Ei kukaan nainen kiinnostu miehestä, joka pelkää ja nöyristelee häntä.
Afrikkalainen maahanmuuttaja tulee maailmasta, jossa pätevät Wanhat Tawat. Hän tarjoaa feministissä asuvalle naiselle pakotien feminismin itsensä luomasta umpikujasta. Feministin ei tarvitse myöntää suomalaiselle miehelle, että hän haluaisi vahvan miehen, vaan voi edelleen olla sitä mieltä, että suomalainen mies on sovinistinen paska, jota nainen ei tarvitse. Afron sovinismiin hänen sen sijaan ei tarvitse puuttua, koska sovinismi "kuuluu" afron "kulttuuriin", eikä afron kulttuuria saa ruveta arvostelemaan. Näin feministi saa vahvan karjun, joka kertoo, missä kaappi seisoo, mutta samalla hän voi olla feministi ja "vahva nainen". Kaiken kruunuksi hänen vihaamaansa suomalaista miestä vituttaa entistä rankemmin. Afro on tyytyväinen, naisessa asuva feministi on tyytyväinen, ja naisessa asuva nainen on tyytyväinen. Vain suomalainen mies ei ole tyytyväinen, mutta se on hänelle oikein, koska hän on sovinisti ja rasisti."
"Kuvitellaan, että Suomeen ja länsi-Eurooppaan alkaisi valua Etelä-Aasiasta naisia, jotka käyvät kuumina valkoisten miesten suhteen. Naiset notkuisivat virka-aikaan julkisilla paikoilla, ja puukottaisivat tai ryöstäisivät kerran pari viikossa suomalaisen naisen kaupunkien keskustoissa. He elelisivät pääsääntöisesti yhteiskunnan tuella, ja suomalaiset miehet kuolaisivat heidän peräänsä. Poliitikot ja toimittajat pohtisivat viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, miksi suomalainen nainen on niin epäluuloinen ja muukalaisvihamielinen. Ottaisivat mallia suomalaisesta miehestä, joka toivottaa tulijat avosylin vastaan ja kannattaa maahanmuuton lisäämistä. Aikakauslehtien syvähaastatteluissa miehet kertoisivat, että aasialaisen naisen kanssa he saavat tuntea itsensä mieheksi. Jotenkin uskaltaisin kuvitella, että pidemmän päälle suomalaista naista alkaisi sapettaa.
Tunsin 90-luvun alussa tiukkapipoisen räyhäfeministin Tampereen yliopistolta. Pidin häntä itsestäänselvästi lesbona, vaikkei siitä koskaan puhetta ollutkaan. Mies, varsinkin suomalainen mies, oli taantumuksellinen paska, josta sikisi kaikki maailman pahuus. Miehet ne vaan hakkaavat naisia ja nainen on, edelleen varsinkin länsimaissa ja Suomessa, alistettu kotitalous- ja synnytyskoneeksi.
Kun viimeksi näimme 90-luvun lopulla, ex-feministi oli kääntynyt muslimiksi ja veti perässään tummanpuhuvaa lapsikatrasta.
Kaikki ihmiset, niin miehet kuin naiset, janoavat osaamisensa, pätevyytensä ja sen sellaisen tunnustamista. Mutta samaan aikaan kaikki ihmiset janoavat sitä, että heidät tunnustetaan oman sukupuolensa edustajina. Miehellä nämä tarpeet eivät ole ristiriidassa, koska eteneminen esimerkiksi uralla samaan aikaan lisää heidän stereotyyppistä miehisyyttään ja houkuttelevuuttaan naisten keskuudessa. Naisella tarpeet ovat jossakin määrin ristiriitaisia. Yksilöt ovat toki erilaisia, mutta minä ainakin uskon, että se, mikä saa miehen tuntemaan itsensä "mieheksi", on keskimäärin vähän erilaista kuin se, mikä saa naisen tuntemaan itsensä "naiseksi". Myönnän lankeavani stereotypioihin, mutta toisaalta stereotypiatkaan eivät synny aivan tyhjästä. Kaikissa kulttuureissa, kaikkina aikoina, naiset ovat mielellään pariutuneet miehen kanssa, joka tienaa enemmän kuin he, joka on vahvempi kuin he, ja joka osaa jyrähtää painavan sanan.
Feminismin, ainakin sen räyhäilmentymien, keskeisenä ajatuksena on sukupuolen neutralisoiminen, sukupuolisokeus. Feministiä loukkaa se, että miehisissä valtarakenteissa, esim. yritysmaailmassa, häntä kohdellaan naisena. Samaan aikaan hän kuitenkin huomaa jäävänsä vaille naisille perinteisesti kuuluneita privileegioita. Hänelle ei avata ovia, hänelle ei auteta takkia päälle, hänelle ei tuoda kukkia, eikä hänelle sanota kohteliaisuuksia. Lisäksi hän on aggressiivisuudellaan saanut miehet pelkäämään ja nöyristelemään. Tämä tyydyttää hänen vallanjanoaan, mutta ei hänen naiseuttaan. Ei kukaan nainen kiinnostu miehestä, joka pelkää ja nöyristelee häntä.
Afrikkalainen maahanmuuttaja tulee maailmasta, jossa pätevät Wanhat Tawat. Hän tarjoaa feministissä asuvalle naiselle pakotien feminismin itsensä luomasta umpikujasta. Feministin ei tarvitse myöntää suomalaiselle miehelle, että hän haluaisi vahvan miehen, vaan voi edelleen olla sitä mieltä, että suomalainen mies on sovinistinen paska, jota nainen ei tarvitse. Afron sovinismiin hänen sen sijaan ei tarvitse puuttua, koska sovinismi "kuuluu" afron "kulttuuriin", eikä afron kulttuuria saa ruveta arvostelemaan. Näin feministi saa vahvan karjun, joka kertoo, missä kaappi seisoo, mutta samalla hän voi olla feministi ja "vahva nainen". Kaiken kruunuksi hänen vihaamaansa suomalaista miestä vituttaa entistä rankemmin. Afro on tyytyväinen, naisessa asuva feministi on tyytyväinen, ja naisessa asuva nainen on tyytyväinen. Vain suomalainen mies ei ole tyytyväinen, mutta se on hänelle oikein, koska hän on sovinisti ja rasisti."
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mitä kohtaa tässä?
"Kuvitellaan, että Suomeen ja länsi-Eurooppaan alkaisi valua Etelä-Aasiasta naisia, jotka käyvät kuumina valkoisten miesten suhteen. Naiset notkuisivat virka-aikaan julkisilla paikoilla, ja puukottaisivat tai ryöstäisivät kerran pari viikossa suomalaisen naisen kaupunkien keskustoissa. He elelisivät pääsääntöisesti yhteiskunnan tuella, ja suomalaiset miehet kuolaisivat heidän peräänsä. Poliitikot ja toimittajat pohtisivat viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, miksi suomalainen nainen on niin epäluuloinen ja muukalaisvihamielinen. Ottaisivat mallia suomalaisesta miehestä, joka toivottaa tulijat avosylin vastaan ja kannattaa maahanmuuton lisäämistä. Aikakauslehtien syvähaastatteluissa miehet kertoisivat, että aasialaisen naisen kanssa he saavat tuntea itsensä mieheksi. Jotenkin uskaltaisin kuvitella, että pidemmän päälle suomalaista naista alkaisi sapettaa."
Anti mennä vaan. Ei sapettaisi. Itse en nimittäin viehäty miehestä joka viehättyy kuvatun kaltaisista naisista. eivät ole kauniisti sanottuna ns. "tyyppiäni"
"Tunsin 90-luvun alussa tiukkapipoisen räyhäfeministin Tampereen yliopistolta. Pidin häntä itsestäänselvästi lesbona, vaikkei siitä koskaan puhetta ollutkaan. Mies, varsinkin suomalainen mies, oli taantumuksellinen paska, josta sikisi kaikki maailman pahuus. Miehet ne vaan hakkaavat naisia ja nainen on, edelleen varsinkin länsimaissa ja Suomessa, alistettu kotitalous- ja synnytyskoneeksi.
Kun viimeksi näimme 90-luvun lopulla, ex-feministi oli kääntynyt muslimiksi ja veti perässään tummanpuhuvaa lapsikatrasta."
No joo .. kyl kai nyt Tampereella. Joskus viime vuosituhannen puolella kun Jussi Halla-Ahon syvät sielunhaavat olivat vasta kehkeytymässä.
"Kaikki ihmiset, niin miehet kuin naiset, janoavat osaamisensa, pätevyytensä ja sen sellaisen tunnustamista. Mutta samaan aikaan kaikki ihmiset janoavat sitä, että heidät tunnustetaan oman sukupuolensa edustajina. Miehellä nämä tarpeet eivät ole ristiriidassa, koska eteneminen esimerkiksi uralla samaan aikaan lisää heidän stereotyyppistä miehisyyttään ja houkuttelevuuttaan naisten keskuudessa. Naisella tarpeet ovat jossakin määrin ristiriitaisia. Yksilöt ovat toki erilaisia, mutta minä ainakin uskon, että se, mikä saa miehen tuntemaan itsensä "mieheksi", on keskimäärin vähän erilaista kuin se, mikä saa naisen tuntemaan itsensä "naiseksi". Myönnän lankeavani stereotypioihin, mutta toisaalta stereotypiatkaan eivät synny aivan tyhjästä. Kaikissa kulttuureissa, kaikkina aikoina, naiset ovat mielellään pariutuneet miehen kanssa, joka tienaa enemmän kuin he, joka on vahvempi kuin he, ja joka osaa jyrähtää painavan sanan."
Totta.
Mutta.
Huomaa ---
Pariutuneet.
Kunpa ihmiset oppisivat erottamaan että käyttäytymisessä/rooleissa/tarpeissa voi olla eroja riippuen onko tapahtumapaikka julkinen vai intiimi, työpaikka, vanhempainilta, anopin vierailu, shoppailukierros, opiskelupaikka, ravintola, arkinen perhetilanne vai makuukamarisessio.
"Feminismin, ainakin sen räyhäilmentymien, keskeisenä ajatuksena on sukupuolen neutralisoiminen, sukupuolisokeus. Feministiä loukkaa se, että miehisissä valtarakenteissa, esim. yritysmaailmassa, häntä kohdellaan naisena. Samaan aikaan hän kuitenkin huomaa jäävänsä vaille naisille perinteisesti kuuluneita privileegioita. Hänelle ei avata ovia, hänelle ei auteta takkia päälle, hänelle ei tuoda kukkia, eikä hänelle sanota kohteliaisuuksia. Lisäksi hän on aggressiivisuudellaan saanut miehet pelkäämään ja nöyristelemään. Tämä tyydyttää hänen vallanjanoaan, mutta ei hänen naiseuttaan. Ei kukaan nainen kiinnostu miehestä, joka pelkää ja nöyristelee häntä."
Heh heh. Tutkimusten mukaan nämä miesten "ritarillisuudenosoitukset" kohdistuvat viehättäviin, fertiileihin naisiin, eivätkä niinkään niihin jotka niitä tarvitsisivat.
Mitäs siihen virkat, Jussi?
Minulla oli tapana avata tarvittaessa ovi ihmisille, usein (kaikenlaisille) naisille. Näin oli aikoinaan kotona opetettu.
Saatuani kuitenkin jatkuvasti osakseni ivallista naureskelua tai puhdasta vaivautuneisuutta, lopetin koko tavan.
"Afrikkalainen maahanmuuttaja tulee maailmasta, jossa pätevät Wanhat Tawat. Hän tarjoaa feministissä asuvalle naiselle pakotien feminismin itsensä luomasta umpikujasta. Feministin ei tarvitse myöntää suomalaiselle miehelle, että hän haluaisi vahvan miehen, vaan voi edelleen olla sitä mieltä, että suomalainen mies on sovinistinen paska, jota nainen ei tarvitse. Afron sovinismiin hänen sen sijaan ei tarvitse puuttua, koska sovinismi "kuuluu" afron "kulttuuriin", eikä afron kulttuuria saa ruveta arvostelemaan. Näin feministi saa vahvan karjun, joka kertoo, missä kaappi seisoo, mutta samalla hän voi olla feministi ja "vahva nainen". Kaiken kruunuksi hänen vihaamaansa suomalaista miestä vituttaa entistä rankemmin. Afro on tyytyväinen, naisessa asuva feministi on tyytyväinen, ja naisessa asuva nainen on tyytyväinen. Vain suomalainen mies ei ole tyytyväinen, mutta se on hänelle oikein, koska hän on sovinisti ja rasisti."
No voi voi.
Aina ei voi voittaa.
kandee ensi kerralla yrittää syntyä naiseksi, vai mitä Jussi?
Aino Pikkupalalle ei ole annettu palastakaan
ironian tajua. Kirjoitus oli hyvä ja varmasti
suurelta osin paikkansapitävä. En huomannut siinä mitään katkeruutta, vaan terävää huomiointia.
Kuule, olen jutellut Halla-Ahon kanssa ennenkin.
Ironialla sokeroidusta katkeruudestaan hän ei tule koskaan luopumaan. Tietyllä traagisella tavalla kyllä mielenkiintoinen ihminen.
tätä samaa juttua postataan tänne jatkuvasti?
.. interaktiivisessa kommunikointimielessä on Henry
http://ihmissuhteet.blogspot.com/
Kunnon naurut täältäkin joskus irtoaa.
Suomalaiset ovat sitoutuneet noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia, pakolaisten vastaanottaminen on siis velvollisuus. Tästä on turha kitistä. Halla-ahonkin luulisi tietävän, ettei naiset ole näitä sopimuksia olleet rustaamassa. Naiset vain ruikuttavat vähemmän, kuin miehet, asioista joihin ei voi vaikuttaa.
Toisaalta, suomalaiset miehet saattaisivat varsin nopeasti kilahtaa jos naisetkin alkaisivat tässä mitassa, kuin miehet ilotyttöjä nykyisin, rahtaamaan rattopoikia Suomen neitoja sulostuttamaan. Nykyisinhän nähdään toki tarpeelliseksi tuoda naapurimaista naisia seksityöläisiksi. Vaatimatonta naisten ulkomaan kokemuksien hankkimista paheksutaan, vaikka näitä miehiä ei ole vartavasten tänne tuotukaan. Herkkähipiäisyydestä kärsivät siis vallan muut, kuin naiset.
Halla-ahon ystäväpiiriin en ota kantaa.
Naiset haluavat, tietenkin kokea olevansa naisia, tässä ei luulisi olevan mitään ihmettelemistä. Naiset eivät toki halua "naisten" kohtelua työyhteisöissä, pelkkä tasa-arvoisuus riittää siellä. Normaaliin kohteliaisuuteen liittyvät asiat ovat tavanomaista kanssakäymistä. Tympeä käytös on epäkohteliasta, myös miesten toimintana.
Nöyristelevä ja naista pelkäävä mies on elämänkumppanina ikävä, tämä on totta. Täydellinen tossukka on väsyttävä ihminen, missä yhteisössä tahansa. Vätysmäisyyteen liittyvä vastuunpakoilu ja teeskenelty nöyryys ovat epämiellyttäviä luonteenpiirteitä sekä miehillä, että myös naisilla.
Kaapin paikan määritteleminen on varsin usein neuvottelukysymys myös maahanmuuttajien avioliitoissa. Merkillinen on sellainen käsitys, ettei Afrikkalainen mies voisi muuttua ja omaksua uudenlaisia näkökulmia myös perhe-elämässä.
Suomalaiset naistet eivät ole ottaneet elämäntehtäväkseen sitä, että: Suomalainen mies olisi tyytymätön ja häntä v-taisi, vaikka mies olisi minkälainen sovinisti ja rasisti tahansa. Tälläisen mielikuvan vaaliminen on harhaista ajattelua.
"Suomalaiset ovat sitoutuneet noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia, pakolaisten vastaanottaminen on siis velvollisuus. Tästä on turha kitistä."
Sen verran kuitenkin kitisen, että niitä pakolaisia ei tarvitsisi varmaankaan ottaa kaikkein vaikeimmin sopeutuvista kulttuureista, eikä heitä myöskään tarvitsisi hyysätä ja paapoa ylen määrin.
"Halla-ahonkin luulisi tietävän, ettei naiset ole näitä sopimuksia olleet rustaamassa."
Eivät varmaan ole olleet rustaamassa, mutta eihän se sitä tarkoita, että pitää kuolata mustan miehen perään silmät kiiluen ja suu vaahdossa?
tittelityyn kanssa hieman samaa mieltä.
Kun nyt niitä venäjän ja thaimaan sun muiden maiden vaimoja miehet tänne rahtaavat niin mikä siinä on suomimiehelle niin ihmeellistä, että suominainen kyttää mustaa miestä. Ja pakolainen tai ei, miksi ei saisi kytätä ja mennä naimisiin jos siltä tuntuu....
Käsittääkseni kyseessä on vapaa maa....?
Siis sellainen ristiriitaisuus kirjoituksissa hieman on, että kehutaan muiden maiden naisia ja solvataan suominaisia. Sitten kuitenkin olla harmissaan jos suominaista kiinnosta somalian poika. En ymmärrä miksi ei saisi kiinnostaa. Ja ketä edes kiinnostaa toisten kiinnostukset tällä saralla.
Pakolaisia otetaan sieltä, mistä pakolaisia on tulossa ja olosuhteet riittävät pakolaisstatuksen saamiseen. Tämän tiedät varmaan sinä ja minäkin olen tästä, Suomen ratifioimasta sopimuksesta, tietoinen. Luulisi, Halla-ahonkin aavistelevan jonkin tämäntapaisen sopimuksen olevan olemassa, niin runsaasti pakolaisista on viime aikoina puhetta ollut.
Kuten sanottu, naiset eivät ole olleet näitä "komistuksia" tänne tuomassa. Toki kaunista miestä on hauska katsella, kunhan muistaa olla toljottamatta. Liiallisen tuijotuksen aiheuttamista pulmista, olemme tällä palstalla saaneet varsiin runsaasti tapakasvatusta, me emme siis syyllisty siihen (kään).
Venäjältä, virosta ja thaimaasta kuljetut ilotytöt ovat täällä ainoastaan yhtä toimintoa varten, tämän aktion suorittaa suomipoika ja hän edellyttää samalla naisten suvaitsevan kaiken. Samanaikaisesti taivasteleminen -naisten vähäisiä harrastuksia- kohtaan, vaikuttaa perin merkillisiseltä. Voisi jopa kysyä suhteellisuudentajun perään.
Ulkomaalaisitaustaisia aviopuolisoita on suomalaisilla miehillä enemmän, kuin naisilla, mikäli tästä asiatilasta oli jollakin väärä käsitys