BIOJÄTE
Suomi on lähtenyt jätteidenkäsittelyssä eri linjoille kuin muu Eurooppa. Luotiin oma biojätestrategia. Saatujen kokemusten perusteella voi sanoa, että tulos on totaalinen epäonnistuminen. Muun Euroopan jo kauan sitten luotu ja pitkään käytännössä kokeiltu biojätestrategia toimii loistavasti tuottaen jätteestä energiaa kaupunkien tarpeisiin.
HALLINTO
Suomessa puuhataan hallintouudistusta. Ollaan luomassa aivan oma uusi hallintostrategia. Koekaniineina kuten biojätestrategiassakin toimii koko kansa. Toivoisi kovasti, että onnistuttaisiin paremmin kuin biojätteen kanssa. Haju tulee nimittäin tässäkin tapauksessa olemaan kokeilun epäonnistuessa kaamea.
Mainittakoon että Euroopasta löytyy pitkään kokeiltu ja käytännössä hyvin toimiva hallintomalli.
*****************************************************
Jätteen laitosmainen käsittely on parin viime vuoden aikana noussut kiivaan väittelyn kohteeksi Suomessa. Syitä on monia: Euroopan yhteisön uudet kaatopaikkoja koskevat normit edellyttävät jäsenmailta nopeaa kaatopaikalle menevän käsittelemättömän jätteen vähentämistä, ja Suomen omat kansalliset tavoitteet ovat vieläkin kunnianhimoisemmat. Päättäjille on vähitellen selviämässä, että tavoitteiden ja mahdollisuuksien välillä vallitsee ristiriita, jonka umpeenkurominen ei tule olemaan helppoa eikä halpaa. Suomi, tuo ympäristöalan ykkösmaa, ei olekaan jäteasioissa mikään ykkönen, vaan eurooppalaisittain arvioituna korkeintaan alempaa keskitasoa.
http://www.rosknroll.fi/suomi/Energiahyoty.html#Suomi
ERIKOISTAPAUS SUOMI
Taustaa: Kyläsaari
Tilanne Suomessa poikkeaa oleellisesti muun EU:n tilanteesta. Kuten edellä todettiin, varsinaisia jätteenpolttolaitoksia on vain yksi, Turun vuodesta 1975 toiminut sekajätettä polttava ja kaukolämpöä tuottava laitos. Se polttaa vuosittain noin 50 000 tonnia eli suurin piirtein puolet Turussa muodostuvasta yhdyskuntajätteestä ja tuottaa 7 % kaupungin kaukolämmöstä. Myös Helsingissä, Kyläsaaressa, oli jätteenpolttolaitos, mutta se suljettiin vuonna 1983. Suomi siis aloitti suurissa kaupungeissaan jätteen energiahyödyntämisen suurin piirtein tasatahtiin Ruotsin kanssa. Sittemmin ratkaisut ovat olleet kovin erilaisia.
Juuri kyseinen Kyläsaaren jätteenpolttolaitos, joka massiivisen kansalaisliikkeen toiminnan tuloksena jouduttiin sulkemaan, on mitä ilmeisimmin pääsyy Suomessa vallitsevaan tilanteeseen. Laitos toimi näköjään kokonaan ilman savukaasujen käsittelyä: "Polttolaitoksen lähiympäristön naiset olivat kiukkuisia, koska he joutuivat pesemään ulkona kuivattamansa pyykit moneen kertaan polttolaitoksesta leijuvan noen vuoksi", toteaa Anne Brax mainiossa yhteenvedossaan "Kyläsaari - Kansalaistoiminnan työvoitto" tapahtumien kulusta. Yhteenveto löytyy Internetistä esim. hakusanalla "Kertomuksia kentältä". Kun ihmisille vielä ilmoitettiin, että laitoksen kapasiteetti oli tarkoitus kolminkertaistaa, mitta oli täysi ja taistelu alkoi.
Taistelun tuloksena laitos jouduttiin sulkemaan, ja Kyläsaaren jätteet viemään muualle. Perustettiin Ämmässuon kaatopaikka, joka tänään on pohjoismaiden suurin. Ja jatkuva riidan aihe. Kansalaisliike siis voitti ja sai Kyläsaareen puhtaampaa ilmaa. Mutta voittiko jätehuolto ja ympäristönsuojelu? Jätteen poltosta tuli kirosana - Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan, YTV:n, piirissä suorastaan kielletty sana - ja jätteen polttaminen Suomessa loppui siihen. Tosin Turussa toiminta jatkui ja jatkuu edelleen. Laitosta on tarkoitus laajentaa lähitulevaisuudessa.
Suomi on lähtenyt jätteidenkäsittelyssä eri linjoille kuin muu Eurooppa. Luotiin oma biojätestrategia. Saatujen kokemusten perusteella voi sanoa, että tulos on totaalinen epäonnistuminen. Muun Euroopan jo kauan sitten luotu ja pitkään käytännössä kokeiltu biojätestrategia toimii loistavasti tuottaen jätteestä energiaa kaupunkien tarpeisiin.
HALLINTO
Suomessa puuhataan hallintouudistusta. Ollaan luomassa aivan oma uusi hallintostrategia. Koekaniineina kuten biojätestrategiassakin toimii koko kansa. Toivoisi kovasti, että onnistuttaisiin paremmin kuin biojätteen kanssa. Haju tulee nimittäin tässäkin tapauksessa olemaan kokeilun epäonnistuessa kaamea.
Mainittakoon että Euroopasta löytyy pitkään kokeiltu ja käytännössä hyvin toimiva hallintomalli.
*****************************************************
Jätteen laitosmainen käsittely on parin viime vuoden aikana noussut kiivaan väittelyn kohteeksi Suomessa. Syitä on monia: Euroopan yhteisön uudet kaatopaikkoja koskevat normit edellyttävät jäsenmailta nopeaa kaatopaikalle menevän käsittelemättömän jätteen vähentämistä, ja Suomen omat kansalliset tavoitteet ovat vieläkin kunnianhimoisemmat. Päättäjille on vähitellen selviämässä, että tavoitteiden ja mahdollisuuksien välillä vallitsee ristiriita, jonka umpeenkurominen ei tule olemaan helppoa eikä halpaa. Suomi, tuo ympäristöalan ykkösmaa, ei olekaan jäteasioissa mikään ykkönen, vaan eurooppalaisittain arvioituna korkeintaan alempaa keskitasoa.
http://www.rosknroll.fi/suomi/Energiahyoty.html#Suomi
ERIKOISTAPAUS SUOMI
Taustaa: Kyläsaari
Tilanne Suomessa poikkeaa oleellisesti muun EU:n tilanteesta. Kuten edellä todettiin, varsinaisia jätteenpolttolaitoksia on vain yksi, Turun vuodesta 1975 toiminut sekajätettä polttava ja kaukolämpöä tuottava laitos. Se polttaa vuosittain noin 50 000 tonnia eli suurin piirtein puolet Turussa muodostuvasta yhdyskuntajätteestä ja tuottaa 7 % kaupungin kaukolämmöstä. Myös Helsingissä, Kyläsaaressa, oli jätteenpolttolaitos, mutta se suljettiin vuonna 1983. Suomi siis aloitti suurissa kaupungeissaan jätteen energiahyödyntämisen suurin piirtein tasatahtiin Ruotsin kanssa. Sittemmin ratkaisut ovat olleet kovin erilaisia.
Juuri kyseinen Kyläsaaren jätteenpolttolaitos, joka massiivisen kansalaisliikkeen toiminnan tuloksena jouduttiin sulkemaan, on mitä ilmeisimmin pääsyy Suomessa vallitsevaan tilanteeseen. Laitos toimi näköjään kokonaan ilman savukaasujen käsittelyä: "Polttolaitoksen lähiympäristön naiset olivat kiukkuisia, koska he joutuivat pesemään ulkona kuivattamansa pyykit moneen kertaan polttolaitoksesta leijuvan noen vuoksi", toteaa Anne Brax mainiossa yhteenvedossaan "Kyläsaari - Kansalaistoiminnan työvoitto" tapahtumien kulusta. Yhteenveto löytyy Internetistä esim. hakusanalla "Kertomuksia kentältä". Kun ihmisille vielä ilmoitettiin, että laitoksen kapasiteetti oli tarkoitus kolminkertaistaa, mitta oli täysi ja taistelu alkoi.
Taistelun tuloksena laitos jouduttiin sulkemaan, ja Kyläsaaren jätteet viemään muualle. Perustettiin Ämmässuon kaatopaikka, joka tänään on pohjoismaiden suurin. Ja jatkuva riidan aihe. Kansalaisliike siis voitti ja sai Kyläsaareen puhtaampaa ilmaa. Mutta voittiko jätehuolto ja ympäristönsuojelu? Jätteen poltosta tuli kirosana - Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan, YTV:n, piirissä suorastaan kielletty sana - ja jätteen polttaminen Suomessa loppui siihen. Tosin Turussa toiminta jatkui ja jatkuu edelleen. Laitosta on tarkoitus laajentaa lähitulevaisuudessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.