Nokian johtokin on sanonut, että Suomen koulutusjärjestelmän tärkein tehtävä on tuottaa mahdollisimman tuottavia kansalaisia. On siis opetettava mahdollisimman paljon aineita, joilla turvataan parhaiten kansainvälinen kilpailukyky.
Valtionvarainministeriön viimeaikaisissa tutkimuksissa on huomattu, että erityisesti ruotsinkielen opetukseen panostamalla voidaan saavuttaa huomattava kilpailuetu kansainvälisessä toimintaympäristössä. Erityisesti työelämässä on tullut esille ruotsin kielen välttämättömyys, kuten eräskin suuryrityksen toimitusjohtaja sanoi:"Ruotsin kielestä on aivan viimeisten vuosien aikana kehittynyt itsestään selvyys työmarkkinoilla. Työelämän vaatimusten kehitys on niin nopeaa, ettemme osanneet muutama vuosi sitten arvata, että ruotsista tulisi niin välttämätön kieli globaalissa toimintaympäristössä."
Erityisesti suomenruotsalainen vähemmistö hyötyy tilanteesta. Heillä on tämä välttämätön kieli takataskussaan, jolloin heillä on paremmat mahdollisuudet päästä kansainvälisiin huippuvirkoihin. Erityisesti RKP on tilanteesta hyvillään:"Mehän olemme jo vuosisatoja käskeneet panostaa tähän, ruotsi on tulevaisuuden kieli".
Ahvenanmaan rooli tulee varmasti korostumaan kiristyvässä kilpailussa. Jo tähän astikin on nähty, että Ahvenanmaa on Suomen kilpailukykyisin maakunta (korkein tulotaso: Suomen tilastokeskus) monipuolisen ja vireän korkeaan osaamiseen perustuvan teollisuutensa ansiosta. Jo nyt käytössä oleva erillinen alkoholiverovapautus (tax free) on ollut ylpeyden aihe koko EU:n alueella. Lisäksi EU-parlamentti on antanut erityiskiitosta kotiseutuoikeuslaista, joka mahdollistaa ainoastaan kansalaisuuden ruotsinkielen taitajille. Parlamentti on kuitenkin huomauttanut lain momentista, joka kieltää ulkomaalaisia omistamasta kiinteää omaisuutta, minkä takia maakuntahallitus on luvannut kumota kyseisen momentin.
Herra ministeri, minkälaisia käytännön toimenpiteitä tämä muuttuva globaali toimintaympäristö, sitten vaatii koulutusjärjestelmältämme? "Erityisesti ruotsin opetusta tulisi laajentaa kaikille jo ala-asteella aloitettavaksi kotimaiseksi kieleksi. Sekä yläasteen, että lukion ruotsin oppimäärää tulisi huomattavasti laajentaa. Tuntimäärää voidaan lisätä pienentämällä vähemmän tärkeämpien aineiden laajuuksia, kuten esimerkiksi englannin ja matematiikan. Lisäksi korkeakoulututkintoihin pitäisi sisällyttää hyvin korkeatasoinen virkamiesruotsi nykyisen lainkirjaimen nimellisesti täyttävän sijaan."
Opetusministeriössä on lisäksi tutkittu, että myös saamenkieleen panostamalla voidaan saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja Kiina ilmiötä vastaan. Myös oma tärkeä osansa elinkeinoelämälle olisi Somalian kielen ja beduiinikulttuurin opetus jo päiväkotivaiheessa (kieli-/kulttuurikylpy). Lisäksi uskonnon opetuksen laajentamista on harkittu lukiotasolla. Eräskin menestynyt liikemies sanoi:" Vanhan testamentin osaamisella voidaan saavuttaa merkittäviä etuja.
Valtionvarainministeriön viimeaikaisissa tutkimuksissa on huomattu, että erityisesti ruotsinkielen opetukseen panostamalla voidaan saavuttaa huomattava kilpailuetu kansainvälisessä toimintaympäristössä. Erityisesti työelämässä on tullut esille ruotsin kielen välttämättömyys, kuten eräskin suuryrityksen toimitusjohtaja sanoi:"Ruotsin kielestä on aivan viimeisten vuosien aikana kehittynyt itsestään selvyys työmarkkinoilla. Työelämän vaatimusten kehitys on niin nopeaa, ettemme osanneet muutama vuosi sitten arvata, että ruotsista tulisi niin välttämätön kieli globaalissa toimintaympäristössä."
Erityisesti suomenruotsalainen vähemmistö hyötyy tilanteesta. Heillä on tämä välttämätön kieli takataskussaan, jolloin heillä on paremmat mahdollisuudet päästä kansainvälisiin huippuvirkoihin. Erityisesti RKP on tilanteesta hyvillään:"Mehän olemme jo vuosisatoja käskeneet panostaa tähän, ruotsi on tulevaisuuden kieli".
Ahvenanmaan rooli tulee varmasti korostumaan kiristyvässä kilpailussa. Jo tähän astikin on nähty, että Ahvenanmaa on Suomen kilpailukykyisin maakunta (korkein tulotaso: Suomen tilastokeskus) monipuolisen ja vireän korkeaan osaamiseen perustuvan teollisuutensa ansiosta. Jo nyt käytössä oleva erillinen alkoholiverovapautus (tax free) on ollut ylpeyden aihe koko EU:n alueella. Lisäksi EU-parlamentti on antanut erityiskiitosta kotiseutuoikeuslaista, joka mahdollistaa ainoastaan kansalaisuuden ruotsinkielen taitajille. Parlamentti on kuitenkin huomauttanut lain momentista, joka kieltää ulkomaalaisia omistamasta kiinteää omaisuutta, minkä takia maakuntahallitus on luvannut kumota kyseisen momentin.
Herra ministeri, minkälaisia käytännön toimenpiteitä tämä muuttuva globaali toimintaympäristö, sitten vaatii koulutusjärjestelmältämme? "Erityisesti ruotsin opetusta tulisi laajentaa kaikille jo ala-asteella aloitettavaksi kotimaiseksi kieleksi. Sekä yläasteen, että lukion ruotsin oppimäärää tulisi huomattavasti laajentaa. Tuntimäärää voidaan lisätä pienentämällä vähemmän tärkeämpien aineiden laajuuksia, kuten esimerkiksi englannin ja matematiikan. Lisäksi korkeakoulututkintoihin pitäisi sisällyttää hyvin korkeatasoinen virkamiesruotsi nykyisen lainkirjaimen nimellisesti täyttävän sijaan."
Opetusministeriössä on lisäksi tutkittu, että myös saamenkieleen panostamalla voidaan saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja Kiina ilmiötä vastaan. Myös oma tärkeä osansa elinkeinoelämälle olisi Somalian kielen ja beduiinikulttuurin opetus jo päiväkotivaiheessa (kieli-/kulttuurikylpy). Lisäksi uskonnon opetuksen laajentamista on harkittu lukiotasolla. Eräskin menestynyt liikemies sanoi:" Vanhan testamentin osaamisella voidaan saavuttaa merkittäviä etuja.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.