1.Kansalaissota: Kunnostautuivat lähinnä ampumaan aseetomia sotavankeja
2.Talvisota: Hyökkäsivät suomalaisten sivustaan
3. Jatkosota: Kävivät etäsotaa länsirannikolta käsin veneessä istuen
2.Talvisota: Hyökkäsivät suomalaisten sivustaan
3. Jatkosota: Kävivät etäsotaa länsirannikolta käsin veneessä istuen
Vastaukset 11
Vanhimmat
Historian palstalle töppöilemään.
Åke-boy yrittää jälleen kohottaa hurraaväen sotakunniaa uudella elokuvallaan!
Saapas näkee, tuleeko tällä kerralla yli kymmenen tuhatta katsojaa.
Edellistä eivät nähneet muut, kuin kutsuvieraat ja muutamat ÖSTERPOTSIT!
... ’näytelmäkirjailijat’ Forss – Zilliacus joutuivat muuttamaan Tali – Ihantala –elokuvan käsikirjoitusta.
Antamassaan lehdistötiedotteessa ”Stödföreningen för filmerna Från Svir till Näset r.f.” ilmoittaa, että ... filmin kuvaukset alkavat Kuuterselän taisteluista VT-linjalla (”Filmens huvudsakliga skeenden begynner ... motanfall vid Kuuterselkä .. ”)
Mitenkään väheksymättä Kuuterselän taistelujen merkitystä 15. kesäkuuta 1944 viivytystaisteluna, ja sen vaatimia suuria uhreja, ...
ja vaikka Kuuterselässä vastahyökkäys epäonnistui ...
http://www.rajajoki.com/torjunta.htm
... niin Karjalan kannaksen ratkaisutaistelut käytiin, torjuntavoitto saavutettiin, ja vihollisen hyökkäys pysähtyi VKT-linjalla (vihreä linja yllä linkitetyssä kartassa; kelaa!)
Jos ’pojat’ SUUREELLISESTI kaavailevat elokuvansa nimeksi ”Tali-Ihantala 1944”, niin silloinhan kuvaukset pitäisi aloittaa venäläisten panssareiden läpimurrosta Leitimonkannaksella aamulla 25. kesäkuuta 1944, ja nimenomaan 18. divisioonan (Jääkärirykmentti 48) ja 3.Pr torjuntataisteluista; Talin – Ihantalan taistelut käytiin 25.6 – 7.7.1944.
Mutta miksi nämä ’veijarit’ siirtävät fiktiivisen tarinansa alun Kuuterselkään? Syy on hyvin yksinkertainen: Talin – Ihantalan taistelujen ensimmäinen päivä – ehkä Kannaksen torjuntataistelujen kriittisin päivä – ei ole sen paremmin JR 13:lle kuin rynnäkkötykkipataljoonallekaan draaman kannalta mairitteleva ”grande entrance”:
Juhannusiltana 24.6. rynnäkkötykkikomppanian ” ... kuusi Sturmia ryhmittyivät panssaritorjuntaa varten Murokallion – Hiihkallion ... ” metsikköön (Erkki Käkelä, Laguksen miehet, s. 363). Seuraavana aamuna vihollisen panssarit murtautuivat Talista em. ’kallioiden’ vieritse Portinhoikkaan ja siitä edelleen Juustilankankaalle kohtaamatta vastarintaa. Leitimonkannaksella vihollisen kanssa ankariin taisteluihin joutuneen JR 48:n sotapäiväkirja toteaa samana aamuna: ”Hiihkallion luona olleet kaksi suomalaista rynnäkkötykkiä olivat miehittämättömiä ...” (spk 12208).
Samoin JR 48:n komentaja eversti Forsberg kirjoittaa tuona aamuna sotapäiväkirjassaaan rykmentilleen alistetusta JR 13:n kolmannesta komppaniasta: ”III/JR 13 ... oli ilman taistelukosketusta ja luvattomasti” poistunut selustaan! Myös IV Armeijakunnan sotapäiväkirjassa 25.6. klo 13.30 todetaan yksiselitteisesti: ”III/JR 13 lähti karkuun ilmoittamatta. Ei ole saatu kokoon vieläkään.”
Kuten jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth asian ilmaisee: "Suomi on hyvä maa. ... ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa: - Ja silloin juhannuspäivän kääntyessä jo illaksi Juustilankankaalle ajoi 10 suomalaisten sotilaiden kevyttä panssarivaunua (Vickers/T-26), jotka yllättivät ilman jalkaväen suojaa edenneet vihollispanssarit - JR 48 oli sitonut hyökkääjän jalkaväen Konkkalanvuorilla - ja tuhosi 18 keskiraskasta T-34/85 vaunua! Mikä "Grande Entrance" - !!!
Suomalaissotilaita kevyissä panssarivaunuissaan:
http://mailer.fsu.edu/~akirk/tanks/finland/T26B.jpg
Oiskohan tuo ihan noin... mahollista kylläkin.
Tuhota kymmenellä vickersin peltisellä ruohonleikkurilla 18 kpl t-34:sia?
Eikai Vickersin kuulapruuta edes läpäise teesalongin panssaria?
Kyllähän se minustakin ensi alkuun tuntui kovasti ’kornilta’ jutulta, mutta kun jäin asiaa miettimään ja tutkiskelin tarkemmin, niin esiin tuli monia lisäkysymyksiä. Minulla ei ole, tässä ja nyt, mahdollisuuksia tällaisina kesäpäivinä ja vielä futiksen MM-kisojen aikaan tarkemmin syventyä kirjallisuuteen, mutta lyhyesti joitakin asioita:
Esim. arvostettu Wolff H. Halsti kirjassaan Ratkaisu 1944 (s. 337) mainitsee kyllä vänrikki Tepon komentaman T-34 ”Sotkan”, mutta ei sanaakaan muista raskaista panssareista ”Klimeistä” tai ”postivaunuista”. Ja Halsti, tai paremminkin lähteenä oleva Jäntti jatkaa: ”Muut seurasivat esimerkkiä, riensivät apuun ... ” Mutta kuinka tätä panssareiden vastaiskua olisi voinut johtaa Tepon Eki, entinen SS-upseeri, kun hänen oma vaununsa Ps.231-1 ’likosi’ Saimaan kanavassa Juustilassa! Kirjallisuudesta löytyvät kuvaukset ovat kuitenkin sekavia ja ristiriitaisia; ei niistä ota itse pirukaan selvää. Toisaalta, ei kai sitä ole olemassakaan muuta dokumentoitua aineistoa tuosta iltapäivästä kuin panssaridivisioonan esikunnan taistelukertomukset, ehkäpä pari sotapäiväkirjaa.
Ja olivathan Vickersit (II/Ps.Pr.) sentään 20.6. Viipurissa tehneet – 20.Pr:n jalkaväen kanssa - onnistuneen vastahyökkäyksen hyökkäävän 21. armeijakunnan asemiin.
Tykin teho oli tietysti onneton, ja vihollisen AT-pyssytkin leikkasivat niiden ’peltiä’ kuin ”veitsi voita” - varsinaisia peltipurkkeja, siis - , mutta ei se ”Sotkakaan” mikään ’teehuone’ sentään ollut, - neukkutyyliin erittäin epäkäytännöllinen ja ahdas. Näitä kevyitä (vain 6 tonnia) T-26 panssarivaunuja lähetettiin vielä kesäkuussa hajottamaan vihollisen tulta pois siitä ainoasta pystyvästä vaunusta, eli T-34:stä! Yleensä ’Vikut’ tekivät tehtävänsä, - ja tuhoutuivat.
Toisaalta täytyy ottaa huomioon Karjalankannaksen ja tässä tapauksessa erityisesti Portinhoikan ja Juustilan välisen maasto: Karjalankannas on vanhaa meren (ja järven) pohjaa; Saimaa puhkaisi Salpausselän vasta 5000 vuotta sitten, Saimaan vedet ryöppysivät ensin Suomenlahteen (!), vasta myöhemmin Laatokkaan; ja Neva puhkaisi uomansa vasta 3500 sitten, et cetera ... .
Suomenlahden (Suomenvedenpohjan) ja Vuoksen välillä oli vain 30 km leveä kannas, ja sielläkin ainoa väylä mistä 45. Kaartin divisioona (45th Guards Division) saattoi edetä oli Leitimonkannas, ohi Konkkalanvuorten, ja Kyöpelinvuoren vieritse, Juustilankankaalle. Viipurista pohjoiseen ja koilliseen oleva kapeikko Vuoksen ja Suomenvedenpohjan välissä, jota halkovat lukuisat järvet, korkeat kalliomuodostelmat ja sankat metsäalueet, tekee maaston panssarivaunuille vaikeakulkuiseksi. Maasto on edullinen puolustuslinjalle.
Hyökkäävä vihollinen kuin puolustajakin heti heinäkuussa luopuivat panssareistaan: ’Vikuja’ ei enää lähetetty taisteluun; ja rynnäkkötykkipataljoonan kaksi komppaniaa siirrettiin Joutsenon eteläpuolelle Mieronmäkeen, yksi - Kumlinin komppania - Lappeenrannan Huhtiniemeen.
Keskiviikkona 14. kesäkuuta YLE:n uutisissa näytettiin ”Tali-Ihantala 1944” filmausta Parolannummella. Siinä ’huristelivat’ pari StuG III rynnäkkötykkiä ja yksi T34/85. Olisihan siellä Parolannummella ollut toimintakuntoisia kevyitäkin panssareita! Mutta ei vaan näkynyt ’Vikuja’ kuvauksissa – EI!
Vaan mikä ”Grande Entrance” suomalaiselle elokuvalle olisikaan tämä Vickers vs. ISU-152 taistelu (ISU = Iosef Stalin Unit) kun Marskin päiväkäskyn (19.6) mukaisesti vikkelät, pikkuiset Vikut maastoa hyväksi käyttäen tuhoavat nuo isot ’rumilukset’ – Daavid lyö Goljatin!
Nämä Lenininsä lukeneet ”elokuvantekijät” Zilliacukset ja Forssit varmastikin ymmärtävät elokuvan antaman propagandatarkoituksen toisin; mutta - kai onneksi sentään - Åke Lindman ei ole mikään Sergej Eisenshtein!
P.S. Odotan vielä lisätietoja ja tarkennusta em. väitteelle; tietoa on – toivottavasti – tulossa kuukauden tai parin päästä.
>>P.S. Odotan vielä lisätietoja ja tarkennusta em. väitteelle; tietoa on – toivottavasti – tulossa >T 34/38 "Sotkat">Nuo taistelut kokeneita panssariveteraaneja on elossa vain harvoja. Ainakin kaksi heistä, Olavi Taponen ja kirjailijanakin tunnettu Reino Lehväslaiho, olivat mukana Parolannummen filmauksissa. Heidän kokemuksena Tali-Ihantalan taisteluista on filmillä, osin miltei sanasta sanaan. Lehväslaiho osallistui 22-vuotiaana kersanttina Tali-Ihantala taisteluihin T-34- panssarivaunun eli ”Sotkan” ampujana. Kannaksella Juustilankankaan pohjoispäässä hän tuhosi 25.6.1944 päivässä viisi vihollisen tankkia.
– Eloon jääminen edellytti tarkkuutta ja nopeutta, ohilaukkauksiin ei ollut varaa. Kun kaksi tankkia ampuu toisiaan, vain nopein yleensä selvisi. Taistelupäivinä satoi rankasti, mutta pahinta ampujan kannalta oli ajoittain sankka savu. Kaksi vaunua ammuin osin savun lävitse, kun muut antoivat suunnan.
Lehväslaiho haavoittui, kun tankin ammukset loppuivat ja miehistö joutui taistelemaan käsiaseilla.
Vaununsa ulkopuolelle päätynyt Lehvälaiho pääsi turvaan, kun omatmiehet saivat hänet kannetuksi pois.
>> (Erkki Käkelä, Laguksen miehet, s. 363)
Miten olisi elokuva siitä että kansalaissodan aikana ennen Saksalaisten puuttumista peliin Ruotsi oli valmiina hyökkäämään Torniojoella ja tekemään Suomesta itselleen vasallivaltion?
Mikset tee käsikirjoitusta itse? Todisteethan sinulla on jo valmiina.
Katso itse jos et usko
http://www.etelasuomensanomat.fi/Article.jsp?article=23686
"Uljaiden ruotsalaisten etujoukkona saapuvat Munsalan soutajat Kruunuhaan "T-laituriin" sipoolaisella halkokaljaasilla parempien perheiden mongoli-rotuisten piikatyttöjen osoittaessa suosiotaan hameenhelmat korvissa."